Pixabay
05:10 - 16.06.2021 / viihde / Findance
Metsäkiinteistökauppa jäljessä edellisvuodesta - ennusteen mukaan hinnat nousevat tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia

Metsätilakauppojen määrä väheni tammi-huhtikuussa 12,5 prosentilla. Hinnat sen sijaan jatkoivat nousuaan. Eniten, 4,1 prosenttia hinnat nousivat Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alkuvuoden hintakehitys ennakoi metsäkiinteistöjen hinnoille liki yhdeksän prosentin nousua vuonna 2021.

Suomen Sijoitusmetsät Oy:n keräämistä, metsätilakauppojen määrää kuvaavista tilastoista käy ilmi, että kiivastahtinen metsätilamarkkina hiljeni alkuvuoden aikana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana tehtiin kappalemäärissä mitattuna 12,5 prosenttia vähemmän metsätilakauppoja kuin vuonna 2020.

”Koska tilojen hinnat edelleen nousivat, euroissa mitattu kauppamäärien pudotus oli vain 4,5 prosenttia”, sanoo hallituksen puheenjohtaja Mika Venho.

Suomen Sijoitusmetsien hintaseurantaan kuuluvia metsäkiinteistökauppoja tehtiin 427 kappaletta, ja niiden yhteispinta-ala oli 17 100 hehtaaria.


Hinnat nousivat eniten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Eniten, 4,1 prosenttia hinnat nousivat tammi-huhtikuussa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Suomessa, Väli-Suomessa ja Lapissa hintamuutos neljän kuukauden aikana oli 2,4-2,7 prosenttia. Koko Suomen tasolle laskettuna hinnat nousivat 3,1 prosenttia.

”Alkuvuoden tietoihin pohjautuen ennuste on, että metsäkiinteistöjen hinnat koko valtakunnan tasolla nousevat vuoden 2021 aikana 8,7 prosenttia”, Venho sanoo.

Venho ennustaa, että perinteinen, alkukesään ajoittunut metsätilojen myyntipiikki jää viime vuoden tavoin näkemättä.

”Viime vuoden keväällä ja alkukesällä koko yhteiskunta oli varpaillaan koronan takia. Epävarmuus hillitsi hetkellisesti myös metsätilamarkkinoita”.


Vuosi 2020: Ammattimaisille ostajille metsätiloista 27 prosenttia

Suomen Sijoitusmetsien koostamasta tilastosta ilmenee, kuinka ammattimaisten ostajien osuus vuoden 2020 metsätilakaupoista oli koko maassa 26,7 prosenttia.

”Osuus oli suurin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan suurilla myyntikohteilla, 31 prosenttia. Väli-Suomessa ammattimaisille ostajille päätyi noin 29 prosenttia ja Lapissa alle 27 prosenttia. Osuus oli pienin Etelä-Suomessa, alle 18 prosenttia”, Venho sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalaisten metsät vaihtavat omistajaa yhä edelleen useimmiten suvun sisällä, perintöjen kautta. Metsätilan myynti tai sen liittäminen yhteismetsään ovat metsänomistajalle vaihtoehtoja, jos itse ei halua tai pysty huolehtimaan metsästään tai jos metsänomistaminen ei perillisiä kiinnosta.

”Metsänomistamisesta ei kannata rakentaa kenellekään riippaa. Kovan kysynnän ja hintojen nousun myötä tilan myyminen voi houkutella. Jos tila on muutettu rahaksi, omaisuus on helpompi jakaa perillisten kesken.”