3 piirrettä, jotka tekevät lämminsydämisestä naisesta erityisen vetovoimaisen

Syvästi myötätuntoinen ihminen saa muut usein tuntemaan itsensä nähdyiksi ja hyväksytyiksi. Parisuhdevalmentaja Clayton Olsonin mukaan lämminsydämisten naisten vetovoiman taustalla on kolme piirrettä, jotka eivät vaadi esittämistä tai jatkuvaa hyväksynnän tavoittelemista.

Vetovoimaa yritetään helposti vahvistaa muuttamalla ulkonäköä, hiomalla deittiprofiilia tai pohtimalla tarkasti, millaisen vaikutelman toiselle antaa.

Parisuhdevalmentaja Clayton Olson esittää YourTangossa julkaistussa kirjoituksessaan toisenlaisen näkökulman. Hänen mukaansa aidosti lämminsydämisen ja myötätuntoisen naisen kiinnostavuus syntyy ennen kaikkea tavasta, jolla hän suhtautuu itseensä, muihin ihmisiin ja omaan elämäntilanteeseensa.

Olsonin kuvailemat piirteet eivät ole vain naisille ominaisia. Itsemyötätunto, aitous ja kyky olla yksin voivat tukea kenen tahansa hyvinvointia ja ihmissuhteita.

Niiden tarkoituksena ei myöskään pitäisi olla pelkästään toisen ihmisen hurmaaminen. Kun ihminen rakentaa tasapainoisen suhteen itseensä, hän pystyy tavallisesti tekemään myös kumppania koskevia päätöksiä rauhallisemmin.

1. Hän on sinut itsensä kanssa

Olsonin mukaan ensimmäinen merkittävä piirre on terve suhde omaan itseen ja kauneuteen.

Tämä ei tarkoita sitä, ettei ihminen voisi nauttia pukeutumisesta, hiustyylistä tai meikkaamisesta. Ongelmia voi syntyä, jos oma arvo alkaa riippua kokonaan siitä, näyttääkö hän muiden silmissä virheettömältä.

Lämminsydäminen ihminen kykenee Olsonin kuvauksen mukaan huomaamaan kauneutta myös tavallisissa asioissa: vanhassa rakennuksessa, ilta-auringossa, eläimessä tai pienessä ystävällisessä eleessä.

Tällainen katse maailmaan voi olla viehättävä, koska se tekee myös yhteisistä hetkistä merkityksellisiä. Ihminen ei tarvitse jatkuvasti suuria elämyksiä tai näyttäviä suorituksia kokeakseen iloa.

Olson väittää tekstissään naisten näkevän ympäristössään enemmän kauneutta kuin miesten. Näin suoraviivaiselle sukupuolijaolle ei kuitenkaan ole syytä antaa suurta painoarvoa. Kyky huomata hyvää, kaunista ja kiinnostavaa vaihtelee ennen kaikkea yksilöiden välillä.

Olennaisempaa on se, millaisen tunnelman ihminen tuo ympärilleen. Jos hän suhtautuu itseensä ja maailmaan jatkuvasti ankarasti, myös yhdessäolo voi muuttua jännittyneeksi. Hyväksyvämpi suhtautuminen voi puolestaan tehdä seurasta turvallista ja levollista.

Itseensä tyytyväinen ihminen ei tarkoita henkilöä, joka pitää itseään täydellisenä. Hän tunnistaa puutteensa mutta ei rakenna koko identiteettiään niiden ympärille.

2. Hän uskaltaa elää aitona itsenään

Toinen Olsonin nostama piirre on aitous.

Neuvo olla oma itsensä voi kuulostaa kuluneelta, mutta sillä on käytännöllinen merkitys. Jos ihminen rakentaa suhteen esittämällä jatkuvasti toisenlaista persoonaa, hänen on ylläpidettävä samaa roolia myös suhteen edetessä.

Aitous tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen pystyy kertomaan mielipiteistään, tarpeistaan ja epävarmuuksistaan ilman jatkuvaa häpeää. Hän ei yritä antaa itsestään täysin virheetöntä kuvaa vain varmistaakseen, ettei toinen menettäisi kiinnostustaan.

Olson yhdistää aitouden haavoittuvuuteen. Haavoittuvuus ei tässä yhteydessä tarkoita kaikkien henkilökohtaisten asioiden paljastamista heti uudelle tuttavuudelle.

Se tarkoittaa valmiutta tulla vähitellen nähdyksi sellaisena kuin todella on. Ihminen voi myöntää esimerkiksi jännittävänsä, tehneensä virheen tai tarvitsevansa tukea.

Luottamus rakentuu tavallisesti vaiheittain. Omien rajojen ja turvallisuuden säilyttäminen on tärkeää, eikä aitous velvoita kertomaan kaikkea kenelle tahansa.

Aitoudessa on kyse myös siitä, ettei ihminen muokkaa arvojaan, kiinnostuksenkohteitaan ja tulevaisuuden tavoitteitaan jokaisen tapaamansa kumppaniehdokkaan mukaan.

Jos toinen kiinnostuu vain tarkoin rakennetusta pinnasta, suhde ei välttämättä tarjoa tilaa todelliselle persoonalle. Olson tiivistää asian niin, ettei kumppani voi rakastua oikeaan ihmiseen, jos hänelle näytetään ainoastaan siloteltu roolihahmo.

Aito oleminen helpottaa samalla sopivan kumppanin tunnistamista. Jos toinen ei hyväksy olennaisia osia persoonasta tai elämäntavoitteista, yhteensopimattomuus on parempi havaita varhain kuin vuosien kuluttua.

3. Hän osaa olla myös yksin

Kolmas piirre on kyky elää ilman jatkuvaa tarvetta olla parisuhteessa.

Olson kuvailee tätä ystävyydeksi oman itsen ja senhetkisten olosuhteiden kanssa. Ihminen ei välttämättä halua olla ikuisesti yksin, mutta hän ei myöskään pidä sinkkuutta epäonnistumisena tai välitilana, joka on lopetettava mahdollisimman nopeasti.

Yksinäisyyden tunteen ja yksin olemisen välillä on tärkeä ero. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi parisuhteessa ja toisaalta viettää tyytyväisenä aikaa yksin.

Kun sinkkuus herättää voimakasta pelkoa, ihminen saattaa Olsonin mukaan aloittaa tai jatkaa suhdetta, vaikka hän ei aidosti pitäisi kumppanista tai voisi suhteessa hyvin.

Tutkimuksissa yksin jäämisen pelko on yhdistetty taipumukseen tyytyä kumppanivalinnoissa vähempään. Pelko voi saada ihmisen madaltamaan vaatimuksiaan myös silloin, kun kyse on kunnioituksesta, yhteensopivuudesta tai suhteen laadusta.

Tällainen suhde satuttaa helposti molempia. Toinen joutuu elämään ihmisen kanssa, joka ei ole suhteessa aidosta halusta, ja toinen lykkää mahdollisuutta etsiä itselleen paremmin sopivaa elämää.

Omassa seurassa viihtyvä ihminen ei ole välinpitämätön tai liian itsenäinen rakastamaan. Hänellä on vain paremmat mahdollisuudet valita suhde siksi, että hän todella haluaa juuri kyseisen ihmisen elämäänsä.

Olson kiteyttää ajatuksensa toteamalla, että mitä kauniimman soolon ihminen osaa rakentaa, sitä kauniimpi myös duetosta voi tulla.

Myötätunto ei tarkoita omien rajojen unohtamista

Suuri sydän ja syvä myötätunto voivat olla vahvuuksia, mutta ne voivat myös altistaa liialliselle joustamiselle.

Myötätuntoinen ihminen saattaa ymmärtää kumppaninsa huonoa käytöstä niin pitkään, että hän alkaa vähätellä omia tarpeitaan. Hän voi ajatella toisen olevan vain stressaantunut, haavoittunut tai vaikeassa elämäntilanteessa.

Toisen kokemuksen ymmärtäminen ei kuitenkaan tee loukkaavasta, kontrolloivasta tai epäkunnioittavasta käyttäytymisestä hyväksyttävää.

Terve myötätunto sisältää myös itsemyötätunnon. Ihminen voi välittää toisesta ja samalla sanoa ei, poistua vahingollisesta tilanteesta tai vaatia asiallista kohtelua.

Rajojen asettaminen ei tee lämminsydämisestä ihmisestä kylmää. Rajat auttavat varmistamaan, ettei anteliaisuudesta tule suhteen yksipuolinen velvollisuus.

Tutkimuksissa itsemyötätunto on yhdistetty muun muassa rakentavampaan suhtautumiseen ihmissuhteissa tehtyihin virheisiin ja suurempaan haluun korjata omaa toimintaa. Yhteys ei kuitenkaan tarkoita, että itsemyötätunto automaattisesti takaisi onnellisen suhteen.

Vetovoima ei ole tärkein tavoite

YourTangon alkuperäinen kirjoitus tarkastelee piirteitä ennen kaikkea siitä näkökulmasta, miksi miehet voivat pitää niitä viehättävinä.

Itseensä tutustumista, aitoutta ja yksinolon taitoa ei silti kannata harjoitella vain siksi, että joku toinen rakastuisi.

Niiden suurin hyöty voi olla siinä, että ihminen tunnistaa paremmin omat tarpeensa eikä joudu rakentamaan elämäänsä ulkopuolisen hyväksynnän ympärille.

Kun hän ei pidä parisuhdetta ainoana mahdollisena onnellisuuden lähteenä, kumppanista ei tarvitse tehdä pelastajaa, terapeutin korviketta tai oman arvon todistajaa.

Tasapainoinen itsenäisyys ei vähennä läheisyyttä. Se voi tehdä siitä aidompaa, sillä molemmat ovat suhteessa vapaaehtoisesti eivätkä pelkästään yksin jäämisen pelosta.

Lämminsydämisen ihmisen vetovoima ei lopulta synny siitä, että hän yrittää olla kaikkien mielestä miellyttävä. Se syntyy siitä, että hänen myötätuntonsa ulottuu muiden lisäksi myös häneen itseensä.