Korona-aika on muuttanut suomalaisten näkemystä työnantajiensa vastuullisuudesta myönteisemmäksi. Taustalla lienee paitsi vastuullisen työelämän edistyminen myös aiemmista työelämätutkimuksista tuttu ilmiö.
– Työhyvinvointitutkimuksissa on yleinen havainto, että kun työnantajalla menee heikommin, työntekijät suhtautuvat myönteisemmin kuin hyvinä aikoina. Ehkä ihmiset ajattelevat, että nosteessa työnantajalta voi odottaa enemmän. Koronakriisi on tietenkin ollut miltei kaikille aloille huonoa aikaa. Totta kai suomalaisten aiempaa myönteisemmän suhtautumisen takana on paljon työnantajien vastuullisia tekoja, mutta myös korona-ajalla on vaikutuksensa, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa sanoo.
Tiedot selviävät Oikotie Työpaikkojen Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimuksen tuloksista. Tulokset ovat kokonaisuutena viime vuotta positiivisempia, joskin poikkeus on ”työelämän tasapaino ja hyvinvointi” -kategoria.
– Korona-aikana suomalaisista työntekijöistä noin puolen työhyvinvointi on parantunut ja noin puolen heikentynyt. Yksi syy ovat etätyöt ja toinen kasvanut epävarmuus. Etätöissä työn ja vapaa-ajan raja herkästi hämärtyy. Toisaalta työnantajat ovat kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota työntekijöiden jaksamiseen, Pihlajamaa kommentoi.
Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimukseen vastasi 6058 työssäkäyvää suomalaista. Vuotuinen tutkimus seuraa vastuullisuuden toteutumista kotimaisessa työelämässä. Tutkimuksessa vastaajat jaettiin neljän ammattiaseman perusteella: työntekijät, asiantuntijat, esihenkilöt ja johtajat.
Kuilu kasvaa johtajien vuoksi
Suomalaisessa työelämässä vallitsee johtohenkilöstön ja työntekijöiden kaksi erillistä kuplaa. Nyt kuilu näyttää peräti kasvaneen.
– Työntekijöiden käsitys vastuullisuuden toteutumiseen työelämässä ei ole kohentunut, mutta johtajien on. Siksi epäsuhta ryhmien välillä on kasvanut viime vuodesta, Pihlajamaa toteaa.
Työntekijäportaasta neljäsosa on sitä mieltä, että työnantaja puuttuu häirintä- ja syrjintätilanteisiin ehdottomasti viipymättä. Johtajista siihen luottaa 75 prosenttia, esihenkilöistä 44 prosenttia.
– Suomalaisilla työpaikoilla työntekijöistä liki neljännes, 23 prosenttia, kokee, ettei työnantaja kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. 17 prosenttia työntekijöistä kokee, että lähin esihenkilö ei kohtele kaikkia oman työyhteisön jäseniä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Johtajista puolestaan 78 prosenttia näkee esihenkilöiden toimivan täysin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, Pihlajamaa kertoo.
Esimerkiksi työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman läpikäymisen tulisi olla osa jokaisen työntekijän perehdytystä. Yhdenvertaisuussuunnitelma on lakisääteinen asiakirja. Silti vain kolmannes työntekijäportaasta kertoo tietävänsä työnantajansa yhdenvertaisuussuunnitelman sisällön. Johdon edustajista vastaava osuus on 82 prosenttia.
– Tärkeintä on tietenkin vastuullisuuden konkreettinen toteutuminen, mutta tutkimusvastauksista näkee, että yksi iso asia on sekin, ettei työnantajan vastuullisuusteoista tiedetä. Eli johto tekee toimenpiteitä ja linjauksia, mutta heidän alaisensa eivät tiedä niistä. Siksi työntekijöiden ja johdon erkaantuneisuutta olisi korjattavissa parannuksilla vain viestintäänkin, Pihlajamaa korostaa.
Naisten ja miesten välillä on selkeä epäsuhta
Miehet antavat työnantajansa vastuullisuudesta kautta linjan korkeampia arvosanoja kuin naiset.
– Naisista 22 prosenttia sanoo, että heidän työpaikallaan ei toteudu sukupuolten yhdenvertaisuus. Miehistä niin ajattelee 14 prosenttia. Lisäksi naisista 26 prosenttia ajattelee työnantajansa puuttuvan häirintään ja syrjintään ehdottomasti viipymättä. Miehistä 36 prosenttia. Noissa kysymyksissä naisten ja miesten näkemysten eroavaisuus on suurta, Pihlajamaa luettelee.
Työsopimuksen malli vaikuttaa paljon
Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijaroolien ulkopuolella olevista työntekijöistä vain 36 prosenttia ovat varmoja, että haluavat työskennellä tulevaisuudessakin nykyiselle työnantajalleen. Asiantuntijaportaalla vastaava prosentti on 42. Johtajista 71 prosenttia.
Työntekijöistä 22 prosenttia antaa työpaikalleen vastuullisena työnantajana arvioksi ”erittäin hyvä”. Joka kymmenes sanoo ”heikko” tai ”erittäin heikko”. Johtajista ”erittäin hyvä” arvioi 61 prosenttia.
Suurimmaksi epätasa-arvoista kohtelua aiheuttavaksi tekijäksi työntekijäportaasta 40 prosenttia sanoo työsuhteen mallin – siis eroavaisuudet siinä, onko henkilön työsopimus esimerkiksi tuntipohjainen, määräaikainen vai vakinainen. Ylipäätään eniten epätasa-arvoa nähdään aiheuttavan erilaiset asemat työpaikalla; työsuhteen malli, ammatillinen asema ja työvuosien määrä.
Vastuullinen Työnantaja 2021 -tutkimukseen vastasi 6058 työssäkäyvää 18–65-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö IROResearch ja tiedonkeruu tehtiin helmi–huhtikuussa. Vastaajista 64 prosenttia oli naisia, 33 prosenttia miehiä ja 3 prosenttia muunsukupuolisia tai eivät halunneet kertoa.