Pixabay
00:10 - 24.05.2021 / viihde / Findance
Ilmatieteen laitoksen koordinoima tutkimushanke auttaa ymmärtämään polaarialueiden merkitystä ilmastojärjestelmässä

Arktisella alueella ja Etelämantereella ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saa aikaan nopeita ja ennennäkemättömiä muutoksia. Ilmastomallit arvioivat merijään vähenevän huomattavasti sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla jo seuraavien vuosikymmenien aikana ja vuosisadan loppuun mennessä. Näillä muutoksilla on vaikutuksia arktisen alueen väestöön, mutta monimutkaisten kytkentöjen kautta myös polaarialueiden ulkopuoliseen yhteiskuntaan.

CRiceS-hanke (Climate Relevant Interactions and Feedbacks: the key role of Sea Ice and Snow in the Polar and Global Climate System) tuo yhteen 21 kansainvälistä tutkimusryhmää Euroopasta, Kanadasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta ja Venäjältä. Tutkimushankkeen tarkoituksena on tehostaa polaarialueiden ilmiöiden ja prosessien kuvausta ilmastomalleissa sekä selvittää alueiden vaikutusta globaaliin ilmastoon entistä tarkemmin.

Uuteen hankkeeseen osallistuu poikkeuksellisen monitieteellinen joukko tutkijoita, ja tarkoituksena on yhdistää eri tutkimusalojen erityisosaamista ja parantaa niiden välistä vuorovaikutusta.

"Hankkeessa on kokonaisvaltainen lähestymistapa, johon kuuluu sekä numeerista mallintamista että havainnoinnin asiantuntemusta. Uskomme, että tämä auttaa meitä ymmärtämään paitsi polaarialueiden muutoksia myös sitä, miten alueet liittyvät ilmastoon ja yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti", tiivistää hankkeen koordinaattori, tutkimusprofessori Risto Makkonen Ilmatieteen laitokselta.

CRiceS-hankkeessa keskitytään erityisesti numeerisiin malleihin, kuten ilmastomalleihin. Polaarialueen fysikaaliset prosessit, vuorovaikutusmekanismit ja niiden kautta toimivat ilmaston palauteilmiöt vaikuttavat sekä alueellisiin että globaaleihin arvioihin ilmaston muutoksesta. “Mallit ovat tärkeä työkalu ilmastojärjestelmän ymmärtämisessä, ja CRiceS käyttää ainutlaatuista monitieteistä lähestymistapaa polaariprosessien ja vuorovaikutusten kuvauksen parantamiseksi”, toteaa hankkeen tieteellinen koordinaattori ja CNRS:n vanhempi tutkija Jennie Thomas.


Hanke keskittyy erityisesti merijäähän ja sen kuvaukseen ilmastomalleissa, mutta selvittää myös ilmakehän pienhiukkasten ja merijään biogeokemiallisten prosessien roolia ilmastojärjestelmässä ja sen takaisinkytkennöissä. CRiceS parantaa tapaa, jolla polaariset prosessit upotetaan ilmastomallien koodeihin. ”Lopulta ainoastaan globaaleilla ja erilaiset vuorovaikutukset huomioivilla ilmastomalleilla voidaan ennustaa tulevaisuuden muutoksia ilmastojärjestelmässä. Parannetuilla malleilla pystyttäisiin simuloimaan yksityiskohtaisia prosesseja ja erityisesti merijään ja ilmakehän vuorovaikutusta sekä takaisinkytkentöjä”, Risto Makkonen korostaa.
Tulevaisuutta ja ilmastotoimia tukevaa tutkimusta

Ilmatieteen laitos koordinoi hanketta ja osallistuu muun muassa merijäämallien kehittämiseen sekä polaarialueiden aerosolihiukkasten ja pilvien kuvausten parantamiseen ilmastomalleissa. “Meiltä löytyy vahvaa osaamista ilmastomalleista ja siitä, kuinka ne voidaan saada huomioimaan merijää, aerosolit ja pilvet entistä paremmin. Ilmatieteen laitos on tehnyt jo pitkään myös kenttätutkimusta Arktiksella ja Etelämantereella. Suomi on arktinen maa ja meillä on paljon arvokasta tietoa ja kokemusta polaarialueiden ilmiöistä ja olosuhteista”, sanoo Risto Makkonen.

Vuosina 2021–2025 toteutettava hanke saa EU:lta 8 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituksesta noin 2 miljoonaa euroa kohdistuu suomalaisille tutkimuslaitoksille, eli Ilmatieteen laitokselle, Suomen ympäristökeskukselle ja Helsingin yliopistolle.

EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa tutkitaan muun muassa vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä sekä Pariisin ilmastosopimusta tukevia ilmastotoimia. EU:lla on merkittävä rooli sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon polaarialueiden tutkimuksessa, ja EU on rahoittanut noin 200 miljoonalla eurolla polaarialueiden tutkimushankkeita Horisontti 2020 -ohjelmasta.