Rauhallinen ihminen istuu siistin keittiön pöydän ääressä aamun valossa
Findance.com


viihde /

8 arkista tapaa, jotka tukevat mielen tasapainoa

Mielen tasapaino ei tarkoita sitä, ettei ihminen koskaan stressaisi, epäröisi tai väsyisi. Arjen vakautta voi kuitenkin tukea tavoilla, jotka vähentävät tarpeetonta kuormitusta ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Henkisesti ja emotionaalisesti tasapainoinen ihminen ei ole jatkuvasti tyyni eikä immuuni vaikeille tunteille. Olennaisempaa on kyky palautua, säädellä omaa toimintaa ja tehdä arjesta sellainen, ettei jokainen päivä muutu selviytymistaisteluksi.

YourTango nostaa esiin joukon arkisia valintoja, joiden yhteinen nimittäjä on yksinkertaistaminen. Kyse ei ole eristäytymisestä tai tavoitteista luopumisesta, vaan huomion, ajan ja voimien suuntaamisesta asioihin, joilla on todella merkitystä.

1. He karsivat elämästään tarpeetonta monimutkaisuutta

Yksinkertaisempi elämä voi tarkoittaa esimerkiksi liian täyden kalenterin väljentämistä, tavaroiden vähentämistä tai sellaisten velvollisuuksien arvioimista, joihin on totuttu sanomaan automaattisesti kyllä. Jokainen ylimääräinen sitoumus kuluttaa hieman huomiota, vaikka se näyttäisi paperilla pieneltä.

Karsiminen ei tarkoita, että kaiken pitäisi olla tehokasta tai hyödyllistä. Myös lepo, harrastukset ja päämäärätön yhdessäolo voivat olla olennaisia. Tärkeä ero kulkee sen välillä, tuoko asia elämään jotain arvokasta vai ylläpidetäänkö sitä vain tottumuksesta, syyllisyydestä tai muiden odotusten vuoksi.

2. He eivät anna jokaiselle ajatukselle samaa painoarvoa

Ajatteleminen auttaa ratkaisemaan ongelmia, mutta vatvominen ei ole sama asia kuin harkinta. Jos sama kysymys kiertää mielessä ilman uutta tietoa tai konkreettista seuraavaa askelta, ajattelu voi alkaa kasvattaa ongelmaa sen ratkaisemisen sijasta.

Tasapainoa tukee kyky huomata, milloin asia vaatii päätöksen ja milloin mieli vain yrittää saavuttaa täydellisen varmuuden. Kaikkea ei voi ennakoida. Joskus riittävän hyvä päätös ja mahdollisuus korjata suuntaa myöhemmin ovat realistisempi vaihtoehto kuin loputon analyysi.

3. He haluavat vähemmän, mutta eivät lakkaa tavoittelemasta

Uusien asioiden haluaminen ei itsessään ole ongelma. Kuormittavaksi se muuttuu silloin, kun tyytyväisyys siirtyy jatkuvasti seuraavan hankinnan, saavutuksen tai elämäntilanteen taakse.

Omien toiveiden tarkastelu voi paljastaa, mitkä tavoitteet ovat aidosti omia ja mitkä syntyvät vertailusta. Kun kaikkea ei tarvitse saada samanaikaisesti, aikaa ja energiaa jää niille asioille, joihin ihminen haluaa sitoutua kunnolla.

4. He rakentavat arkea hyvien tapojen varaan

Toistuvat pienet teot vaikuttavat elämään usein enemmän kuin yksittäiset suuret ryhtiliikkeet. Nukkumaanmeno suunnilleen samaan aikaan, säännöllinen liikkuminen, kodin perusasioista huolehtiminen ja yhteydenpito läheisiin voivat muodostaa arkeen rungon, joka kantaa myös kiireisinä viikkoina.

Hyvä tapa ei kuitenkaan saa muuttua uudeksi vaatimukseksi, jonka rikkominen aiheuttaa kohtuuttoman syyllisyyden. Vakaa rutiini joustaa elämäntilanteen mukaan. Sen tehtävä on helpottaa arkea, ei tehdä siitä suoritusta.

5. He muistavat kysyä, miksi jokin on tärkeää

Yksityiskohtiin voi hukkua niin työssä, perhe-elämässä kuin omissa tavoitteissa. Silloin alkuperäinen tarkoitus katoaa ja tekemisestä jää jäljelle vain pitkä tehtävälista.

Kysymys miksi auttaa palauttamaan mittasuhteet. Jos tavoite on esimerkiksi parempi terveys, täydellisen harjoitusohjelman hiominen ei välttämättä ole tärkeämpää kuin sellaisen liikunnan löytäminen, jota jaksaa tehdä viikosta toiseen.

6. He keskittyvät yhteen tärkeään asiaan kerrallaan

Moniajo tuntuu tehokkaalta etenkin silloin, kun tehtäviä on paljon. Käytännössä huomio kuitenkin siirtyy tehtävästä toiseen, ja jokainen vaihto kuluttaa aikaa sekä henkistä energiaa.

YourTangon esiin nostama yhden asian periaate ei tarkoita, että elämässä voisi olla vain yksi tavoite. Se tarkoittaa kulloisenkin tärkeimmän seuraavan teon tunnistamista. Kun yksi vaihe tehdään loppuun ennen seuraavaan hyppäämistä, kaaoksen tunne usein pienenee.

7. He harjoittelevat kärsivällistä reagointia

Kärsivällisyys näkyy erityisesti siinä hetkessä, joka jää tunteen ja toiminnan väliin. Viestiin ei ole pakko vastata suutuksissa, eikä jokaiseen ärsytykseen tarvitse reagoida heti.

Pieni viive antaa mahdollisuuden valita automaattisen reaktion sijasta sellainen tapa, joka vastaa paremmin omia arvoja. Tämä ei ole tunteiden tukahduttamista. Tunteen voi tunnistaa ja ottaa vakavasti ilman, että se päättää yksin seuraavan teon.

8. He eivät pidä kärsimystä onnistumisen ehtona

Vaikeiden asioiden tekeminen kuuluu elämään, mutta vaikeus ei itsessään tee tavoitteesta arvokasta. Jos saman tuloksen voi saavuttaa selkeämmin, turvallisemmin tai mielekkäämmin, tarpeeton kärsimys ei ole osoitus suuremmasta tahdonvoimasta.

Jos arki on jatkuvasti raskasta, ensimmäinen kysymys ei aina ole, miten itseään voisi karaista lisää. Yhtä tärkeää on selvittää, voiko kuormituksen lähdettä muuttaa, tehtävää rajata tai vastuuta jakaa.

Tasapaino ei ole pysyvä ominaisuus

Nämä tavat eivät muodosta testiä, jolla ihminen voidaan julistaa emotionaalisesti vakaaksi tai epävakaaksi. Unenpuute, sairaus, menetys, taloushuolet ja monet muut elämäntilanteet vaikuttavat siihen, kuinka helposti omia voimavaroja pystyy käyttämään.

Hyödyllisin ajatus onkin ehkä se, että tasapaino syntyy harvoin yhdestä suuresta muutoksesta. Usein se rakentuu siitä, että elämässä on hieman vähemmän turhaa kuormaa, hieman enemmän tilaa harkinnalle ja muutama toimiva tapa, johon voi palata vaikeanakin päivänä.

Jaa artikkeli
WhatsApp
Myös Snapchatissa