8 syytä, miksi älykäskin ihminen voi tehdä typeriä päätöksiä

Älykäs ihminen saattaa sijoittaa rahansa huonosti, pysyä itselleen vahingollisessa tilanteessa tai uskoa perusteettomaan väitteeseen. Se voi tuntua ristiriitaiselta, sillä älykkyyteen yhdistetään usein järkevä päätöksenteko. Psykologinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että älykkyys ja rationaalinen ajattelu eivät ole sama asia. Näistä kahdeksasta syystä huonot päätökset eivät katso älykkyysosamäärää.

Useimmat tuntevat jonkun, joka on erittäin taitava työssään mutta tekee yksityiselämässään kummallisia ratkaisuja. Huippuosaaja saattaa esimerkiksi käyttää valtavasti rahaa epäonnistuneeseen hankkeeseen, koska ei halua myöntää sitä epäonnistuneeksi.

Psykologi Keith Stanovich on tutkinut pitkään älykkyyden ja rationaalisen ajattelun eroja. Hänen tutkimustensa keskeinen havainto on, että korkea älykkyys ei automaattisesti tarkoita kykyä välttää kaikkia ajattelun harhoja.

Monet huonot päätökset syntyvät samoista inhimillisistä mekanismeista, jotka helpottavat tavallista arkea. Nopeat päätelmät ovat usein hyödyllisiä, mutta toisinaan ne johtavat pahasti harhaan.

1. Ensimmäinen mieleen tuleva vastaus tuntuu oikealta

Kun ihminen kohtaa ongelman, mieleen voi nousta nopeasti ratkaisu, joka vaikuttaa itsestään selvältä. Jos vastaus kuulostaa uskottavalta, sen tarkistaminen saattaa jäädä tekemättä.

Shane Frederickin vuonna 2005 esittelemä kognitiivisen reflektion testi käsittelee juuri taipumusta pysähtyä intuitiivisen vastauksen äärelle ja tarkistaa sen paikkansapitävyys.

Arkielämässä ilmiö voi näkyä esimerkiksi ostospäätöksissä. Tuote tuntuu edulliselta, koska alennusprosentti on suuri. Vasta tarkempi vertailu paljastaisi, ettei tarjous olekaan erityisen hyvä.

2. Jo käytetty raha estää luopumasta huonosta suunnitelmasta

Kuvitellaan ihminen, joka ostaa kalliin harrastusvälineen mutta huomaa muutaman kokeilun jälkeen, ettei laji kiinnosta häntä lainkaan. Hän jatkaa harrastamista, koska rahaa on jo kulunut niin paljon.

Kyseessä voi olla uponneiden kustannusten harha. Ihminen antaa menneille, takaisin saamattomille menoille liian suuren painon arvioidessaan tulevaa toimintaa.

Hal Arkes ja Catherine Blumer osoittivat jo vuonna 1985 julkaistussa tutkimuksessaan, että aiemmin tehty rahallinen tai ajallinen panostus voi lisätä halukkuutta jatkaa toimintaa, vaikka jatkaminen ei olisi enää järkevää.

Ratkaiseva kysymys olisi usein se, kannattaako toimintaa jatkaa tästä hetkestä eteenpäin. Menneitä kustannuksia ei voi muuttaa jatkamalla huonoa päätöstä.

3. Sama asia kuulostaa erilaiselta eri tavalla esitettynä

Kuvittele kaksi tuotetta. Ensimmäisestä kerrotaan, että sen käyttäjistä 90 prosenttia on tyytyväisiä. Toisesta sanotaan, että joka kymmenes käyttäjä on tyytymätön.

Luvut voivat kuvata täsmälleen samaa asiaa, mutta sanavalinta muuttaa helposti mielikuvaa tuotteesta.

Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman osoittivat vuonna 1981 julkaistussa tutkimuksessa, että valintatilanteen esitystapa voi vaikuttaa ihmisten päätöksiin silloinkin, kun vaihtoehtojen tosiasiallinen sisältö pysyy samana.

Ilmiötä kutsutaan kehystysvaikutukseksi. Sen tunnistaminen on hyödyllistä erityisesti terveyteen, talouteen ja riskeihin liittyvissä päätöksissä.

4. Omaa mielipidettä tukeva tieto tuntuu vakuuttavammalta

Kun ihminen on päättänyt jonkin auton, puhelimen tai palvelun olevan paras, hän alkaa helposti kiinnittää huomiota arvioihin, jotka tukevat valintaa.

Vastakkaiset arviot saattavat tuntua asiantuntemattomilta, liioitelluilta tai muuten epäluotettavilta.

Stanovichin, Richard Westin ja Maggie Toplakin tutkimuksissa on tarkasteltu oman kannan suosimista eli myside bias -ilmiötä. Tutkijoiden mukaan tämä taipumus on monissa tehtävissä vain heikosti yhteydessä mitattuun älykkyyteen.

Kyse ei siis ole vain tiedon puutteesta. Ihminen saattaa osata perustella näkemyksensä taitavasti ja samalla sivuuttaa sen heikkoudet.

5. Sosiaalinen paine voi tuntua tärkeämmältä kuin oma arvio

Työpalaverissa kaikki muut kannattavat johtajan ehdotusta. Yksi osallistuja huomaa siinä ongelmia mutta päättää olla hiljaa, koska ei halua vaikuttaa hankalalta.

Hän ei välttämättä ole muuttanut mielipidettään. Hän on vain arvioinut, että vastustamisesta saattaa seurata epämiellyttäviä sosiaalisia seurauksia.

Ihmisten päätöksiin vaikuttavat tiedon lisäksi yhteenkuuluvuuden tarve, ryhmän odotukset ja halu säilyttää hyvät suhteet. Erittäin osaavakin ihminen voi siksi myötäillä ratkaisua, jota hän ei yksin tekisi.

6. Heti saatava hyöty houkuttelee enemmän kuin myöhempi palkinto

Moni tietää, että säännöllinen säästäminen, riittävä uni ja liikunta olisivat pitkällä aikavälillä hyödyllisiä. Silti houkutus käyttää rahat nyt tai valvoa vielä yksi tunti voi voittaa.

Välittömät palkinnot tuntuvat usein konkreettisemmilta kuin kaukana tulevaisuudessa odottavat hyödyt.

Päätöksenteon tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan muun muassa ajallisten mieltymysten ja palkkioiden arvottamisen kautta. Hyvä laskutaito ei yksin poista sitä, että tämänhetkinen mielihyvä voi tuntua erityisen houkuttelevalta.

7. Voimakas tunne muuttaa sitä, mikä näyttää tärkeältä

Suuttuneena lähetetty viesti voi tuntua kirjoitushetkellä täysin oikeutetulta. Seuraavana aamuna sama viesti näyttääkin tarpeettoman hyökkäävältä.

Myös innostus voi vääristää arviota. Esimerkiksi uuden liikeidean mahdollisuudet saattavat tuntua valtavilta juuri silloin, kun ajatus on syntynyt ja kaikki näyttää mahdolliselta.

Tunteet eivät ole päätöksenteon vastakohta, vaan ne voivat auttaa tunnistamaan itselle tärkeitä asioita. Ongelmia syntyy, jos hetkellinen tunnetila saa liian suuren painon verrattuna muihin olennaisiin tietoihin.

8. Menestys yhdellä alalla voi lisätä liiallista itsevarmuutta toisella

Menestyvä yrittäjä saattaa ajatella ymmärtävänsä myös sijoittamisen, vaikka hänen kokemuksensa liittyisi aivan erilaiseen toimialaan.

Samoin taitava teknologia-asiantuntija voi luottaa omaan arvioonsa lääketieteellisessä kysymyksessä, johon hänellä ei ole erityistä koulutusta.

Asiantuntemus ei automaattisesti siirry alalta toiselle. Aiempi menestys voi kuitenkin vahvistaa käsitystä omasta yleisestä arviointikyvystä.

Tällaisessa tilanteessa hyödyllinen taito on erottaa, mistä todella tietää paljon ja missä on muiden ihmisten asiantuntemuksen varassa.

Hyvä päätös vaatii muutakin kuin älykkyyttä

Huono päätös ei automaattisesti tarkoita, että sen tekijä olisi huonosti ajatteleva ihminen. Joskus ratkaisu on ollut perusteltu saatavilla olleilla tiedoilla mutta lopputulos on silti epäonnistunut.

Silti moni ajattelun harha on tunnistettavissa. Päätöksestä voi esimerkiksi kysyä, tekisikö saman valinnan ilman aiempia kustannuksia, millaisia todisteita omaa käsitystä vastaan on olemassa ja vaikuttaisiko erilainen esitystapa johtopäätökseen.

Älykkyys antaa välineitä ongelmien ratkaisemiseen. Harkinta auttaa päättämään, milloin näitä välineitä pitäisi käyttää ja milloin oma ensimmäinen vastaus ansaitsee tulla kyseenalaistetuksi.