Pixabay
02:40 - 02.12.2022

viihde / Findance
Masentuneet ihmiset hankkivat muita harvemmin lapsia

Naiset ovat suurimmassa vaarassa sairastua masennukseen hedelmällisten vuosien aikana. Tuoreen tutkimuksen mukaan masennus vaikuttaa lasten saamiseen. Sama pätee myös masentuneisiin miehiin.

Tutkimuksessa oli mukana yli 1,4 miljoonaa ihmistä ja siinä havaittiin, että diagnosoitu masennus ja lasten saamisen todennäköisyys, lasten lukumäärä ja ensimmäisen lapsen syntymävuosi olivat yhteydessä toisiinsa Suomessa vuosina 1960-1980 syntyneillä miehillä ja naisilla.

- Yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että masennus vähensi lasten saamisen todennäköisyyttä ja vähensi lasten lukumäärää sekä miehillä että naisilla. Masennukseen liittyi myös hieman alhaisempi ikä ensimmäisen lapsen syntyessä, kertoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Kateryna Golovina.

Miehillä jo vähäinenkin masennus vähensi halua tehdä lapsia

Miehet, joilla oli diagnosoitu masennus, halusivat 30 prosenttia harvemmin hankkia lapsia kuin miehet, joilla ei ollut masennusta. Naisilla, joilla oli diagnosoitu masennus, oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsia kuin naisilla, joilla ei ollut masennusta.

Tärkeä havainto oli, että miehillä jopa lievä masennus oli yhteydessä pienempään todennäköisyyteen hankkia lapsia. Naisilla yhteys havaittiin vain vaikean masennuksen kohdalla.

Sosioekonomiset erot yhteydessä masennukseen ja lasten hankkimiseen

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten koulutuserot vaikuttavat masennuksen ja lasten saamisen väliseen yhteyteen.

Korkeammin koulutetuilla masentuneilla miehillä ja naisilla oli vähemmän tai ei lainkaan lapsia, kun taas vähemmän koulutetuilla miehillä ja naisilla masennuksella ei havaittu olevan yhteyttä lasten hankkimiseen.

Oikea-aikainen hoito masennuksessa on tärkeää

Tulokset vahvistavat, että masennuksen varhainen ehkäisy ja oikea-aikainen hoito ovat tärkeitä. Masennuksen oikea-aikaiseen seulontaan voidaan päästä esimerkiksi lisäämällä mielenterveysalan ammattilaisten määrää ja osaamista esimerkiksi neuvoloissa.

Miesten kohdalla olisi otettava huomioon masennuksen vakavuus, sillä lievemmälläkin masennuksella voi olla heille kielteisempiä terveys- ja käyttäytymisvaikutuksia kuin naisille.

- Tuloksemme korostavat entisestään helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden merkitystä, sanoo lääketieteellisen tiedekunnan psykologian professori Marko Elovainio.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä.



Kuuntele Spotifyssa Valhetta-uutuusbiisi Epäaito Klikkaa ja kuuntele!