5 lausetta, joilla voi myöntää oman tiedon rajat

Kysymys tulee yllättäen, ja vastauksen pitäisi muka löytyä heti. Keskustelussa voi silti sanoa ääneen myös sen, mikä on epäselvää. Oman tiedon rajaaminen auttaa muita ymmärtämään, mihin arvio oikeasti perustuu.

Kaikesta ei tarvitse olla yhtä varma. Oma kokemus, muistinvarainen tieto ja tarkistettu havainto voivat tuntua mielessä samanarvoisilta, vaikka niiden perusteet ovat erilaiset.

Greater Good -julkaisussa psykologi Mark Leary kirjoittaa älyllisestä nöyryydestä. Sillä tarkoitetaan tietoisuutta siitä, että omat uskomukset voivat olla virheellisiä ja käytettävissä oleva tieto puutteellista.

Seuraavat viisi esimerkkilausetta antavat tälle ajatukselle arkisen muodon. Niiden tarkoitus on tehdä tiedon tilanne selväksi, ei pehmentää jokaista mielipidettä varmuuden vuoksi.

1. ”Tästä osasta tiedän, tuosta en vielä.”

Vastauksen voi jakaa osiin sen sijaan, että vastaisi kaikkeen yhdellä varmuustasolla. Näin myös oma osaaminen tulee esiin tarkemmin.

Jos suunnittelette tapahtumaa, saatat tietää tilan kapasiteetin mutta et vielä laitteiden saatavuutta. Kun erotat nämä, muut voivat käyttää varmaa tietoa suunnittelussa ja jättää toisen kohdan selvitettäväksi.

2. ”Muistan asian näin, mutta tarkistan.”

Muistikuva saa olla keskustelun lähtökohta, kun se nimetään muistoksi. Tarkistamisen lupausta kannattaa käyttää silloin, kun myös aikoo palata asiaan.

Harrastusryhmän aiemmasta päätöksestä voi löytyä merkintä viesteistä. Kun se on tarkistettu, kerro muille myös mahdollinen korjaus. Pelkkä hiljainen oman käsityksen päivittäminen ei korjaa jo eteenpäin annettua tietoa.

3. ”Tämä perustuu omaan kokemukseeni.”

Yksi kokemus voi olla arvokas, vaikka se ei kuvaa kaikkien tilannetta. Sen nimeäminen auttaa kuulijaa arvioimaan, mihin se soveltuu.

Jos jokin opiskelutapa auttoi sinua, voit kertoa missä aiheessa ja millaisessa tilanteessa käytit sitä. Väite ”minua auttoi tämä” antaa toiselle kokeiluidean ilman lupausta samasta tuloksesta.

4. ”Tuo tieto muuttaa arviotani.”

Learyn mukaan oman käsityksen korjaaminen uuden näytön edessä kuuluu älylliseen nöyryyteen. Aiemmasta kannasta kiinni pitäminen ei ole itseisarvo.

Voit myös kertoa, mikä tarkalleen muuttui. Jos pidit retkikohdetta liian kaukaisena mutta kulkuyhteys osoittautuu helpoksi, nimeä juuri se. Näin kannanmuutos näkyy perusteltuna päivityksenä.

5. ”Mikä havainto puhuisi tätä vastaan?”

Kysymyksen voi esittää myös itselleen ennen keskustelua. Se auttaa etsimään tietoa, joka voisi haastaa oman suosikkiselityksen.

Jos olet päättänyt yhteisen tilaisuuden epäonnistuneen ajankohdan vuoksi, mieti, mitä osallistujien palaute oikeasti sanoo. Ehkä ongelma oli tiedottamisessa tai ohjelman sopivuudessa. Selityksen tarkistaminen vaikuttaa siihen, mitä seuraavalla kerralla muutetaan.

Varmuus voi vaihdella asian mukaan

Leary korostaa, että oman erehtyväisyyden tunnistaminen vaihtelee myös tilanteesta toiseen. Sama ihminen voi yhdessä asiassa olla avoin korjaukselle ja toisessa puolustaa kantaansa heikoin perustein.

Hyödyllinen kysymys ei siksi ole vain, oletko yleisesti avarakatseinen, vaan mitä juuri tämän väitteen tueksi tiedät.