DNA
18:41 - 21.01.2021 / viihde / Findance
DNA tukee digitaalista yhdenvertaisuutta ja digiturvallisuutta yhdessä HelsinkiMission, Hope ry:n ja SOS-Lapsikylän kanssa

DNA haluaa edelleen olla mukana mahdollistamassa HelsinkiMission, Hopen ja SOS-Lapsikylän työtä heikossa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden sekä digitaitojen puutteesta kärsivien senioreiden hyväksi.

- Digitalisoituminen on hieno asia, mutta Suomessakin moni on vaarassa jäädä siitä ulkopuoliseksi. Monelle palveluiden verkottuminen aiheuttaa jopa hankaluuksia. Haluamme edelleenkin tehdä voitavamme sen eteen, että digitalisaatio on mahdollisimman monelle mahdollistaja ja arjen helpottaja, sanoo DNA:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

Kumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa on jatkunut jo vuodesta 2011, ja vuonna 2021 tuki kohdentuu SOS-Lapsikylän erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi osoittautuneeseen Apuu-chat-palvelun ylläpitoon. Apuu-keskustelukanava on suunnattu hädässä oleville alakouluikäisille lapsille.

HelsinkiMissiota DNA tukee rahallisesti senioreiden yksinäisyyden vastaisessa työssä. DNA:n tukea ohjataan senioreiden digiapuun, eli henkilökohtaiseen apuun, jonka tarkoitus on auttaa niitä senioreita, jotka kokevat tarvitsevansa parempia digivalmiuksia.

Hope ry:n kanssa DNA on sopinut vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tehtävistä laitelahjoituksista. DNA lahjoittaa Hopelle vuosittain satoja älypuhelimia.

Koronavuosi 2020 lisäsi kaikkien näiden toimijoiden asiakasmäärää ja asiakkaiden painetta kyetä hoitamaan asioita ja pitämään yhteyttä digitaalisesti.

Suojellaan Lapsia ry:n kumppanuus keskittyy järjestön puolitoistavuotiseen Turvallisesti digiliikenteessä -projektiin. Projektin tavoitteena on parantaa lasten digiturvataitoja ja tehdä niiden lapsille opettaminen yhtä systemaattiseksi kuin on tehty tiellä turvallisesti liikkumisen opettaminen.

Älylaitteen - ja sen käyttötaidon puute eriarvoistumisen syynä

DNA:n maaliskuussa 2019 julkaisemaan digitaaliseen tasa-arvoon keskittyneeseen tutkimukseen vastanneista 1029 henkilöstä noin 40 prosenttia katsoo, että omassa lähipiirissä on joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnan tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle digitalisoitumisen vuoksi. Syrjäytyneeksi koetaan useimmiten joku omasta lähipiiristä, ja sen syynä pidettiin osaamisen puutetta. Vastaajista yli puolet uskoi, että laitteiden puuttuminen tai osaamisen puute johtavat Suomessa eriarvoistumiseen.