Rex Features / AOP
22:10 - 11.05.2021 / viihde / Findance
Danske Bank: Näin suunniteltu velkakatto iskisi ensiasunnon ostajiin - uhkaa tuoda kitkaa työmarkkinoille

Valtiovarainministeriön valmistelemalla velkakatolla olisi merkittäviä vaikutuksia ensiasunnon ostajiin kasvukeskuksissa, arvioi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pankin datojen pohjalta.

Vuonna 2020 ensiasuntoihin Helsingissä myönnetyistä lainoista 27 prosenttia ylitti valtiovarainministeriön esittämän tuloperusteisen velkakaton, joka on 450 prosenttia vuosituloista.

”Meidän datamme valossa tulosidonnaisella lainakatolla olisi merkittäviä vaikutuksia. On ongelmallista nostaa ensiasunnon ostajien kohdalla kynnystä päästä mukaan omistusasujien taikapiiriin. Tämä pätee, vaikka katto ei sinänsä kohdistuisi suhteellisesti enempää ensiasuntoihin”, Appelqvist sanoo.

Suomen Pankki suositteli viime viikolla muun muassa ansiotuloihin kytketyn velkakaton käyttöönottamista kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Velkakattoa laskettaessa otetaan huomioon kaikki lainanhakijan aiemmat lainat haettavan lainan lisäksi. Pankeille on suunniteltu 15 prosentin joustovaraa katon soveltamiseen. Suomen Pankin laskelmassa lainakaton ylärajana käytettiin 500 prosenttia vuosituloista.

”Aineistomme osoittaa, että lainakaton rajalla on iso merkitys. Eli on tärkeää, että jos joku katto tulee, sen täytyy olla riittävän korkea. Pieneltä tuntuva ero valtionvarainministeriön ja Suomen Pankin käyttämissä velkakatoissa on vaikutukseltaan huomattava. Meidän datamme pohjalta viime vuonna Helsinkiin myönnetyistä ensiasuntolainoista 13 prosenttia ylittäisi Suomen Pankin laskelmissaan käyttämän 500 prosentin velkakaton, kun valtiovarainministeriön 450 prosentilla osuus on 27 prosenttia ”, Appelqvist sanoo.


Iskee erityisesti kasvukeskuksiin

Appelqvistin mukaan velkaantumisen hillitseminen on tärkeää, mutta velkakatto on kömpelö työkalu.

”Tulosidonnainen lainakatto on monella tapaa kömpelö. Se ei esimerkiksi huomioi tulevaa ansiokehitystä, eli henkilön elinkaarituloja, eikä muuta varallisuutta. Lainanmyöntöhetkeen sidottu tulosidonnainen lainakatto ei myöskään poista monia todellisia velanmaksukykyyn kohdistuvia riskejä, joita ovat esimerkiksi työttömyys, sairastuminen ja avioero.”

Velkaantumisen hillitsemisellä pyritään perustellusti rajoittamaan tulevia järjestelmäriskejä esimerkiksi taloustilanteen muuttumisen tai korkotason nousun varalta. Velkakatto uhkaa kuitenkin luoda kitkaa työmarkkinoille.

”Lainakatto iskee erityisesti kasvukeskuksiin, joissa hinnat ovat korkeat, ja kaupungit ovat Suomen kasvun moottori. Samalla tuodaan kitkaa työmarkkinoiden toimintaan ja työvoiman liikkuvuuteen. Tämä on ehkä Suomen Pankin analyysin heikko lenkki. Se ohittaa ongelman toteamalla, että tärkeämpää on riittävä rakentaminen. Niin se onkin, mutta ei ole realistista, etteivät asuntojen hinnat nouse kaupungissa silloin, kun talous kukoistaa. Eli kyllä lainakatto merkittävästi haittaa sitä, että ihmiset pystyisivät muuttamaan omiin asuntoihin kaupunkikeskuksissa.”