7 tilannetta, joissa keskeneräiset asiat voivat jäädä häiritsemään mieltä

Joku pystyy jättämään tehtävän kesken ja unohtamaan sen seuraavaan päivään asti. Toinen taas huomaa palaavansa samaan asiaan vielä illalla ja jopa nukkumaan mennessä. Miksi keskeneräisyys häiritsee joitakin ihmisiä erityisen paljon? Tutkimusten mukaan toteutumattomat tavoitteet voivat jäädä aktiivisiksi mielessä ja viedä huomiota muilta asioilta.

Työpäivä on päättynyt, mutta yksi tehtävä jäi tekemättä. Olet sulkenut tietokoneen ja siirtynyt muihin puuhiin, mutta ajatus palaa jatkuvasti siihen, mitä olisi vielä pitänyt saada valmiiksi.

Kyse ei välttämättä ole siitä, että tehtävä olisi erityisen tärkeä. Joskus juuri keskeneräisyys tuntuu vaivaavalta.

Psykologit E. J. Masicampo ja Roy Baumeister tutkivat vuonna 2011, kuinka toteutumattomat tavoitteet vaikuttavat ihmisen ajatteluun. He havaitsivat, että kesken jääneet tavoitteet saattoivat synnyttää häiritseviä ajatuksia ja heikentää keskittymistä muihin tehtäviin.

Erityisen kiinnostavaa oli se, että konkreettisen suunnitelman laatiminen vähensi näitä vaikutuksia, vaikka alkuperäistä tehtävää ei vielä suoritettu.

1. Työtehtävä jäi juuri ennen valmistumistaan kesken

Olet kirjoittanut raporttia useita tunteja, mutta viimeinen tarkistus jäi seuraavaan päivään. Kotona mieleen alkaa tulla pieniä yksityiskohtia, joita työssä pitäisi vielä korjata.

Keskeneräinen tehtävä voi tuntua häiritsevältä, koska sen loppuun saattaminen on edelleen avoin tavoite.

Masicampon ja Baumeisterin kokeissa osallistujien kesken jääneisiin tavoitteisiin liittyvät ajatukset häiritsivät myös aivan toisenlaisten tehtävien tekemistä.

Tilannetta voi helpottaa kirjoittamalla selkeän suunnitelman siitä, mitä seuraavana työpäivänä tehdään. Kun seuraava vaihe on määritelty, asiaa ei tarvitse yrittää pitää jatkuvasti mielessä.

2. Tärkeään viestiin ei ole tullut vastausta

Olet lähettänyt ystävälle ehdotuksen yhteisestä matkasta, mutta hän ei ole vastannut. Tiedät, ettei asialla ole kiire, mutta huomaat silti palaavasi puhelimen ääreen tarkistamaan tilannetta.

Avoin kysymys voi synnyttää tarpeen saada asia ratkaistuksi. Matkasta ei voi vielä tehdä päätöstä, eikä vastauksen viivästymisen syytä tiedetä.

Tällaisessa tilanteessa keskeneräisyyteen sekoittuu myös sosiaalista epävarmuutta. Ihminen voi miettiä, unohtuiko viesti vai vältteleekö toinen vastaamista.

Kaikkeen ei kuitenkaan ole mahdollista saada vastausta heti. Jos asialla on merkitystä, voi sopia määräajan päätökselle tai kysyä myöhemmin uudelleen.

3. Päätös jäi avoimeksi kahden vaihtoehdon välille

Olet vertaillut kahta autoa, työpaikkaa tai lomakohdetta. Molemmissa vaihtoehdoissa on hyviä ja huonoja puolia, eikä lopullista valintaa ole helppo tehdä.

Kun päätös pysyy avoimena, vertailua voi jatkaa loputtomasti. Uusi tieto saattaa helpottaa valintaa, mutta joskus se synnyttää vain lisää kysymyksiä.

Psykologit Donna Webster ja Arie Kruglanski ovat tutkineet niin sanottua kognitiivisen sulkeuman tarvetta. Sillä tarkoitetaan muun muassa ihmisten eroja siinä, kuinka paljon he kaipaavat selkeyttä, ennakoitavuutta ja yksiselitteisiä vastauksia.

Voimakas selkeyden tarve voi tehdä avoimista päätöksistä epämiellyttäviä. Toisaalta nopea päätös ei aina ole paras ratkaisu, jos olennaista tietoa puuttuu.

4. Riita päättyi ilman varsinaista sovintoa

Erimielisyys puolison kanssa keskeytyy, koska molempien täytyy lähteä töihin. Keskustelussa ei päästä ratkaisuun, mutta tavallinen arki jatkuu.

Toinen saattaa unohtaa riidan nopeasti, kun taas toinen miettii vielä tuntien päästä, mitä keskustelussa tapahtui ja milloin asiaan palataan.

Keskeneräinen ihmissuhdetilanne eroaa tavallisesta työtehtävästä siinä, ettei ratkaisua voi tehdä yksin. Myös toisen osapuolen täytyy olla valmis keskustelemaan.

Tilannetta voi helpottaa sopimalla, milloin asiaan palataan. Jo tieto siitä, ettei keskustelua ole tarkoitus jättää kokonaan kesken, voi vähentää epävarmuutta.

5. Päivän tehtävälista jäi puoliksi tekemättä

Moni kirjoittaa aamulla listan asioista, jotka aikoo saada valmiiksi. Päivän aikana ilmenee kuitenkin yllätyksiä, ja osa tehtävistä jää suorittamatta.

Jos lista on pitkä, keskeneräisyys voi alkaa tuntua epäonnistumiselta, vaikka päivän aikana olisi saatu aikaan paljon.

Yksi vaihtoehto on erottaa toisistaan välttämättömät tehtävät ja asiat, jotka voi hyvin siirtää myöhemmäksi.

Listaa voi myös tarkastella suunnitelmana eikä mittarina, joka määrittää päivän onnistumisen. Kaikkien tehtävien ei tarvitse valmistua samana päivänä.

6. Keskeytys tapahtui juuri kiinnostavassa kohdassa

Kesken jäänyt elokuva, kirja tai peli voi palata mieleen, koska ihminen haluaa tietää, miten tapahtumat jatkuvat.

Tarinoissa keskeneräisyyttä hyödynnetään myös tarkoituksella. Jakso saatetaan päättää jännittävään tilanteeseen, jonka ratkaisu selviää vasta seuraavassa osassa.

Kaikki keskeytykset eivät silti tunnu epämiellyttäviltä. Joskus odottaminen lisää kiinnostusta ja tekee jatkamisesta entistä houkuttelevampaa.

Tällainen viihteeseen liittyvä uteliaisuus on eri asia kuin työtehtävän aiheuttama stressi, vaikka molempiin voi liittyä halu nähdä avoin asia loppuun asti.

7. Tulevaisuuden suunnitelmassa on liian monta epävarmaa asiaa

Muutto, työpaikan vaihto tai suuren hankinnan tekeminen voi sisältää lukuisia päätöksiä, joita ei voi ratkaista vielä.

Esimerkiksi muuttaja saattaa odottaa tietoa uudesta asunnosta, muuttopäivästä ja vanhan asunnon myynnistä. Yksittäiset asiat eivät välttämättä tunnu suurilta, mutta yhdessä ne muodostavat paljon keskeneräisyyttä.

Tilanteen hallintaa voi helpottaa jakamalla suunnitelman vaiheisiin. Mitkä asiat ovat omissa käsissä, mitä odotetaan muilta ja milloin seuraava päätös voidaan tehdä?

Kun epävarmat asiat erotetaan konkreettisista tehtävistä, kaikkea ei tarvitse yrittää ratkaista yhtä aikaa.

Keskeneräisyys ei aina vaadi välitöntä toimintaa

Vuoden 2011 tutkimusten perusteella suunnitelman tekeminen voi helpottaa kesken jääneisiin tavoitteisiin liittyviä häiritseviä ajatuksia. Tämä ei tarkoita, että jokainen avoin asia pitäisi ratkaista välittömästi.

Joskus järkevin päätös on hyväksyä, ettei vastausta ole vielä saatavilla. Toisinaan taas auttaa, kun kirjoittaa muistiin yhden konkreettisen seuraavan vaiheen ja sopii itsensä kanssa, milloin siihen palataan.

Keskeneräisten asioiden sietämisessä ei siis ole kyse vain siitä, kuinka paljon ihminen saa valmiiksi. Merkitystä on myös sillä, pystyykö hän jättämään osan asioista odottamaan ilman, että ne vievät kaiken huomion.