Äiti koputtaa nuoren huoneen suljettuun oveen.
Tekoälyllä luotu kuvituskuva


viihde /

6 arkista tapaa kunnioittaa nuoren yksityisyyttä ja pysyä silti lähellä

Lapsi on aiemmin kertonut kaiken, mutta nyt huoneen ovi sulkeutuu ja kaverien jutut jäävät heidän välisikseen. Muutos voi tuntua vanhemmasta oudolta. Kasvava yksityisyyden tarve ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että nuori salaisi jotakin vaarallista.

Raising Children Network kuvaa yksityisyyttä osaksi itsenäistymistä. Nuori tarvitsee tilaa omille ajatuksilleen ja ihmissuhteilleen, mutta myös aikuisen, joka tietää hänen arjestaan ja on tarvittaessa tukena.

Sivusto kehottaa pohtimaan, mitä vanhemman todella tarvitsee tietää. Turvallisuuteen liittyvät menot ja kotiinpaluu ovat eri asia kuin kaverusten keskustelun jokainen yksityiskohta.

Näitä kuutta tapaa voi sovittaa nuoren ikään ja tilanteeseen yhdessä hänen kanssaan.

1. Koputa ja odota vastausta

Pelkkä koputus samalla kun ovi jo avautuu ei jätä nuorelle mahdollisuutta reagoida. Tavallisessa tilanteessa voi odottaa hetken ja kysyä, saako tulla.

Jos tarvitset huoneesta esimerkiksi yhteisen laturin, kerro se. Nuoren ei silloin tarvitse arvailla, tulitko etsimään tavaraa, juttelemaan vai tarkistamaan jotakin. Kiireellisessä turvallisuustilanteessa toimitaan tietenkin tilanteen edellyttämällä tavalla.

2. Sovi yhteydenpidosta ennen menoja

Missä nuori on, milloin hän palaa ja miten hän pääsee kotiin? Kun nämä asiat on sovittu, niitä ei tarvitse selvittää illan aikana jatkuvilla uusilla viesteillä.

Sopikaa myös muutoksista ilmoittamisesta. Jos suunnitelma vaihtuu elokuvista kaverin kotiin, nuori tietää valmiiksi, mistä on tarpeen kertoa. Säännöstä tulee helpompi noudattaa, kun molemmat ymmärtävät sen tarkoituksen.

3. Anna kaverikeskustelulle oma tila

Nuoren puhelu voi olla tärkeä, vaikka siinä ei käsiteltäisi vanhemman mielestä merkittävää asiaa. Lähellä odottaminen ja jokaisen lauseen kommentointi vievät keskustelulta yksityisyyden.

Jos koti on pieni, oma tila voi tarkoittaa sovittua hetkeä yhdessä huoneessa. Yksityisyys ei vaadi jokaiselle erillistä asuntoa, vaan käytännön sopimuksen siitä, miten toista huomioidaan.

4. Kysy ennen henkilökohtaisten tavaroiden penkomista

Koulurepusta etsittävä juomapullo voi vaikuttaa pieneltä asialta. Silti voi sanoa: ”Otanko pullon repustasi vai tuotko sen itse?”

Sama periaate helpottaa pyykinpesua. Sopikaa paikka, johon pestävät vaatteet tuodaan, sen sijaan että niiden etsiminen vaatii laatikoiden läpikäyntiä. Näin tavallinen kotityö ei sekoitu nuoren henkilökohtaisten tavaroiden tarkastamiseen.

5. Selitä huoli täsmällisesti

Yksityisyyden kunnioittaminen ei tarkoita huolen sivuuttamista. Jos sovittu kotiintuloaika meni eikä nuoreen saanut yhteyttä, puhu juuri siitä.

”En saanut sinua kiinni ja huolestuin” kertoo tilanteen. ”Sinä salaat nykyään kaiken” laajentaa yhden tapahtuman väitteeksi koko nuoresta. Keskustelkaa siitä, mitä seuraavalla kerralla tehdään, jos akku loppuu tai aikataulu muuttuu.

6. Myönnä myös oma rajan ylityksesi

Raising Children Network muistuttaa luottamuksen toimivan molempiin suuntiin. Jos vanhempi rikkoo nuoren yksityisyyttä, hänenkin kuuluu ottaa siitä vastuu.

Anteeksipyyntö voi olla täsmällinen: ”Luin viestin, joka ei ollut minulle. Se ei ollut oikein.” Sen jälkeen on mahdollista keskustella huolesta erikseen ja sopia, miten se otetaan jatkossa puheeksi.

Jaa artikkeli
WhatsApp
Myös Snapchatissa