Hyvä uutinen voi tuntua yllättävän pahalta – taustalla saattaa olla heikko itsetunto

Unelmien työpaikka, hyväksymiskirje tai uusi parisuhde ei aina synnytä pelkkää iloa. Jos hyvä tapahtuma on ristiriidassa oman kielteisen minäkuvan kanssa, se voi tuntua vieraalta ja jopa uhkaavalta. Ilmiöstä on tutkimusnäyttöä, mutta tuloksia on syytä tulkita varovasti.

Joskus kauan odotettu onnistuminen tuo ilon rinnalle levottomuutta, surua tai epäuskoa. Kokemus voi hämmentää, koska hyvän uutisen oletetaan tuntuvan yksiselitteisesti hyvältä.

Psychology Today tarkastelee tutkimuksia, joiden mukaan myönteinen elämäntapahtuma voi horjuttaa ihmistä, jos se ei sovi hänen vakiintuneeseen käsitykseensä itsestään. Kyse ei ole siitä, että onnellisuus olisi myrkkyä, vaan siitä, että minäkuvan ja uuden todellisuuden välinen ristiriita voi kuormittaa.

Ensimmäinen tutkimus tehtiin jo vuonna 1989

Jonathan Brown ja Kathleen McGill tutkivat 261:tä 7.–11.-luokkalaista tyttöä. He mittasivat osallistujien itsetuntoa, myönteisiä ja kielteisiä elämäntapahtumia sekä fyysistä oireilua.

Odotetusti kielteiset tapahtumat, kuten menetykset ja ristiriidat, liittyivät suurempaan sairasteluun. Korkeamman itsetunnon ryhmässä myönteiset tapahtumat puolestaan liittyivät parempaan terveyteen.

Yllättävä yhteys löytyi matalan itsetunnon ryhmässä: mitä enemmän myönteisiä tapahtumia osallistujat olivat kokeneet, sitä enemmän he raportoivat terveysongelmia. Tutkijat havaitsivat samansuuntaisen tuloksen myös opiskelijoiden terveyspalvelujen käyttöä tarkastelleessa toisessa asetelmassa.

Vuonna 2004 Motoko Shimizu ja Brett Pelham toistivat ilmiötä 171 korkeakouluopiskelijan aineistossa. Myönteiset elämäntapahtumat liittyivät suurempaan itse raportoituun oireiluun erityisesti niillä, joiden tietoinen tai epäsuorasti mitattu itsetunto oli matala.

Tuttu minäkuva voi tuntua turvalliselta, vaikka se olisi kielteinen

Yksi selitys on itsensä vahvistamisen tarve. Ihminen ei etsi ainoastaan kehuja, vaan myös kokemusta siitä, että maailma käyttäytyy hänen odottamallaan tavalla.

Jos ihminen pitää itseään epäonnistujana tai uskoo, ettei ansaitse hyviä asioita, torjutuksi tuleminen sopii vanhaan tarinaan. Se sattuu, mutta ei vaadi koko minäkuvan rakentamista uudelleen.

Onnistuminen voi puolestaan synnyttää uuden ristiriidan. Ihminen joutuu kysymään, voiko vanha käsitys itsestä enää olla totta, mitä muutos vaatii ja pystyykö hän säilyttämään saavutetun hyvän.

Esimerkiksi ylennys voi tuoda ilon lisäksi pelkoa paljastumisesta, uusi turvallinen parisuhde epäluuloa ja saatu tunnustus halua vähätellä omaa työtä. Tunteet eivät kumoa onnistumista, vaan kertovat sen osuneen minäkuvan herkkään kohtaan.

Tutkimukset eivät todista onnellisuuden sairastuttavan

Otsikkotasolla ilmiö on helppo kärjistää väitteeksi, että onnellisuus olisi terveydelle vaarallista. Tutkimukset osoittivat kuitenkin yhteyksiä, eivät varmaa syy-seuraussuhdetta.

Aineistot olivat pieniä ja koostuivat nuorista osallistujista. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli vain tyttöjä, toisessa korkeakouluopiskelijoita. Tuloksia ei voi sellaisenaan yleistää kaikenikäisiin ihmisiin tai vakaviin sairauksiin.

Vuoden 2004 tutkimuksessa suuri osa terveydestä perustui osallistujien omaan raportointiin. Tutkijat itse katsoivat, että ilmiötä pitäisi tutkia myös objektiivisilla terveysmittareilla ja seurata, edeltävätkö myönteiset tapahtumat myöhempää oireilua.

Kaikki myöhemmät aineistot eivät ole tukeneet mallia. Esimerkiksi ikääntyneiden vakavampia terveysongelmia tarkastelleessa tutkimuksessa vastaavaa yhteyttä ei löytynyt. Tämä rajaa väitteen pikemminkin mahdolliseen lyhytaikaiseen kuormitukseen kuin yleiseen terveyslakiin.

Hyvään sopeutuminen voi vaatia aikaa

Myönteisen tapahtuman aiheuttamaa ristiriitaa ei välttämättä ratkaista käskemällä itseään nauttimaan enemmän. Pakotettu ilo voi lisätä kokemusta siitä, että oma reaktio on väärä.

Hyödyllisempää on huomata, millaisen vanhan tarinan onnistuminen haastaa. Ajatteleeko ihminen, ettei hän ole riittävän lahjakas, rakastettava tai onnekas, ja mitä todisteita tämän käsityksen puolesta ja sitä vastaan oikeasti on?

Uusi minäkuva rakentuu vähitellen. Onnistumisen voi antaa olla totta, vaikka se tuntuisi vielä oudolta. Myönteistä palautetta ei tarvitse heti selittää sattumaksi, toisten kohteliaisuudeksi tai erehdykseksi.

Myös läheisen kannattaa välttää vaatimusta siitä, että hyvän uutisen saanut olisi heti riemukas. Rauhallinen kysymys ristiriitaisista tunteista voi olla hyödyllisempi kuin muistutus siitä, kuinka onnellinen tämän pitäisi olla.

Jos onnistumiset synnyttävät toistuvasti voimakasta ahdistusta, itsensä sabotointia tai kyvyttömyyttä toimia, minäkuvaa voi olla hyödyllistä tarkastella ammattilaisen kanssa. Tavoite ei ole pakottaa itseä onnelliseksi, vaan tehdä hyvälle kokemukselle tilaa.

Ristiriitainen tunne ei pilaa onnistumista

Hyvä uutinen voi olla samaan aikaan iloinen ja pelottava. Uusi työ lisää mahdollisuuksia mutta myös vastuuta, rakkaus tuo läheisyyttä mutta myös menettämisen riskin, ja menestys voi muuttaa tuttua asemaa muiden silmissä.

Psychology Todayn esittelemien tutkimusten kiinnostavin opetus ei ole, että iloa pitäisi varoa. Se on muistutus siitä, että ihminen pyrkii säilyttämään johdonmukaisen käsityksen itsestään myös silloin, kun tuo käsitys on tarpeettoman kielteinen.

Kun minäkuva vähitellen laajenee, hyvä ei enää tunnu poikkeukselta, joka täytyy selittää pois. Silloin onnistuminen voi asettua osaksi omaa elämää ilman, että sen herättämät ristiriitaiset tunteet kielletään.