7 tapaa, joilla fiksu ihminen kyseenalaistaa omaa ajatteluaan – epävarmuus voi olla vahvuus

Osa ihmisistä puolustaa mielipidettään loppuun asti, vaikka vastaan tulisi uusia todisteita. Toiset pysähtyvät pohtimaan, voisivatko he sittenkin olla väärässä. Jälkimmäinen suhtautumistapa voi kertoa älyllisestä nöyryydestä, joka auttaa arvioimaan tietoa ja suhtautumaan erilaisiin näkökulmiin. Nämä seitsemän tapaa havainnollistavat, miten se näkyy arjessa.

Älykkyys yhdistetään helposti nopeaan päättelyyn, hyvään muistiin ja vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Yksi tärkeä ajattelun taito jää kuitenkin usein vähemmälle huomiolle: kyky tunnistaa oman tietämyksensä rajat.

Psykologi Mark Learyn johtamassa, vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin älyllistä nöyryyttä eli valmiutta hyväksyä, että omat käsitykset voivat olla virheellisiä. Tutkimuksissa piirre liittyi muun muassa uteliaisuuteen, avoimuuteen ja vähäisempään ehdottomuuteen omien mielipiteiden suhteen.

Älyllinen nöyryys ei kuitenkaan ole sama asia kuin korkea älykkyysosamäärä. Kyse on suhtautumistavasta, jota voi harjoitella riippumatta siitä, kuinka nopeasti ratkaisee tehtäviä tai kuinka paljon tietää.

1. Hän pystyy sanomaan, ettei tiedä vastausta

Tilanne on tuttu työpaikoilta, ystäväporukoista ja perheiden keskusteluista. Joku kysyy asiaa, johon kukaan ei oikeastaan tiedä varmaa vastausta. Silti keskusteluun ilmestyy helposti itsevarmoja arvauksia.

Harkitseva keskustelija osaa erottaa oman arvauksensa tiedosta. Hän saattaa todeta, ettei ole perehtynyt asiaan tarpeeksi tai että vastaus pitäisi tarkistaa.

Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, kun päätökseen liittyy rahaa, terveyttä tai muiden ihmisten hyvinvointia. Väärään varmuuteen perustuva ratkaisu voi tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin hetken kestävä epävarmuus.

2. Hän etsii myös omaa mielipidettään haastavia perusteluja

Jos ihminen uskoo esimerkiksi tietyn työskentelytavan olevan paras, hänen on helppo kiinnittää huomiota onnistumisiin ja sivuuttaa epäonnistumiset.

Oman käsityksen testaaminen vaatii toisenlaista lähestymistapaa. Sen sijaan, että etsisi vain lisää vahvistusta, voi kysyä, millainen havainto osoittaisi oman ajatuksen vääräksi.

Psykologi Keith Stanovichin tutkimuksissa on käsitelty taipumusta arvioida tietoa omien ennakkokäsitysten eduksi. Ilmiö ei katoa automaattisesti korkean älykkyyden mukana, joten vastakkaisten perustelujen tutkiminen on hyödyllistä myös hyvin kyvykkäille ajattelijoille.

3. Hän pystyy muuttamaan mielipidettään

Mielipiteen muuttamista pidetään toisinaan epäjohdonmukaisuutena. Todellisuudessa se voi olla täysin perusteltu seuraus siitä, että ihminen on saanut uutta tietoa.

Esimerkiksi vuosia samaa käsitystä puolustanut henkilö voi huomata, ettei sen taustalla ollutkaan niin vahvoja perusteita kuin hän kuvitteli. Tällöin kannan tarkistaminen on järkevää.

Learyn tutkimuksessa älyllisesti nöyrät osallistujat suhtautuivat myönteisemmin siihen, että poliitikko muutti kantaansa. He eivät tulkinneet muutosta yhtä herkästi pelkäksi takinkääntämiseksi.

Kaikkia mielipiteitä ei tietenkään pidä muuttaa heti vastaväitteen kuultuaan. Olennaista on se, kuinka hyvin uudet perustelut kestävät tarkastelua.

4. Hän erottaa tosiasian ja oman tulkintansa

Ystävä ei vastaa viestiin koko päivänä. Yksi ihminen ajattelee hänen olevan vihainen, toinen arvelee hänen olevan kiireinen ja kolmas ei kiinnitä asiaan erityistä huomiota.

Varsinainen havainto on kaikille sama: vastausta ei tullut. Selitys on sen sijaan tulkinta, josta ei vielä ole varmuutta.

Tämä ero auttaa erityisesti ihmissuhteissa. Kun ihminen tunnistaa omat oletuksensa, hän voi kysyä tilanteesta suoraan sen sijaan, että rakentaisi kokonaisen riidan epävarman päätelmän varaan.

5. Hän kysyy, mihin tieto perustuu

Verkossa vastaan tulee päivittäin väitteitä, joiden taustalla kerrotaan olevan tutkimus, asiantuntija tai suuri joukko kokemuksia.

Harkitseva lukija ei välttämättä tyydy siihen, että väite kuulostaa uskottavalta. Hän haluaa tietää, mistä tieto on peräisin, millaisesta aineistosta on kysymys ja onko väitteelle olemassa myös riippumatonta tukea.

Esimerkiksi lause siitä, että jokin tapa parantaa muistia, voi tarkoittaa hyvin erilaista asiaa riippuen siitä, onko kyseessä satunnainen yksittäinen kokemus vai huolellisesti toteutettu tutkimus.

6. Hän ei pidä erimielisyyttä automaattisesti henkilökohtaisena loukkauksena

Jos kaksi ihmistä on eri mieltä elokuvasta, työmenetelmästä tai yhteiskunnallisesta kysymyksestä, kummankaan ei tarvitse päätellä toisen olevan tyhmä tai pahantahtoinen.

Eriävät käsitykset voivat perustua erilaisiin kokemuksiin, tietoihin tai arvoihin. Silloin keskustelu voi olla hyödyllisempi, jos yrittää ensin ymmärtää toisen päättelyä.

Älyllinen nöyryys ei tarkoita sitä, että kaikki näkemykset olisivat yhtä hyvin perusteltuja. Toisen kuunteleminen ja hänen väitteidensä hyväksyminen ovat kaksi eri asiaa.

7. Hän tunnistaa myös omien vahvuuksiensa rajat

Ihminen voi olla erinomainen ohjelmoija, lahjakas kirjoittaja tai taitava johtaja, mutta se ei tee hänestä automaattisesti asiantuntijaa lääketieteessä, taloudessa tai ihmissuhteissa.

Menestyminen yhdellä alalla voi joskus vahvistaa käsitystä siitä, että oma arviointikyky toimii yhtä hyvin kaikkialla. Harkitseva ihminen osaa kuitenkin tunnistaa tilanteet, joissa hänen kokemuksensa ei riitä.

Tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että asiantuntija kysyy neuvoa toisen alan ammattilaiselta sen sijaan, että yrittäisi ratkaista kaiken itse.

Hyvä ajattelu tarvitsee myös epävarmuuden sietämistä

Älykkyys ja rationaalinen ajattelu liittyvät toisiinsa, mutta ne eivät ole sama asia. Nopea ongelmanratkaisija voi olla hyvin varma väärästä vastauksestaan, kun taas hitaammin etenevä ihminen saattaa tarkistaa oletuksensa ja päästä parempaan lopputulokseen.

Oman ajattelun kyseenalaistaminen ei myöskään tarkoita jatkuvaa epäröintiä. Tarkoitus on tunnistaa, milloin tietoa on riittävästi päätöksen tekemiseen ja milloin kannattaa vielä kysyä, selvittää tai harkita.

Ehkä fiksuimpia lauseita arkisessa keskustelussa onkin yksinkertainen toteamus: saatat olla oikeassa, en ollut ajatellut asiaa tuolta kannalta.