Suomalaiset olivat vuonna 2020 edelleen pohjolan ahkerimpia mobiilidatan kuluttajia jo lähes 50 gigan kuukausittaisella datankäytöllään. Myös Baltian maissa mobiilidatan käytön kasvu on ollut varsin nopeaa. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa nopean kiinteän laajakaistan kotitaloussaatavuus vaihtelee 88–95 %:n välillä, kun Suomessa oltiin vuoden 2020 lopussa 65 %:ssa. Näissä maissa myös aineelliset investoinnit televerkkoihin ovat Suomea ja Baltian maita korkeammalla tasolla, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittain julkaisemasta Pohjoismaiden ja Baltian välisestä viestintätilastovertailusta. Traficom seuraa viestintäverkkojen ja -palvelujen kehitystä ja julkaisee niistä tietoja käyttäjien saataville viestintämarkkinoiden seuraamiseksi ja ennakoimiseksi.

Suomi on jo useamman vuoden ollut pohjoismais-baltialaisen tilastovertailun kärjessä mobiililiittymien määrää ja käyttöä kuvaavissa tilastoissa. Suomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 48 gigatavua mobiilidataa asukasta kohden kuukaudessa, kun esimerkiksi Norjassa vastaava luku on alle 7 gigatavua.

"Kuluttajatutkimuksemme mukaan 43 %:lla suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiililaajakaista. Lisäksi Suomessa datan käyttöä ei ole liittymäsopimuksissa rajoitettu, mikä osaltaan kasvattaa myös tiedonsiirtomääriä", kertoo erityisasiantuntija Elina Pallas.

Tiedonsiirtomäärät ovat kasvaneet vauhdikkaasti Suomen lisäksi erityisesti Baltian maissa.

Mobiililaajakaistan merkitys näkyi Suomessa myös liittymämäärissä. Suomessa oli edelleen eniten laajakaistaliittymiä asukasta kohden, mikä selittyy juurikin mobiililaajakaistojen suosiolla. Suomalaisilla oli näitä ainoastaan tiedonsiirtokäyttöön tarkoitettuja mobiililiittymiä 0,38 kappaletta asukasta kohden. Latviassa ja Liettuassa mobiililaajakaistojen määrä asukasta kohden on kasvanut nopeasti, muissa maissa kehitys on ollut tasaista ja vuosittaiset muutokset maltillisia.

Suomessa ja Baltiassa nopea kiinteä laajakaista suppeammin saatavilla

Kiinteän verkon laajakaistasaatavuudessa oli edelleen merkittäviä eroja maiden välillä. Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa kiinteän verkon vähintään 100 megan latausnopeuteen yltävä liittymä oli saatavilla jo lähes 90 %:iin kotitalouksista, tilaston kärjessä oli Tanska 95 %:n kotitaloussaatavuudellaan. Suomessa 65 %:lla kotitalouksista oli vuoden 2020 lopussa saatavilla tällainen nopea kiinteä laajakaista. Kasvuvauhti nopean kiinteän laajakaistan kotitaloussaatavuuden osalta on Suomessa ollut vuosittain noin parin prosenttiyksikön luokkaa.

Nopeiden, latausnopeudeltaan vähintään 100 megan kiinteiden laajakaistaliittymien käyttöönotossa Ruotsi oli tilastojen kärjessä: maassa oli käytössä 0,77 nopeaa kiinteää laajakaistaliittymää kotitaloutta kohden. Käytössä olevien nopeiden kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa tarkastelluissa maissa, erityisen nopeaa suosion kasvu on ollut Norjassa ja Tanskassa. Suomessa nopeita kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 0,30 kotitaloutta kohden.

Investoinnit yhteydessä korkeaan kiinteän verkon saatavuuteen

Televerkkoihin kohdistuvien aineellisten investointien määrässä Suomi asettuu muiden Pohjoismaiden ja Baltian välimaastoon. Aineellisilla investoinneilla tarkoitetaan lähinnä verkkojen rakentamiskustannuksia. Asukasta kohden aineelliset investoinnit olivat vuoden 2020 aikana Suomessa 78 euroa, kun Norjassa luku oli 218 euroa ja Ruotsissa ja Islannissa pitkälle yli sata euroa. Ruotsissa ja Islannissa investoinnit ovat kääntyneet pitkän nousun jälkeen laskuun, mitä selittää se, että kiinteän verkon saatavuus on jo korkealla tasolla.

Esitetyt luvut perustuvat vertailussa mukana olevien maiden telemarkkinoita valvovien viranomaisten koostamiin tilastoihin.

Juotko sinäkin itsesi mukavaksi?
Kuuntele Spotifysta Seuramiehet - MUKAVAX