Kotitalousvähennyksen käyttö laski vuonna 2023 ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen, paljastavat Verohallinnon julkaisemista tuloverotilastoista. Lasku johtuu todennäköisesti inflaation heikentämästä ostovoimasta ja kuluttajien varovaisuudesta.

Verohallinnon mukaan kotitalousvähennystä hyödynsi vuonna 2023 yhteensä 508 000 suomalaista, mikä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Myönnetyn vähennyksen euromääräinen arvo laski 1,1 prosenttia, yhteensä 519 miljoonaan euroon.

"Viimeisen vuosikymmenen aikana tämä oli ensimmäinen kerta, kun kotitalousvähennyksen käyttö laski, jos mukaan ei lasketa poikkeuksellista ensimmäistä koronavuotta 2020. Syynä lienee inflaatio ja kuluttajien heikentynyt ostovoima, jotka vähensivät kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostoja", kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen.

Yli 70 prosenttia vähennyksestä perusparannus- ja kunnostustöistä

Kotitalousvähennyksen suurimman osuuden muodostivat perusparannus- ja kunnostustyöt, jotka kattavat 74 prosenttia kaikista vähennyksistä. Yli 70-vuotiaat hyödynsivät vähennystä eniten kotitaloustyöhön, kun taas 60–69-vuotiaiden keskuudessa perusparannus- ja kunnossapitotyöt olivat suosituimpia.

Kotitalousvähennyksen käyttö painottuu vahvasti suurituloisille. Yli 200 000 euroa ansaitsevista 56 prosenttia hyödynsi vähennystä, keskimäärin 1 822 euroa per henkilö. Alle 20 000 euroa ansaitsevista vain kaksi prosenttia hyödynsi vähennystä, keskimäärin 882 euroa per henkilö.

Kotitalousvähennyksen käyttö oli yleisintä Espoon Suvisaaristossa, jossa lähes joka kolmas (29 %) asukas hyödynsi vähennystä. Myös Westendissä (26 %) ja Friisilässä (25 %) vähennys oli suosittu.

Vuonna 2023 suosituimmat erikseen haettavat vähennykset olivat:

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut – 2,03 miljoonaa hakijaa, 578 miljoonaa euroa.

Työmatkakulut – 758 000 hakijaa, 1,88 miljardia euroa.

Kotitalousvähennys – 508 000 hakijaa, 519 miljoonaa euroa.

Työhuonevähennys - 390 000 hakijaa, 343 miljoonaa euroa.