Fox
11:10 - 31.10.2019 / tv-sarjat / Findance
FOX tänään: War of the Worlds alkaa - Esko Valtaoja kommentoi ihmisten mahdollisuuksia avaruusolentojen hyökkäyksessä

FOX-kanava aloittaa tänään tuplajaksolla klo 22.00 uuden scifi-sarjan War of the Worlds, joka perustuu H.G. Wellsin klassikkokirjaan. Ruutu-palvelusta on jo nyt katsottavissa kaksi ensimmäistä jaksoa.

1800-luvun lopulla Wells kirjoitti klassikkotieteisromaanissaan, Maailmojen Sota, marsilaisten maailmanvalloitusyrityksestä. Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että älykkäiden marsilaisten olemassaolo saati hyökkäys on varsin epätodennäköistä. Tähtitieteilijät ovat lähivuosina kuitenkin löytäneet naapuriaurinkokunnista tuhansia sellaisia eksoplaneettoja, joista monessa voi olla otolliset olosuhteet jopa älykkäälle elämälle.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan mukaan ulkoavaruuteen lähettämämme signaalit voivat kuitenkin pahimmassa tapauksessa houkutella kotiplaneetallemme kutsumattomia vieraita, joita vastaan meillä ei olisi teknologisia puolustuskeinoja.

– Ihmisillä ei todellakaan olisi mitään mahdollisuuksia puolustautua. Tarvitsee vain ajatella alkuperäiskansojen mahdollisuuksia puolustautua länsimaisia "löytöretkeilijöitä" vastaan, vaikka teknologian tasoissa oli vain vuosituhansissa laskettava ero, kertoo Esko Valtaoja.

Valtaojan mukaan tiedekirjallisuus hämää meitä.

– Olemme yhtä avuttomia kuin kärpäset hyökkääjien edessä, eikä siitä kunnon tarinaa saa. H.G Wells oli itse asiassa ovela kukistaessaan marsilaiset pöpöjen avulla, ei ihmisen ja hänen teknologiansa keinoin. Jos jokin toinen sivilisaatio on jossain olemassa, se on todennäköisyyslaskelmien perusteella meitä miljoonia tai jopa miljardeja vuosia vanhempi. En kuitenkaan näe todennäköiseksi, että pitkälle kehittynyt sivilisaatio olisi millään tavalla sotaisa ja sitä kautta meille vaarallinen – olemmehan mekin hissukseen sivistyneet ja rauhoittuneet esihistorian ja historian kuluessa, hän jatkaa.

Valtaojan mukaan scifin esittämät skenaariot – avaruusimperiumien valloitussodat, maapallon luonnonvarojen varastaminen tai ihmisten käyttäminen ravintona – ovat täysin järjettömiä ajatuksia, kun ajatellaan tähtienvälisen matkustuksen kustannuksia suhteutettuna siitä saatavaan hyötyyn.

– Toisaalta voisi tietysti ajatella, että korkeamman sivilisaation kosmiset antropologit tai eläintieteilijät olisivat kiinnostuneita meistä. Tutkiihan maapallollakin joku omenakemppejä, hän toteaa viitaten pikkuruiseen hyönteislajiin.

Voivatko muukalaiset olla täällä jo aktivointiaan odottamassa?

Fyysikko John von Neumannin esittämän mallin mukaan kustannustehokkain keino luoda sivilisaatioiden välinen ensikontakti olisi itseään replikoivat koneet, jotka ajan saatossa levittäytyvät galaksin joka kolkkaan odottamaan löytämistä tai aktivointia. 2001: Avaruusseikkailu-elokuvassa Kuusta löydetty monoliitti voisi Valtaojan mukaan teoriassa olla yksi tällainen älykkään sivilisaation jättämä jälki.

– Itse asiassa merkkejä tästä on etsitty ihan vakavissaan periaatteella, että eihän sitä koskaan tiedä. Lagrangen pisteistä on etsitty sinne parkkeerattuja valvontasatelliitteja, ja Kuu on kammattu mahdollisten avaruusvierailijoiden jättämien laitteiden tai muiden merkkien löytämiseksi. Toisaalta sivilisaatio, joka osaa rakentaa von Neumannin koneita ja lennellä ympäri galaksia, taatusti osaa myös piiloittaa tarkkailunsa meiltä juuri puusta pudonneilta kolmansilta simpansseilta.

Testattavampi vaihtoehto on yrittää etsiä avaruudesta merkkejä todellisista megainsinööripuuhista, esimerkiksi tähtien ympärille rakennetuista Dysonin palloista ja superhypermega-avaruusalusten hukkaenergiasta.

– Tätäkin on tehty, mutta mitään ei ole löydetty. Tämä huolestuttaa ainakin minua: missä ovat kosmoksen todella isot tytöt ja pojat, joiden puuhien pitäisi näkyä yli kosmisten etäisyyksienkin? Valtaoja pohdiskelee.

Herää kysymys: onko jotain syytä sille, ettei älykkäitä sivilisaatioita näy tai etteivät ne halua tulla nähdyksi? Mitkä ylipäätään olisivat motiivit hyökätä maahan? War of the Worlds -televisiosarjassa ihmiskunta saa karmivan vastauksen näihin kysymyksiin. Sarja on moderniin maailmaan sijoitettu, eeppinen uudelleentulkinta H.G Wellsin tieteisklassikosta.