Epärealistiset odotukset voivat saada tavalliset parisuhteen vaikeudet näyttämään todisteilta siitä, että koko avioliitto on epäonnistunut.

Moni menee naimisiin uskoen rakkauteen, kumppanuuteen ja yhteiseen tulevaisuuteen. Siinä ei ole mitään väärää. Ongelmat alkavat silloin, kun avioliittoon liitetään odotuksia, joita yksikään ihminen tai suhde ei pysty jatkuvasti täyttämään.

Your Tangon artikkelissa psykoterapeutti Carol Freund käsittelee kolmea valhetta, jotka voivat pitää ihmisiä vuosien ajan tyytymättöminä avioliitossaan. Yksi keskeisistä harhaluuloista on jo se, että avioliiton pitäisi olla helppo.

Freundin mukaan avioliitto on työtä. Se voi olla arvokasta ja palkitsevaa työtä, mutta silti työtä. Parisuhteessa pitää oppia kuuntelemaan, joustamaan, käsittelemään pettymyksiä ja hyväksymään, ettei toinen ihminen pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin täydellisesti.

Näistä valheista luopuminen ei tarkoita, että ihmisen pitäisi jäädä huonoon tai turvattomaan suhteeseen. Se tarkoittaa, ettei tavallista epätäydellisyyttä pidä automaattisesti sekoittaa rakkauden puuttumiseen.

1. "Kumppanisi täyttää kaikki tarpeesi"

Yksi romanttisen rakkauden sitkeimmistä myyteistä on ajatus ihmisestä, joka täydentää sinut kokonaan.

Jossain on muka yksi oikea kumppani, joka ymmärtää kaiken, täyttää jokaisen tyhjän kohdan ja tekee elämästä ehjän. Your Tangon mukaan tätä ajatusta vahvistavat mainokset, elokuvat ja silotellut rakkaustarinat.

Kumppanin odotetaan tekevän onnelliseksi, lohduttavan aina surussa ja parantavan aiemmin syntyneet haavat.

Hyvä kumppani voi tietenkin tukea, lohduttaa ja tuoda elämään paljon iloa. Läheisessä suhteessa pitääkin voida nojata toiseen. Mutta yksi ihminen ei voi olla samanaikaisesti puoliso, terapeutti, paras ystävä, motivaattori, viihdyttäjä ja ratkaisu kaikkiin sisäisiin ristiriitoihin.

Freund kehottaa ajattelemaan kumppania suurena lisänä elämään, ei ihmisenä, jonka tehtävä on tehdä elämästä kokonainen.

Mitä enemmän ihminen on aiemmin jäänyt vaille rakkautta, tullut satutetuksi tai tuntee itsensä sisältä tyhjäksi, sitä houkuttelevammalta ajatus täydentävästä kumppanista voi tuntua.

Samalla suhteeseen tulee valtava paine.

Kumppanin tavallinen väsymys voi tuntua hylkäämiseltä. Hänen oma tilantarpeensa voi näyttää välinpitämättömyydeltä. Jokainen tilanne, jossa hän ei osaa vastata tarpeeseen täydellisesti, voi tuntua todisteelta siitä, ettei hän olekaan oikea ihminen.

Todellisuudessa terve parisuhde ei poista ihmisen omaa vastuuta itsestään. Molemmat tarvitsevat myös omia ystäviä, kiinnostuksenkohteita, selviytymiskeinoja ja kykyä tunnistaa omia tunteitaan.

Kumppanin ei tarvitse olla kaikkea voidakseen olla hyvin tärkeä.

2. "Kumppanisi tehtävä on pitää sinut onnellisena"

Your Tangon artikkelissa toinen suuri valhe sanotaan suoraan: "Olet vastuussa omasta onnellisuudestasi, ei kukaan muu."

Tämä ei tarkoita, ettei kumppanin käytöksellä olisi merkitystä. Parisuhde voi lisätä hyvinvointia tai tehdä ihmisestä syvästi onnettoman.

Jatkuva vähättely, kylmyys, uskottomuus tai turvattomuus eivät muutu hyväksyttäviksi vain siksi, että jokainen vastaa omista tunteistaan.

Ajatuksen ydin on siinä, ettei kumppani voi kantaa yksin vastuuta koko elämäsi merkityksestä ja tunnetilasta.

Jos kaikki oma onnellisuus lepää parisuhteen varassa, jokaisesta vaikeasta vaiheesta tulee uhka koko hyvinvoinnille. Kumppanin huono päivä pilaa omankin päivän. Hänen etäisyytensä saa koko elämän tuntumaan tyhjältä. Hänen tehtäväkseen tulee jatkuvasti vakuuttaa, lohduttaa ja palauttaa hyvä olo.

Tällainen asetelma uuvuttaa molempia.

Freund vertaa tilannetta lentokoneen turvallisuusohjeeseen, jonka mukaan happinaamari asetetaan ensin itselle. Jos ihminen ei osaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan tai kohdella itseään rakastavasti, hänen on vaikea tarjota samaa vakaasti myös rakastamalleen ihmiselle.

Oman onnellisuuden vaaliminen voi tarkoittaa ystävyyssuhteiden ylläpitämistä, mielekästä tekemistä, lepoa, omien rajojen tunnistamista ja vastuun ottamista omasta mielenterveydestä.

Parisuhde saa olla suuri onnen lähde. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa.

Terveempi ajatus voisi olla tämä: kumppanini ei ole vastuussa koko onnellisuudestani, mutta olemme yhdessä vastuussa siitä, millaisen suhteen rakennamme.

3. "Rakastumisen tunne kestää aina samanlaisena"

Suhteen alussa toinen ihminen voi tuntua lähes täydelliseltä.

Hänen viestinsä saavat sydämen hakkaamaan, pienetkin kosketukset tuntuvat sähköisiltä ja yhteinen tulevaisuus näyttää kirkkaalta.

Your Tangon artikkelissa alkuvaiheen voimakasta huumaa kutsutaan limerenssiksi. Se ei ole sama asia kuin pitkäaikainen rakkaus.

Alkuhuuma muuttuu väistämättä. Arki tulee mukaan. Ihminen näkee kumppaninsa väsyneenä, ärtyneenä ja epätäydellisenä. Parisuhteeseen tulevat laskut, kotityöt, aikataulut ja tutut erimielisyydet siitä, kuka täyttää astianpesukoneen oikein.

Freund kuvaa tilannetta, jossa pieni väärinkäsitys tiskikoneen täyttämisestä kasvaa nopeasti suureksi riidaksi. Toinen kokee saavansa kritiikkiä, toinen kokee, ettei häntä kuunnella, ja pieni ärsytys muuttuu tunnepurkaukseksi.

Jos ihminen uskoo, että oikean rakkauden pitäisi aina tuntua helpolta ja huumaavalta, tällainen arkinen riita voi tuntua järkyttävältä.

Hän voi alkaa ajatella, että tunne on kadonnut, kumppani on väärä tai avioliitto on epäonnistunut. Todellisuudessa suhde on ehkä vain siirtynyt vaiheeseen, jossa rakkaus ei enää kanna pelkän huuman varassa.

Pitkäaikainen rakkaus näkyy usein vähemmän näyttävissä asioissa.

Se näkyy halussa korjata riidan jälkeen, kiinnostuksessa toisen sisäistä maailmaa kohtaan, arjen pienissä huomionosoituksissa ja päätöksessä pysyä samalla puolella myös erimielisyyden aikana.

Tämä ei tarkoita, että kipinästä pitäisi luopua. Läheisyyttä, leikkisyyttä ja halua voi vaalia pitkissäkin suhteissa.

Mutta alkuvaiheen huuman pitäminen koko avioliiton mittarina johtaa helposti pettymykseen. Rakkauden muuttuminen ei välttämättä tarkoita, että se heikkeni.

Se voi tarkoittaa, että se syveni.

Onnettomuutta ei pidä hyväksyä, mutta täydellisyyttä ei kannata odottaa

Näistä valheista luopuminen ei tarkoita, että jokainen avioliitto pitäisi pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Jos suhteessa on väkivaltaa, jatkuvaa kontrollia, halveksuntaa, uskottomuutta tai haluttomuutta ottaa vastuuta, ongelma ei ratkea vain odotuksia muuttamalla. Parisuhteen eteen tehtävä työ ei tarkoita sitä, että yhden ihmisen pitäisi yksin sietää ja korjata kaikki.

On myös eri asia hyväksyä kumppanin inhimillisyys kuin hyväksyä huono kohtelu.

Your Tangon artikkelin tärkeä viesti on kuitenkin se, että täydellisen rakkauden myytti voi tehdä tavallisestakin avioliitosta tarpeettoman onnettoman.

Jos kumppanin odotetaan täyttävän kaikki tarpeet, tuottavan onnellisuuden ja ylläpitävän alkuhuumaa loputtomasti, hän tulee väistämättä epäonnistumaan.

Ei siksi, että hän olisi huono kumppani.

Vaan siksi, että tehtävä on mahdoton.

Kestävämpi avioliitto rakentuu kahdesta keskeneräisestä ihmisestä, jotka huolehtivat myös itsestään, tuntevat omat tarpeensa ja opettelevat kohtaamaan toisensa uudelleen arjen keskellä.

Rakkauden ei tarvitse olla täydellistä ollakseen hyvää.

Mutta sen pitää olla riittävän turvallista, vastavuoroista ja elävää, jotta molemmat voivat kasvaa siinä ilman, että toinen joutuu kantamaan koko suhdetta yksin.