6 syytä, miksi ihminen voi vaikuttaa itsevarmalta, vaikka tuntee sisällään epävarmuutta

Joku esiintyy työpaikalla vakuuttavasti, puhuu sujuvasti ja näyttää selviävän vaikeistakin tilanteista vaivattomasti. Silti hän saattaa jännittää jokaista esitystä ja epäillä jatkuvasti omaa osaamistaan. Ulospäin näkyvä itsevarmuus ja sisäinen varmuuden tunne eivät aina kulje käsi kädessä. Näistä kuudesta syystä ihminen voi näyttää huomattavasti itsevarmemmalta kuin tuntee olevansa.

Työpaikan kokouksessa yksi osallistuja esittää näkemyksensä selkeästi ja vastaa kysymyksiin rauhallisesti. Muut pitävät häntä itsevarmana ihmisenä, jolle esiintyminen on helppoa.

Kokouksen jälkeen hän kuitenkin huokaisee helpotuksesta. Hän on jännittänyt tilannetta koko aamun ja käynyt mielessään läpi kaikki mahdolliset epäonnistumiset.

American Psychological Association muistuttaa, että jopa kokeneet esiintyjät voivat kärsiä esiintymisjännityksestä. Jännittäminen ei tarkoita, ettei ihminen pystyisi pitämään onnistunutta esitystä.

Myös sosiaalipsykologinen tutkimus osoittaa, että ihmisten yritykset vaikuttaa muiden silmissä tietyiltä ja muiden muodostamat todelliset vaikutelmat eivät aina vastaa toisiaan.

1. Hän on harjoitellut tilanteen etukäteen

Itsevarmalta vaikuttava esiintyjä ei välttämättä ole luonnostaan rento. Hän voi yksinkertaisesti olla valmistautunut huolellisesti.

Esimerkiksi työhaastatteluun osallistuva ihminen saattaa harjoitella vastauksia, selvittää yrityksen taustat ja valmistella kysymyksiä rekrytoijalle.

Haastattelussa hänen puheensa kuulostaa sujuvalta, vaikka tilanne jännittää. Hyvä valmistautuminen auttaa toimimaan myös silloin, kun olo ei tunnu erityisen varmalta.

Tämä muistuttaa siitä, ettei onnistuneen suorituksen taustalla tarvitse olla poikkeuksellista rohkeutta. Taustalla voi olla paljon harjoittelua.

2. Hän on oppinut toimimaan epävarmuudesta huolimatta

Ihminen voi tuntea epävarmuutta mutta päättää silti toimia. Esimerkiksi uusi yrittäjä saattaa epäillä liikeideansa menestystä mutta hoitaa asiakastapaamiset ammattimaisesti.

Ulkopuolisen silmissä toiminta voi näyttää itsevarmalta. Todellisuudessa ihminen on saattanut vain hyväksyä sen, ettei jokaiseen kysymykseen ole varmaa vastausta.

Osa rohkeudesta on juuri tätä: päätöksen tekemistä ilman täydellistä varmuutta lopputuloksesta.

Toimintakyky ja varmuuden tunne eivät siis ole sama asia. Jännittäväkin ihminen voi tehdä vaikeita asioita.

3. Työrooli antaa selkeän tavan käyttäytyä

Asiakaspalvelija voi puhua ystävällisesti ja päättäväisesti vaikean asiakkaan kanssa, vaikka kokisi tilanteen sisäisesti epämiellyttäväksi.

Samoin opettaja, esihenkilö tai tapahtuman juontaja saattaa esiintyä ammattiroolissaan aivan eri tavalla kuin yksityiselämässään.

Työhön liittyvä kokemus ja selkeät toimintatavat helpottavat käyttäytymistä. Kun ihminen tietää, mitä hänen tehtävänsä edellyttää, hänen ei tarvitse päättää jokaista sanaa ja elettä erikseen.

Rauhallinen toiminta ei kuitenkaan osoita, ettei hän kokisi samalla epävarmuutta tai paineita.

4. Hän yrittää tietoisesti antaa vakuuttavan vaikutelman

Ihmiset säätelevät käyttäytymistään erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Työhaastattelussa halutaan näyttää pätevältä, ensitreffeillä kiinnostavalta ja uudessa työryhmässä luotettavalta.

Columbian yliopiston tutkija Ovul Sezer käsitteli vuonna 2022 julkaistussa tutkimuskatsauksessaan vaikutelmanhallintaa eli impression management -ilmiötä.

Tutkimuskatsauksen mukaan ihmiset pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan siihen, millaisen kuvan muut heistä muodostavat. Nämä yritykset eivät kuitenkaan aina tuota tavoiteltua vaikutelmaa.

Itsevarmalta näyttävä käytös voi siis joskus olla tietoinen valinta. Ihminen saattaa esimerkiksi puhua rauhallisesti ja välttää omien epäilyjensä tuomista esiin tilanteessa, jossa hänen odotetaan tekevän päätöksiä.

5. Hän on itsevarma vain tietyissä tilanteissa

Ihminen voi tuntea suurta varmuutta yhdessä asiassa ja epävarmuutta toisessa.

Kokenut muusikko saattaa esiintyä suurelle yleisölle jännittämättä juuri lainkaan mutta hermostua tavallisessa työhaastattelussa. Taitava asiantuntija voi puhua työasioista sujuvasti mutta tuntea epävarmuutta uusien ihmisten tapaamisessa.

Itsevarmuus ei ole yksi muuttumaton ominaisuus, joka näkyisi samalla tavalla kaikissa elämäntilanteissa.

Siksi yhden onnistuneen esiintymisen tai sosiaalisen kohtaamisen perusteella ei voi päätellä, millaisena ihminen kokee itsensä muissa tilanteissa.

6. Muut näkevät käyttäytymisen mutta eivät ajatuksia

Ulospäin näkyvä käyttäytyminen on vain osa ihmisen kokemusta. Muut voivat kuulla hänen puheensa ja nähdä hänen eleensä, mutta eivät tiedä, mitä ajatuksia hänen mielessään liikkuu.

Vuonna 2001 Journal of Anxiety Disorders -tiedelehdessä julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalisen vaikutelman hallintaan liittyvät vaatimukset saattoivat lisätä osallistujien sykettä ja itse raportoimaa ahdistuneisuutta. Tämä ei estänyt heitä osoittamasta tilanteessa sosiaalista osaamista.

Jos ihminen suoriutuu tehtävästä onnistuneesti, ulkopuolinen voi päätellä hänen olevan täysin rauhallinen. Suorituksen aikana koettu sisäinen jännitys voi kuitenkin olla paljon voimakkaampi kuin päällepäin näkyy.

Itsevarmuutta ei voi päätellä pelkästä esiintymisestä

Vakuuttava puhe, rauhallinen ääni tai päättäväiset vastaukset eivät yksin kerro ihmisen itsetunnosta.

Samoin hiljaisuus, jännittäminen tai epävarma ääni eivät tarkoita, että ihminen olisi huonosti valmistautunut tai vähemmän pätevä.

Omaa varmuuden tunnetta voi kehittää harjoittelulla ja kokemuksella, mutta tavoitteena ei tarvitse olla epävarmuuden täydellinen poistaminen.

Joskus riittää, että pystyy toimimaan hyvin silloinkin, kun sisäinen ääni ei vielä vakuuta kaiken onnistuvan.