Menetetty rakkaus, tekemättä jäänyt aloite tai suhde, jota ei yrittänyt pelastaa, voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Tutkimuksen mukaan romanttinen katumus on erityisen yleistä naisilla.

On olemassa katumuksia, jotka eivät katoa vain siksi, että vuodet kuluvat.

Jokin kappale radiossa, vanha valokuva, tuttu paikka tai yksittäinen muisto voi palauttaa mieleen ihmisen, jonka kanssa kaikki olisi ehkä voinut mennä toisin.

Your Tangon artikkelissa Jenna Birch kirjoittaa tutkimuksesta, jossa selvitettiin amerikkalaisten suurimpia elämänkatumuksia. Northwestern Universityn ja University of Illinois at Urbana-Champaignin tutkijat kysyivät 370 aikuiselta, iältään 19-103 vuotta, mitä he katuivat elämässään eniten.

Yksi aihe nousi erityisen vahvasti esiin: menetetty rakkaus.

Tutkimuksen mukaan noin 44 prosenttia naisista kertoi romantiikkaan liittyvistä katumuksista, kun miehillä vastaava osuus oli 19 prosenttia. Kyse ei siis ollut vain yksittäisestä haikeasta muistosta, vaan laajemmasta ilmiöstä.

Menetetty rakkaus jäi monen mieleen

Your Tangon artikkelissa puhutaan ilmiöstä, jota englanniksi kutsutaan usein nimellä "the one that got away".

Suomeksi se voisi olla se yksi, joka pääsi menemään.

Se voi tarkoittaa lukioaikaista ihastusta, suhdetta, joka päättyi liian aikaisin, ihmistä, jolle ei koskaan uskaltanut kertoa tunteistaan, tai kumppania, jonka kanssa ei osannut toimia silloin, kun olisi pitänyt.

Tutkimusta tehnyt Northwesternin professori Neal J. Roese kuvasi ilmiötä näin:

"Ihmiset mainitsivat lukioaikaisia romansseja ja ihmisiä, jotka pääsivät heiltä menemään."

Tällainen katumus ei välttämättä tarkoita, että ihminen haluaisi oikeasti palata menneeseen. Usein kyse on enemmän kysymyksestä:

"Mitä jos?"

Mitä jos olisin soittanut?

Mitä jos olisin jäänyt?

Mitä jos olisin pyytänyt anteeksi?

Mitä jos olisin valinnut toisin?

Juuri tällaiset avoimeksi jääneet vaihtoehdot voivat tehdä muistosta sitkeän.

Naiset katuivat romanttisia asioita miehiä useammin

Tutkimuksen kiinnostava havainto oli sukupuoliero.

Your Tangon artikkelin mukaan lähes puolet naisista kertoi romanttisista katumuksista, mutta miehistä vain noin viidesosa. Miehillä katumukset liittyivät useammin esimerkiksi koulutukseen, uraan tai rahaan.

Tämä ei tarkoita, etteivät miehet katuisi rakkautta tai etteivät naiset katuisi työhön ja elämänvalintoihin liittyviä asioita.

Se kertoo enemmän siitä, millaiset asiat nousevat ihmisillä vahvimpina mieleen, kun heiltä kysytään suurista elämänkatumuksista.

Romanttinen katumus voi olla erityisen voimakas, koska se liittyy sekä tunteisiin että identiteettiin. Menetetty suhde ei ole vain menetetty ihminen. Se voi tuntua menetetyltä elämänpolulta.

Ihminen ei sure vain sitä, mitä tapahtui.

Hän saattaa surra myös sitä elämää, joka olisi voinut tapahtua.

Sinkut jäivät useammin miettimään menneitä rakkauksia

Tutkimuksessa huomattiin myös, että ihmiset, jotka eivät olleet parhaillaan parisuhteessa, jäivät todennäköisemmin pohtimaan vanhoja sydänsuruja.

Tämä on inhimillistä.

Kun nykyelämässä ei ole uutta sitoutunutta suhdetta, menneisyyden vaihtoehdot voivat tuntua suuremmilta. Muistot saavat enemmän tilaa. Vanha ihminen voi alkaa näyttää mielessä paremmalta, pehmeämmältä ja merkityksellisemmältä kuin hän todellisuudessa olikaan.

Muisti ei ole puolueeton arkisto.

Se on tarinankertoja.

Jos elämässä on yksinäisyyttä, pettymyksiä tai epävarmuutta, mieli voi alkaa rakentaa menneestä suhteesta symbolia kaikelle sille, mitä nyt puuttuu.

Siksi "se yksi, joka pääsi menemään" ei aina ole vain ihminen.

Hän voi olla myös ajatus ajasta, jolloin elämä tuntui avoimemmalta.

Tekemättä jääneet asiat voivat kaduttaa pidempään

Your Tangon artikkelin mukaan vastaajat jakautuivat kiinnostavasti: osa katui asioita, joita oli tehnyt, ja osa asioita, joita ei ollut tehnyt.

Roese selitti eroa näin:

"Kauempana menneisyydessä olevat katumukset keskittyvät usein menetettyihin mahdollisuuksiin, eli asioihin, joita olisi voinut tehdä tai jotka olisi pitänyt tehdä toisin. Tuoreemmat katumukset keskittyvät yleensä asioihin, joita teit ja jotka toivoisit voivasi ottaa takaisin."

Tämä on osuva havainto.

Tuoreessa erossa ihminen voi katua sanoja, tekoja tai riitaa. Hän miettii, miksi lähetti viestin, miksi petti luottamuksen, miksi sulki oven tai miksi sanoi jotakin satuttavaa.

Vuosien päästä katumus voi muuttua toisenlaiseksi.

Silloin ihminen ei välttämättä muista enää yksittäistä riitaa. Hän muistaa mahdollisuuden, johon ei tarttunut.

Se voi sattua eri tavalla.

Tehty virhe on konkreettinen. Tekemättä jäänyt valinta jää avoimeksi.

Katumus voi olla myös hyödyllinen tunne

Katumus tuntuu pahalta, mutta se ei ole automaattisesti turha tunne.

Your Tangon artikkelissa Roese muistuttaa, että katumus voi keskimäärin olla hyödyllinen tunne, jos siihen ei jää pysyvästi kiinni.

Hänen neuvonsa kuuluu tiivistetysti näin: tunne katumus kunnolla, pääse siitä yli mahdollisimman nopeasti ja käytä sitä uudenlaiseen toimintaan.

Tämä on hyvä mutta herkkä neuvo.

Kenenkään ei kannata pakottaa itseään "pääsemään yli" liian nopeasti, jos suru on vielä kesken. Menetetty rakkaus voi olla oikea menetys, vaikka suhde ei olisi koskaan toteutunutkaan täysillä.

Silti katumuksessa ei tarvitse asua loppuelämää.

Sen voi muuttaa kysymykseksi:

Mitä tämä opetti minulle?

Mitä en halua enää jättää sanomatta?

Milloin minun pitää toimia rohkeammin?

Milloin minun pitää puolestaan päästää irti ajoissa?

Katumus voi parhaimmillaan tehdä ihmisestä rehellisemmän seuraavassa suhteessa.

"Se oikea" voi olla myös jälkikäteen syntynyt tarina

Your Tangon artikkelissa muistutetaan lohduttavasti, että "se yksi, joka pääsi menemään" voi lopulta tarkoittaa myös "se yksi, jonka ei ollut tarkoitus jäädä".

Tämä ajatus voi tuntua kliseeltä, mutta siinä on järkeä.

Menneisyyden ihminen voi näyttää mielessä täydellisemmältä kuin hän oli. Kun suhde ei toteutunut loppuun asti, arki ei ehtinyt paljastaa kaikkea. Ei tullut tylsiä päiviä, riitoja laskuista, väsymystä, pettymyksiä tai niitä kohtia, joissa kaksi ihmistä oikeasti punnitaan.

Siksi menetetty rakkaus voi jäädä erityisen kauniiksi.

Se jäi kesken.

Ja keskeneräinen tarina antaa mielikuvitukselle paljon tilaa.

Tämä ei tee tunteesta valheellista. Se vain muistuttaa, että kaipaus ei aina kerro siitä, että kyseinen ihminen olisi ollut paras mahdollinen kumppani.

Joskus kaipaamme enemmän mahdollisuutta kuin ihmistä itseään.

Rakkauden katuminen ei tarkoita, että nykyelämä olisi väärä

Moni säikähtää, jos huomaa ajattelevansa vanhaa rakkautta.

Tarkoittaako se, ettei nykyinen suhde ole oikea?

Tarkoittaako se, että teki väärän valinnan?

Tarkoittaako se, että menneisyyteen pitäisi palata?

Ei välttämättä.

Vanhan ihmisen ajatteleminen voi olla vain merkki siitä, että jokin tunne tarvitsee käsittelyä. Se voi liittyä keskeneräisyyteen, nuoruuteen, suruun, yksinäisyyteen tai siihen, että jokin vanha osa omasta elämästä kaipaa nähdyksi tulemista.

Terve kysymys ei aina ole:

"Pitäisikö minun palata hänen luokseen?"

Usein parempi kysymys on:

"Mitä tämä muisto yrittää kertoa minulle nyt?"

Ehkä se kertoo, että kaipaat enemmän läheisyyttä.

Ehkä se kertoo, että sinun pitäisi uskaltaa puhua tunteistasi suoremmin.

Ehkä se kertoo, että et ole antanut itsellesi anteeksi jotakin vanhaa päätöstä.

Tai ehkä se kertoo vain, että kerran oli jotakin kaunista, joka jätti jäljen.

Älä anna vanhan katumuksen varastaa tulevaa

Your Tangon artikkelissa viitataan myös sielunkumppani-ajatteluun ja siihen, että moni uskoo edelleen "siihen oikeaan". YouGovin kyselyissä suuri osa amerikkalaisista on kertonut uskovansa sielunkumppaneihin, vaikka prosentit vaihtelevat kyselyn ja ajankohdan mukaan.

Ajatus voi olla lohdullinen.

Mutta se voi olla myös vaarallinen, jos ihminen jää odottamaan täydellistä kohtalonmerkkiä eikä näe todellisia ihmisiä ympärillään.

Menetetty rakkaus ei saa muuttua mittatikuksi, jolla kaikki tulevat ihmiset häviävät.

Jos joku jäi menneisyyteen, hän ei välttämättä ollut elämäsi ainoa mahdollisuus rakkauteen.

Hän oli yksi mahdollisuus.

Ehkä tärkeä.

Ehkä kaunis.

Ehkä opettavainen.

Mutta ei välttämättä viimeinen.

Katumuksen voi muuttaa rohkeudeksi

Romanttinen katumus on niin voimakas tunne juuri siksi, että rakkaus koskettaa ihmisen ydintä.

Se kysyy:

Tulinko nähdyksi?

Uskalsinko rakastaa?

Sanoinko tarpeeksi?

Valitsinko oikein?

Annoinko pelon päättää puolestani?

Tutkimuksen mukaan moni nainen tunnistaa tällaisen katumuksen. Se ei tee heistä heikkoja tai menneisyyteen juuttuneita. Se tekee heistä ihmisiä, jotka ovat joskus rakastaneet, epäröineet, menettäneet tai jääneet miettimään.

Tärkeintä on, ettei katumus jää pelkäksi vanhan haavan hipelöimiseksi.

Sen voi muuttaa rohkeudeksi.

Seuraavan kerran voi sanoa enemmän.

Lähteä ajoissa.

Jäädä silloin, kun kannattaa taistella.

Pyytää anteeksi nopeammin.

Kysyä suoraan.

Rakastaa rehellisemmin.

Jos "se yksi, joka pääsi menemään" opettaa jotakin, ehkä se opettaa tämän:

elämässä ei voi aina saada takaisin sitä, minkä menetti, mutta voi oppia olemaan hukkaamatta itseään seuraavalla kerralla.