9 harvinaista piirrettä, jotka yhdistävät aidosti empaattisia ihmisiä

Hyväntahtoinen ihminen ei ajattele vain itseään, vaan huomioi tekojensa vaikutukset, pystyy pyytämään anteeksi ja kohtelee muita kunnioittavasti heidän asemastaan riippumatta. Psykopatialle ei kuitenkaan ole yhtä tarkkaa vastakohtaa, eikä liiallinen syyllisyys tee kenestäkään automaattisesti empaattista.

Jotkut ihmiset saavat ympärillään olevat tuntemaan, että heitä kuunnellaan, arvostetaan ja kohdellaan reilusti. He eivät käytä toisten epävarmuutta omaksi hyödykseen, vaan pyrkivät tekemään vuorovaikutuksesta turvallista.

YourTangon kirjoittaja Zayda Slabbekoorn kuvailee tällaisia ihmisiä psykopaatin vastakohdiksi. Hänen artikkelinsa kokoaa yhdeksän piirrettä, joihin kuuluvat empatia, pyyteetön ystävällisyys, rehellisyys ja kyky ottaa vastuuta omista virheistä.

Ilmaisu on ymmärrettävä ennen kaikkea kärjekkäänä otsikkona. Psykopatia on moniulotteinen yhdistelmä tunne-elämään, ihmissuhteisiin, käyttäytymiseen ja impulssien hallintaan liittyviä piirteitä. Se ei ole yksinkertainen päälle tai pois kytkeytyvä ominaisuus, jolla olisi yksi selvä vastakohta.

Psykopaatti ei myöskään ole Yhdysvalloissa käytetyn DSM-luokituksen virallinen diagnoosi. Tutkimuksessa puhutaan tavallisesti psykopaattisista piirteistä, kun taas kliinisessä diagnostiikassa lähin virallinen käsite on epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Psykopaattisia piirteitä voivat olla esimerkiksi tunnekylmyys, manipulatiivisuus, vähäinen katumus ja vastuuton tai impulsiivinen käyttäytyminen. Kaikki näitä piirteitä jossakin määrin osoittavat ihmiset eivät kuitenkaan käyttäydy samalla tavalla, eikä psykopatia tarkoita automaattisesti väkivaltaisuutta.

YourTangon listan ominaisuuksia voi tarkastella hyödyllisemmin myötätuntoisen ja prososiaalisen eli muita hyödyttävän toimintatavan merkkeinä. Ne muistuttavat osittain tutkimuksessa käytettyä valoisan kolmikon käsitettä, johon kuuluvat usko ihmisissä olevaan hyvään, jokaisen ihmisarvon tunnustaminen ja haluttomuus kohdella muita pelkkinä välineinä.

1. He tuntevat syyllisyyttä loukattuaan toista

Empaattinen ihminen huomaa tavallisesti, jos hänen sanansa tai tekonsa ovat aiheuttaneet toiselle harmia. Hän saattaa palata tilanteeseen mielessään ja pohtia, pitäisikö hänen pyytää anteeksi tai korjata tekemänsä vahinko.

YourTango nostaa esiin myös ihmiset, jotka tuntevat syyllisyyttä hyvin pienistä ja joskus täysin harmittomista teoista. Kirjoituksen mukaan tällainen herkkyys voi kertoa siitä, että ihminen ottaa muiden tunteet vakavasti.

Tässä tarvitaan kuitenkin tärkeä rajaus. Terve syyllisyys kohdistuu tavallisesti tekoon: tein jotakin väärin ja voin yrittää korjata sen. Häpeä kohdistuu koko ihmiseen: olen paha, huono tai kelvoton.

Tutkimuksissa syyllisyys on yhdistetty anteeksipyytämiseen, hyvittämiseen ja muuhun korjaavaan käyttäytymiseen. Häpeä puolestaan voi johtaa vetäytymiseen, piiloutumiseen tai puolustautumiseen.

Satunnainen syyllisyyden tunne ei siis ole ongelma, jos se auttaa toimimaan vastuullisesti. Jatkuva itsensä syyttäminen asioista, joista ei ole vastuussa, ei sen sijaan osoita suurempaa hyvyyttä.

Ihminen voi välittää muista ilman, että hän ottaa syyn jokaisesta ympärillään tapahtuvasta pettymyksestä. Terve empatia sisältää myös kyvyn erottaa oma vastuu muiden tunteista ja valinnoista.

2. He huomioivat koko ryhmän

Ryhmätilanteessa osa ihmisistä keskittyy saamaan oman äänensä kuuluviin. Toiset huomioivat samalla sen, kuka ei ole vielä päässyt puhumaan, kuka näyttää jäävän ulkopuolelle ja onko keskustelun sävy muuttunut jollekin epämukavaksi.

Tällainen sosiaalinen tietoisuus voi näkyä pieninä tekoina. Ihminen kysyy hiljaisemman osallistujan näkemystä, selittää uudelle tulijalle keskustelun taustan tai palauttaa puheenvuoron henkilölle, jonka toinen keskeytti.

Kyse ei ole vain ilmapiirin havaitsemisesta, vaan havainnon käyttämisestä rakentavasti. Ihminen ei hyödynnä toisen epävarmuutta vahvistaakseen omaa asemaansa, vaan pyrkii tekemään osallistumisesta helpompaa.

Ryhmän huomioiminen ei silti tarkoita, että jokaisen pitäisi toimia jatkuvasti muiden tunnetilojen valvojana. Kaikkia hiljaisia ihmisiä ei tarvitse nostaa huomion keskipisteeksi, sillä joku voi haluta kuunnella ilman puhumisen painetta.

Empaattinen toiminta sisältää mahdollisuuden osallistua, mutta myös oikeuden olla osallistumatta.

3. He palaavat keskusteluihin mielessään

Moni käy jälkikäteen läpi keskustelua ja miettii, ilmaisiko asiansa oikein. Hän voi huomata vasta myöhemmin keskeyttäneensä toisen, vähätelleensä tämän kokemusta tai käyttäneensä tarpeettoman kovaa sanavalintaa.

Tällainen itsereflektio voi auttaa oppimaan vuorovaikutuksesta. Olennaista on, johtaako pohdinta parempaan toimintaan. Ihminen voi palata asiaan, pyytää anteeksi tai päättää toimia seuraavassa vastaavassa tilanteessa toisin.

YourTango tulkitsee jälkikäteisen katumuksen merkiksi siitä, että ihminen huomioi käyttäytymisensä vaikutukset muihin. Tämä erottaa rakentavan pohdinnan välinpitämättömyydestä, jossa aiheutettua harmia ei pidetä merkityksellisenä.

Kaikki keskustelujen toistaminen mielessä ei kuitenkaan ole hyödyllistä. Jos ihminen analysoi tuntikausia tavallista kommenttia ja olettaa tehneensä jotakin väärää ilman mitään näyttöä, kyse voi olla murehtimisesta tai sosiaalisesta ahdistuksesta.

Rakentava kysymys kuuluu: onko tilanteessa jotakin, jonka voin korjata tai josta voin oppia? Jos vastaus on ei, jatkuva itsensä rankaiseminen ei enää auta keskustelun toista osapuolta eikä itseä.

4. He eivät muuta kaikkea itseään koskevaksi

Kun ystävä kertoo onnistumisestaan, empaattinen ihminen pystyy antamaan huomion hänelle. Hän ei kiirehdi vertaamaan saavutusta omaansa, vähättelemään sitä tai siirtämään keskustelua omiin kokemuksiinsa.

Sama näkyy vaikeissa tilanteissa. Jos läheinen kertoo surustaan, kuuntelija ei tee tämän kokemuksesta näyttämöä omalle kärsimykselleen tai ryhdy vaatimaan kiitosta tarjoamastaan tuesta.

Omasta vastaavasta kokemuksesta kertominen voi joskus vahvistaa yhteyttä. Ratkaisevaa on, palveleeko tarina puhujaa vai viekö se keskustelun häneltä pois.

Hyvä kuuntelija voi esimerkiksi sanoa tunnistavansa tunteen ja kysyä sitten lisää siitä, mitä toiselle tapahtui. Hän ei oleta oman kokemuksensa olevan täysin samanlainen tai tarjoa valmista ratkaisua ennen kuin tietää, mitä toinen tarvitsee.

Toisten onnistumisen juhliminen voi vaatia myös omien kateuden tunteiden hyväksymistä. Kateus ei tee ihmisestä pahaa, mutta sen purkaminen ystävän saavutuksen vähättelynä voi vahingoittaa suhdetta.

Myötätunto ei tarkoita itsensä häivyttämistä kokonaan. Vastavuoroisessa suhteessa myös kuuntelijalla on oikeus tulla kuulluksi, mutta kaikkien hetkien ei tarvitse palvella häntä.

5. He osoittavat ystävällisyyttä ilman vastapalveluksen vaatimusta

Pyyteetön ystävällisyys voi olla oven pitämistä, tuntemattoman neuvomista, työkaverin auttamista tai viestin lähettämistä ihmiselle, jolla on vaikea päivä.

Teon tarkoituksena ei ole synnyttää velkaa, jota voidaan myöhemmin käyttää painostamiseen. Antaja ei pidä kirjaa siitä, kuinka nopeasti toinen maksaa hyvän teon takaisin.

YourTango asettaa tämän vastakohdaksi tavalle, jossa muita kohdellaan välineinä oman hyödyn saavuttamiseen. Sama ajatus kuuluu valoisan kolmikon ihmisarvoa korostavaan ulottuvuuteen: toisella ihmisellä on arvoa riippumatta siitä, mitä hän voi tarjota.

Ystävälliset teot voivat hyödyttää myös niiden tekijää. Tutkimuksissa muiden auttaminen on yhdistetty muun muassa myönteisiin tunteisiin ja sosiaalisen yhteyden vahvistumiseen.

Hyvän tekemisen ei silti tarvitse olla täysin vailla henkilökohtaista mielihyvää ollakseen aitoa. Ihminen voi auttaa toista ja samalla nauttia siitä, että hänen toimintansa tuntuu merkitykselliseltä.

Pyyteettömyys ei myöskään tarkoita rajatonta antamista. Jos ystävällisyyden nimissä laiminlyö oman terveytensä, taloutensa tai turvallisuutensa, auttaminen voi muuttua kestämättömäksi.

6. He pyytävät anteeksi ryhtymättä heti puolustautumaan

Virheen myöntäminen voi tuntua uhkaavalta. Ihminen alkaa helposti selittää, ettei tarkoittanut pahaa, että toinenkin teki väärin tai että tilanne ymmärrettiin kokonaan väärällä tavalla.

Selitykselle voi olla myöhemmin paikkansa, mutta liian nopea puolustautuminen voi estää kuulemasta sitä, mitä toinen yrittää sanoa.

Vastuullinen anteeksipyyntö tunnistaa teon ja sen seuraukset. Ihminen voi sanoa puhuneensa loukkaavasti, ymmärtävänsä kommentin satuttaneen ja olevansa pahoillaan.

Tutkimuskatsauksissa anteeksipyynnön on havaittu voivan auttaa luottamuksen korjaamisessa. Vaikutus riippuu kuitenkin tilanteesta, rikkomuksen luonteesta ja siitä, muuttuuko käyttäytyminen myöhemmin.

Anteeksipyyntö ei ole keino pakottaa toista antamaan heti anteeksi. Loukatulla ihmisellä on oikeus tarvita aikaa, asettaa rajoja tai päättää, ettei suhdetta voida jatkaa.

Myötätuntoinen ihminen ei myöskään pyydä anteeksi kaikkea vain rauhan säilyttämiseksi. Todellinen vastuunotto edellyttää kykyä tunnistaa, mistä on vastuussa ja mistä ei.

7. He kertovat vaikeankin totuuden kunnioittavasti

Rehellisyys on helppoa silloin, kun totuus miellyttää kaikkia. Vaikeampaa on kertoa, ettei pysty täyttämään toisen pyyntöä, että suhteen toiminnassa on ongelma tai että jokin yhteinen suunnitelma ei tunnu enää oikealta.

YourTangon mukaan empaattinen ihminen ei turvaudu valheeseen vain välttääkseen hetkellisen epämukavuuden. Hän pyrkii kertomaan totuuden tavalla, joka ottaa huomioon vastaanottajan ihmisarvon.

Rehellisyys ei ole sama asia kuin julmuus. Kaikkea mieleen tulevaa ei tarvitse sanoa ääneen, eikä tarpeetonta arvostelua voi puolustaa sillä, että se oli puhujan mielestä totta.

Hyödyllinen rehellisyys liittyy yleensä asiaan, joka vaikuttaa suhteeseen tai toisen mahdollisuuteen tehdä omia päätöksiään. Se ilmaistaan mahdollisimman selkeästi ilman nöyryyttämistä, liioittelua tai henkilöön kohdistuvaa hyökkäystä.

Totuuden kertominen voi sisältää myös epävarmuuden myöntämistä. Ihminen voi sanoa tämän olevan hänen kokemuksensa tai tulkintansa sen sijaan, että esittäisi jokaisen tunteensa kiistattomana tosiasiana.

Jos rehellisyys vaarantaisi ihmisen turvallisuuden esimerkiksi kontrolloivassa tai väkivaltaisessa suhteessa, oman suojan asettaminen etusijalle on perusteltua. Moraalinen velvollisuus avoimuuteen ei edellytä itsensä altistamista vaaralle.

8. He kohtelevat ihmisiä kunnioittavasti asemasta riippumatta

Toisen luonne näkyy usein selvimmin siinä, miten hän kohtelee ihmisiä, joilta hän ei tarvitse hyväksyntää, rahaa tai vaikutusvaltaa.

Ystävällisyys johtajalle tai arvostetulle yhteistyökumppanille voi olla strategisesti hyödyllistä. Palvelutyöntekijän, siivoojan, harjoittelijan tai kodittoman ihmisen kunnioittava kohtaaminen kertoo enemmän siitä, nähdäänkö ihmisarvo asemasta riippumattomana.

Kunnioitus voi tarkoittaa tervehtimistä, kiittämistä, sovitun ajan arvostamista ja sitä, ettei toista kohdella näkymättömänä. Se näkyy myös tavassa puhua ihmisistä heidän poissa ollessaan.

Valoisan kolmikon tutkimuksessa yksi keskeinen piirre on humanismi eli jokaisen ihmisen arvon tunnustaminen. Toinen on kantilaisuus, jolla tarkoitetaan muiden kohtelemista päämäärinä itsessään eikä vain oman hyödyn välineinä.

Kunnioitus ei tarkoita kaikkien tekojen hyväksymistä. Haitallista toimintaa voi vastustaa ja tarpeellisia seurauksia vaatia ilman, että tekijän ihmisarvo kielletään.

Myötätunto ja rajat eivät sulje toisiaan pois. Toista voi kohdella ihmisarvoisesti ja samalla kieltäytyä yhteistyöstä, poistua suhteesta tai suojella itseään hänen käytökseltään.

9. He pyrkivät tekemään muiden olosta turvallisen

Emotionaalisesti turvallisen ihmisen seurassa ei tarvitse jatkuvasti pelätä naurunalaiseksi joutumista, henkilökohtaisten asioiden leviämistä tai sitä, että eriävä mielipide johtaa kostoon.

YourTangon listan viimeinen piirre näkyy kuuntelemisena, kiitollisuutena, avoimuutena ja kykynä näyttää myös omaa haavoittuvuutta. Turvallinen ihminen ei tarvitse ympärilleen pelokkaita tai epävarmoja ihmisiä voidakseen tuntea itsensä vahvaksi.

Hän ei painosta toista kertomaan enemmän kuin tämä haluaa, eikä käytä luottamuksellisia tietoja myöhemmin riidassa aseena. Kieloja myöhemmin riidassa aseena. Kielteinen vastaus voidaan ottaa vastaan ilman syyllistämistä tai mykkäkoulua.

Turvallisuus rakentuu myös ennakoitavuudesta. Ihmisen puheet ja teot vastaavat tavallisesti toisiaan, eikä hänen suhtautumisensa muutu kokonaan sen mukaan, voiko toinen olla hänelle hyödyksi.

Turvallisen ilmapiirin rakentaminen ei kuitenkaan tarkoita kaikkien epämukavien tunteiden poistamista. Rehellinen keskustelu, rajat ja eriävät mielipiteet voivat tuntua vaikeilta mutta olla silti turvallisia.

Turvallisuus ei ole sama asia kuin miellyttäminen. Jos ihminen pelkää muiden pettymystä niin paljon, ettei uskalla koskaan sanoa ei, hän ei rakenna aitoa turvaa vaan yrittää hallita muiden reaktioita omalla mukautumisellaan.

Valoisa kolmikko ei ole pimeän kolmikon täydellinen peilikuva

Psykologi Scott Barry Kaufman kollegoineen kehitti vuonna 2019 valoisan kolmikon mittarin vastapainoksi pimeälle kolmikolle, johon kuuluvat narsismi, machiavellismi ja psykopatia.

Valoisan kolmikon osat ovat usko ihmisyyteen, humanismi ja kantilaisuus. Käytännössä ne kuvaavat taipumusta nähdä ihmisissä hyvää, arvostaa jokaisen ihmisarvoa ja välttää muiden käyttämistä pelkkinä välineinä.

Tutkimuksessa valoisa kolmikko oli yhteydessä empatiaan, myötätuntoon, vähäisempään itsekkyyteen, pienempään aggressiivisuuteen ja korkeampaan elämäntyytyväisyyteen.

Tutkijat kuitenkin korostivat, ettei valoisa kolmikko ollut vain pimeän kolmikon käänteinen versio. Ihmisellä voi olla samanaikaisesti sekä prososiaalisia että itsekkäämpiä tai manipuloivampia piirteitä.

Tämä tekee YourTangon otsikon ajatuksesta liian yksinkertaisen. Ihmisiä ei voida jakaa selvästi psykopaatteihin ja heidän täydellisiin vastakohtiinsa.

Persoonallisuus koostuu piirteistä, jotka ilmenevät eri tilanteissa eri voimakkuuksilla. Ystävällinen ihminen voi käyttäytyä joskus itsekkäästi, ja psykopaattisia piirteitä omaava ihminen voi noudattaa sääntöjä tai tehdä muita hyödyttäviä tekoja.

Empatia ei yksin takaa hyvää käytöstä

Empatiasta puhutaan usein yhtenä ominaisuutena, vaikka siihen sisältyy erilaisia kykyjä.

Kognitiivinen empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää, mitä toinen saattaa ajatella tai tuntea. Affektiivinen empatia tarkoittaa tunteellista reagointia toisen kokemukseen.

Ihminen voi olla taitava lukemaan muiden tunteita mutta käyttää tietoa manipulointiin. Toisaalta hän voi välittää syvästi toisten hyvinvoinnista mutta tulkita heidän tunnetilojaan joskus väärin.

Psykopatiaa koskevissa tutkimuksissa puutteet liittyvät usein erityisesti affektiiviseen empatiaan. Toisten ajatusten ymmärtäminen ei välttämättä ole samalla tavalla heikentynyt.

Siksi ihmisen hyvyyttä ei kannata arvioida vain sen perusteella, kuinka herkäksi tai empaattiseksi hän kuvailee itseään. Luotettavampi mittari on toistuva käyttäytyminen: kunnioittaako hän rajoja, kantaako vastuuta ja käyttääkö hän ymmärrystään toisten auttamiseen vai heidän hallitsemiseensa?

Hyvä ihminen ei tarvitse jatkuvaa syyllisyyttä todistaakseen välittävänsä

YourTangon lista nostaa esiin arvokkaita ihmissuhdetaitoja. Toisten huomioiminen, rehellisyys, anteeksipyytäminen ja tasavertainen kohtelu rakentavat luottamusta sekä tekevät yhteisöistä turvallisempia.

Niistä ei silti pidä muodostaa uutta täydellisyyden vaatimusta. Empaattinenkin ihminen väsyy, keskeyttää vahingossa, puolustautuu ja huomaa toisinaan ajatelleensa lähinnä itseään.

Ratkaisevaa ei ole virheettömyys vaan kyky huomata oma toimintansa, kuunnella palautetta ja yrittää korjata aiheutettu vahinko.

Myötätunto ei myöskään tarkoita itsensä jatkuvaa uhraamista. Ihminen voi auttaa muita, asettaa rajoja ja pitää huolta omasta jaksamisestaan samanaikaisesti.

Psykopatian täydellistä vastakohtaa ei ehkä ole olemassa. Käytännössä sitä tärkeämpää on tunnistaa teot, joilla ihminen osoittaa pitävänsä muita arvokkaina myös silloin, kun hän ei saa siitä palkintoa, huomiota tai valtaa.