7 tapaa, joilla uteliaat ihmiset suhtautuvat maailmaan eri tavalla

Miksi joku tyytyy nopeaan vastaukseen, kun toinen haluaa selvittää asian perusteellisesti? Uteliaisuus voi vaikuttaa siihen, miten ihminen oppii, keskustelee ja tutustuu ympäristöönsä. Tutkimuksissa kiinnostus uutta tietoa kohtaan on yhdistetty aktiiviseen kysymiseen ja muistamiseen. Nämä seitsemän esimerkkiä havainnollistavat uteliaan suhtautumistavan erilaisia puolia.

Kuvitellaan kaksi ihmistä, jotka katsovat dokumentin vieraasta maasta. Ensimmäinen nauttii ohjelmasta ja siirtyy sen jälkeen seuraavaan asiaan. Toinen alkaa etsiä kartalta tapahtumapaikkoja, lukea maan historiasta ja selvittää, millaista siellä olisi matkustaa.

Kumpikaan tapa ei ole väärä. Jälkimmäisessä näkyy kuitenkin voimakas halu jatkaa tiedon etsimistä alkuperäisen kokemuksen jälkeen.

Kalifornian yliopistossa tehdyssä, vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että voimakas uteliaisuus tiettyä aihetta kohtaan liittyi parempaan muistamiseen. Vuonna 2023 julkaistu tutkimus puolestaan osoitti, että laadukkaiden kysymysten muodostaminen oli yhteydessä tiedon aktiiviseen etsimiseen ja myöhempään muistamiseen.

Uteliaisuudella on kuitenkin monia muotoja. Ihminen voi olla kiinnostunut esimerkiksi tekniikasta mutta välinpitämätön urheilusta, tai päinvastoin.

1. He kysyvät mielellään, miksi jokin asia tapahtuu

Uteliaan ihmisen kiinnostus ei välttämättä lopu siihen, että hän saa tietää mitä tapahtui. Hän saattaa haluta ymmärtää myös tapahtuman taustalla olevan syyn.

Jos kotona oleva laite lakkaa toimimasta, yksi ihminen vaihtaa sen uuteen. Toinen ryhtyy tutkimaan, miksi se hajosi ja olisiko ongelman voinut välttää.

Samoin historiallinen tapahtuma voi herättää jatkokysymyksiä siitä, millaisia päätöksiä ihmiset tekivät ja miksi he päätyivät juuri niihin ratkaisuihin.

2. Heidän kiinnostuksensa voi jatkua vastauksen saamisen jälkeen

Joskus uusi tieto ratkaisee yhden kysymyksen mutta synnyttää samalla kolme uutta.

Esimerkiksi revontulista kiinnostunut ihminen voi ensin selvittää, miksi niitä syntyy. Sen jälkeen hän haluaa tietää, mistä niiden eri värit johtuvat, miksi ilmiötä esiintyy tietyillä alueilla ja kuinka sen ajankohtaa voidaan ennustaa.

Tällaisessa oppimisessa kiinnostus kasvaa vaiheittain. Yksi vastaus avaa uusia asioita, joita ei olisi osannut aiemmin edes kysyä.

3. He eivät välttämättä pidä tietämättömyyttä kiusallisena

Kaikki eivät halua kysyä julkisesti asioita, joita muut saattavat pitää itsestäänselvinä. Taustalla voi olla huoli siitä, että oma kysymys kuulostaa typerältä.

Utelias ihminen voi kuitenkin nähdä tiedon puuttumisen mahdollisuutena oppia. Hän uskaltaa kysyä, miten jokin asia toimii tai mitä vieras termi tarkoittaa.

Tämä suhtautumistapa on hyödyllinen esimerkiksi uuden työn aloittamisessa. Asioiden selvittäminen heti voi ehkäistä myöhempiä virheitä ja väärinkäsityksiä.

4. He löytävät kiinnostavaa myös tavallisista asioista

Uteliaisuus ei vaadi eksoottisia matkoja tai poikkeuksellisia kokemuksia. Arkinen kävelyretki voi muuttua kiinnostavaksi, jos alkaa kiinnittää huomiota rakennusten yksityiskohtiin, kasveihin tai ympäristön historiaan.

Joku saattaa esimerkiksi miettiä, miksi vanhan talon ikkunat on sijoitettu epäsymmetrisesti tai mistä lähipuiston kadunnimi on saanut alkunsa.

Uteliaisuus voi näin saada tutun ympäristön näyttämään hieman uudelta. Asia, jonka ohi on kulkenut vuosia, voi sisältää tarinan, jota ei ole koskaan tullut ajatelleeksi.

5. He voivat kiinnostua myös erilaisista näkökulmista

Uteliaisuus ei tarkoita vain kiinnostusta esineisiin, luontoon tai tieteellisiin ilmiöihin. Se voi kohdistua myös ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa.

Esimerkiksi eri ammatissa työskentelevän henkilön arki voi herättää kysymyksiä siitä, millaisia ongelmia hänen työssään ratkaistaan tai mitkä asiat ovat vaikeimpia.

Toisen kokemuksiin tutustuminen voi laajentaa käsitystä maailmasta ilman, että kaikesta tarvitsee olla samaa mieltä.

Uteliaisuus ei kuitenkaan automaattisesti tee ihmisestä suvaitsevaa tai ennakkoluulotonta. Näitä taitoja voidaan harjoitella erikseen.

6. He kokeilevat mielellään asioita käytännössä

Kaikkea ei voi oppia pelkästään lukemalla. Esimerkiksi musiikin tekeminen, puutarhanhoito tai ruoanlaitto voivat herättää halun kokeilla erilaisia menetelmiä.

Utelias kotikokki saattaa valmistaa saman ruokalajin kahdella tavalla ja selvittää, miten raaka-aineiden käsittely vaikuttaa lopputulokseen.

Hän ei välttämättä tavoittele täydellistä suoritusta, vaan haluaa nähdä, mitä tapahtuu, kun jotakin muuttaa.

Kokeilemiseen liittyy mahdollisuus epäonnistua. Silti huonokin lopputulos voi tarjota tietoa siitä, mikä ei toiminut ja mitä seuraavalla kerralla kannattaa tehdä toisin.

7. He osaavat nauttia itse oppimisesta

Kaikelle oppimiselle ei tarvitse olla käytännöllistä tarkoitusta. Ihminen voi perehtyä antiikin historiaan, avaruuteen tai musiikin teoriaan ilman, että hän aikoo hyödyntää tietoa ammatissaan.

Uteliaisuuden tutkimuksessa erotetaan toisinaan kiinnostuksesta kumpuava oppimisen ilo ja tarve täyttää jokin häiritsevä tiedon aukko.

Jälkimmäinen näkyy esimerkiksi silloin, kun unohtunut nimi ei jätä rauhaan ennen kuin se löytyy. Ensimmäinen puolestaan voi saada ihmisen lukemaan kokonaisen kirjan aiheesta, johon hän törmäsi sattumalta.

Molemmat voivat johtaa uuden oppimiseen, vaikka niiden taustalla oleva kokemus on erilainen.

Uteliaisuus ei ole sama asia kuin korkea älykkyys

Utelias ihminen ei automaattisesti tiedä enemmän kaikista asioista eikä hän välttämättä ole erityisen hyvä ratkaisemaan vaikeita tehtäviä.

Kiinnostus voi kuitenkin saada hänet käyttämään aikaa tiedon etsimiseen, kysymiseen ja harjoitteluun. Juuri tällaiset teot tarjoavat mahdollisuuksia oppia uutta.

Uteliaisuus voi alkaa hyvin pienestä kysymyksestä. Jos siihen ei tyydy ensimmäisellä vastauksella, seurauksena saattaa olla kokonaan uusi harrastus, taito tai kiinnostuksenkohde.