8 lausetta, joita tunneälykäs ihminen voi käyttää joutuessaan arvostelun kohteeksi

Arvostelu voi laukaista puolustautumisen jo ennen kuin palautteen sisältöä ehtii kunnolla arvioida. Tunneälykäs vastaus antaa aikaa rauhoittua, pyytää konkretiaa ja siirtää keskustelua syyllisten etsimisestä ratkaisuun. Näillä kahdeksalla lauseella keskustelun suuntaa voi muuttaa.

Kritiikin kuuleminen tuntuu helposti hyökkäykseltä, vaikka toinen yrittäisi antaa hyödyllistä palautetta. Kehon nopea puolustusreaktio voi houkutella kiistämään kaiken, selittelemään tai hyökkäämään takaisin.

Inc.-lehden tunneälyä käsittelevässä artikkelissa Justin Bariso suosittelee muistuttamaan itseään siitä, ettei palautetta tarvitse tulkita hyökkäykseksi. Keskeinen ajatus on ottaa tauko, kuunnella ja palata asiaan harkitummin. Seuraavat suomenkieliset lauseet soveltavat tätä periaatetta erilaisiin tilanteisiin.

1. ”Kiitos, että sanoit tämän suoraan”

Kiittäminen ei tarkoita sitä, että palautteen jokainen väite hyväksytään. Se tunnustaa, että toinen otti asian puheeksi ja antaa keskustelulle rauhallisemman alun.

Lause voi myös hillitä ensimmäistä puolustusreaktiota. Kun vastaus alkaa kuuntelemisesta, molemmilla on paremmat mahdollisuudet käsitellä itse asiaa.

2. ”Tätä ei ole helppo kuulla, joten haluan hetken aikaa miettiä”

Omasta tunnereaktiosta voi kertoa ilman, että se asetetaan toisen vastuulle. Samalla ihminen pyytää aikaa, jotta hän ei vastaisi kiihtymyksen keskeltä.

Inc. nostaa esiin juuri käsittelyajan hyödyn. Tauko voi antaa sekä palautteen saajalle että antajalle mahdollisuuden rauhoittua ja nähdä tilanne tasapainoisemmin.

3. ”Voitko antaa tästä konkreettisen esimerkin?”

Yleinen väite kuten ”et koskaan kuuntele” on vaikea käsitellä. Konkreettinen esimerkki auttaa ymmärtämään, mistä tilanteesta ja käytöksestä palautteessa todella puhutaan.

Kysymys erottaa havaittavan toiminnan ihmisen koko persoonasta. Silloin keskustelussa voidaan etsiä muutosta tiettyyn tilanteeseen sen sijaan, että kiisteltäisiin epämääräisestä leimasta.

4. ”Miltä tilanne näytti sinun näkökulmastasi?”

Tunneälyyn kuuluu kyky yrittää nähdä tapahtuma toisen suunnasta. Se ei edellytä oman kokemuksen hylkäämistä, vaan rinnakkaisen näkökulman kuulemista.

Toinen voi tietää jotakin, mitä itse ei huomannut. Kysymys voi paljastaa esimerkiksi sen, että hyväksi tarkoitettu päätös vaikutti muista välinpitämättömältä tai epäselvältä.

5. ”Mikä olisi mielestäsi parempi tapa toimia?”

Kun palaute jää pelkäksi arvosteluksi, vastaanottaja ei välttämättä tiedä, mitä häneltä odotetaan. Ratkaisua koskeva kysymys siirtää keskustelun tulevaan toimintaan.

Toisen ehdotusta ei tarvitse toteuttaa sellaisenaan. Se voi silti auttaa tunnistamaan tarpeen, johon palautteen antaja yrittää saada vastauksen.

6. ”Ymmärrän, miksi tilanne tuntui sinusta tuolta”

Kokemuksen tunnustaminen on eri asia kuin kaikkien tapahtumia koskevien tulkintojen hyväksyminen. Ihminen voi ymmärtää toisen pettymyksen ja silti nähdä yksityiskohdat osittain toisin.

Tämä erottelu vähentää tarvetta todistaa, kumpi tuntee oikein. Tunteen pätevyyden tunnustamisen jälkeen tapahtumien kulkua on usein helpompi selvittää.

7. ”Tässä olet oikeassa, ja korjaan asian”

Jos palaute osuu kohdalleen, selkeä myöntäminen on usein tehokkaampaa kuin pitkä selitys. Se osoittaa, että ihminen pystyy arvioimaan omaa toimintaansa ilman kasvojen menettämisen pelkoa.

Korjauslupauksen kannattaa olla konkreettinen. Pelkkä pahoittelu ei riitä, jos sama toimintatapa jatkuu muuttumattomana.

8. ”En näe kaikkea samalla tavalla, mutta haluan ymmärtää palautteesi”

Kaikki kritiikki ei ole oikeudenmukaista tai täsmällistä. Tunneälykäs vastaus voi säilyttää erimielisyyden ilman, että koko keskustelu suljetaan välittömästi.

Lause asettaa rajan ja jättää samalla tilaa kuuntelemiselle. Ihminen ei lupaa muuttaa kantaansa, mutta sitoutuu arvioimaan, onko palautteessa jotakin hyödyllistä.

Hyvä palautekeskustelu ei synny taikalauseesta, jos toinen osapuoli solvaa, uhkailee tai käyttää kritiikkiä hallitsemiseen. Silloin tärkeämpää voi olla keskustelun keskeyttäminen ja rajan asettaminen.

Tavallisessa työ- tai ihmissuhdetilanteessa pieni tauko, tarkentava kysymys ja halu ymmärtää voivat kuitenkin muuttaa asetelman vastakkainasettelusta yhteistyöksi. Se on tunneälyn käytännöllinen puoli: tunnetta ei kielletä, mutta sen ei anneta yksin valita seuraavaa lausetta.