Nainen lykkää työpöydällä odottavan tehtävän aloittamista.
Tekoälyllä luotu kuvituskuva


viihde /

Vitkastelu ei aina ole laiskuutta – taustalla voi olla vihaa, pelkoa ja välttelyä

Ihminen voi tietää tarkalleen, mitä pitäisi tehdä, ja silti vältellä aloittamista päivästä toiseen. Vitkastelu ei tällöin välttämättä johdu tiedon tai aikomuksen puutteesta, vaan tehtävään liittyvien epämiellyttävien tunteiden väistämisestä.

Lasku odottaa maksamista, pyykkivuori lajittelua ja hammaslääkäriaika varaamista. Tehtävät eivät ole mahdottomia, mutta ihminen huomaa tekevänsä niiden sijasta jotakin kiinnostavampaa, helpompaa tai vähemmän ahdistavaa.

Psychology Todayssa kliininen ja oikeuspsykologi Stephen A. Diamond tarkastelee vitkastelua psykologisena ristiriitana. Tietoinen tahto sanoo, että asia pitäisi hoitaa, mutta jokin toinen osa ihmisessä vastustaa toimintaa.

Vitkastelulla on tehtävä

Prokrastinaatiota kuvataan usein itsekurin puutteena. Käytännössä se voi toimia keinona välttää tylsyyttä, ahdistusta, häpeää, pettymystä tai kaunaa, jonka tehtävä herättää.

Lykkääminen tuottaa välittömän palkinnon: epämukava tunne helpottaa hetkeksi. Juuri tämä tekee toimintatavasta helposti toistuvan, vaikka pitkäaikaiset seuraukset olisivat haitallisia.

Vitkastelu ei myöskään aina kohdistu raskaimpaan tehtävään. Ihminen voi tehdä tuntikausia vaativaa mutta mieluisaa työtä ja vältellä samalla viiden minuutin puhelua, johon liittyy epävarmuutta tai mahdollinen torjutuksi tuleminen.

Onko taustalla passiivista vastarintaa?

Diamond nostaa yhdeksi mahdolliseksi juureksi vihan ja kaunan. Jos tehtävä tuntuu ulkopuolelta määrätyltä, kohtuuttomalta tai nöyryyttävältä, sen siirtäminen voi olla tiedostamaton tapa vastustaa vaatimusta.

Tämä ei tarkoita, että kaikki vitkastelu olisi piilotettua kapinaa. Näkökulma voi kuitenkin olla hyödyllinen, jos lykkääminen liittyy jatkuvasti samoihin auktoriteetteihin, odotuksiin tai velvollisuuksiin.

Silloin kannattaa kysyä, mitä tehtävä edustaa. Vältänkö itse työtä vai tunnetta siitä, että minua kontrolloidaan, arvostellaan tai pakotetaan toimimaan toisen ehdoilla?

Laiskuus voi olla myös energian säästämistä

Laiskuus-sanaa käytetään tavallisesti moitteena, vaikka levon ja energian säästämisen tarve on luonnollinen. Ihminen ei voi käyttää rajallista aikaa ja voimavaroja kaikkeen, joten tehtävien priorisointi on välttämätöntä.

Ongelma syntyy, kun hetkellinen mukavuus ohjaa valintaa silloinkin, kun lykätty asia on omien tavoitteiden kannalta tärkeä. Lepo palauttaa, mutta vitkastelu voi jättää ihmisen valppaaksi ja syylliseksi, koska keskeneräinen tehtävä pysyy mielessä.

Myös masennus, päihdeongelma ja muut mielenterveyden vaikeudet voivat heikentää energiaa ja toimintakykyä. Silloin moraalinen leimaaminen laiskaksi ohittaa varsinaisen avun tarpeen.

Helpotus muuttuu nopeasti itseään ruokkivaksi kehäksi

Vältetty tehtävä herättää ensin epämukavuutta. Lykkääminen helpottaa hetkeksi, mutta pian mukaan tulevat syyllisyys, ahdistus ja pettymys itseen. Näitä uusia tunteita saatetaan jälleen paeta uudella välttelyllä.

Samalla tehtävän koko kasvaa mielessä. Mitä pidempään asia on tekemättä, sitä enemmän aloittaminen tuntuu sisältävän myös epäonnistumisen myöntämistä.

Vitkastelun katkaiseminen alkaa tunteen nimeämisestä

Pelkkä käsky ryhdistäytyä ei auta, jos lykkäämisen palkinto on epämiellyttävän tunteen välttäminen. Ensin on tunnistettava, mikä tunne juuri tämän tehtävän kohdalla tekee aloittamisesta vaikeaa.

Sen jälkeen tehtävää voi pienentää konkreettiseksi ensimmäiseksi liikkeeksi: avaa lasku, etsi numero, kirjoita viestin otsikko tai työskentele viisi minuuttia. Tavoitteena ei ole ratkaista kaikkea yhdellä ponnistuksella, vaan tehdä aloittamisesta helpompaa kuin välttelyn jatkamisesta.

Jos taustalla on kauna, voi arvioida, voiko vaatimuksesta neuvotella tai voiko tehtävälle löytää oman perustelun. Jos tehtävä palvelee omaa tavoitetta, sen tekeminen ei ole alistumista vaan oman toimijuuden palauttamista.

Krooninen vitkastelu voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia työssä, opinnoissa, taloudessa ja terveydessä. Jos toimintatapa ei muutu omilla keinoilla tai siihen liittyy voimakasta ahdistusta, masennusta tai toimintakyvyn laskua, tilanteen selvittäminen ammattilaisen kanssa voi olla perusteltua.

Jaa artikkeli
WhatsApp
Myös Snapchatissa