Viime vuosina elämä on muuttunut entistä stressaavammaksi. Pandemia, elinkustannusten nousu ja poliittinen epävarmuus ovat saaneet monet tuntemaan itsensä ahdistuneiksi ja voimattomiksi. Keskustelut mielenterveydestä ovat yleistyneet, ja yhä useammat hakeutuvat terapiaan selviytyäkseen arjen kuormituksesta.
Kaikki eivät kuitenkaan näe tätä kehitystä positiivisena. Sisällöntuottaja Ja’Von Cross herätti Your Tangon mukaan kohua väittämällä, että ihmiset tekevät tavallisesta elämästä sairauden ja turvautuvat terapiaan asioissa, joissa heidän tulisi vain vahvistaa omaa resilienssiään.
"Pahat päivät eivät ole trauma" – Cross kyseenalaistaa nykyajan ajattelutavat
Crossin TikTokissa julkaisema video herätti nopeasti keskustelua. Hänen mukaansa monet ihmiset diagnosoivat täysin normaalit elämän haasteet psykologisiksi kriiseiksi.
"Et tarvitse terapeuttia. Sinun täytyy lopettaa käyttäytymästä kuin elämä olisi sairaus. Pahat päivät eivät ole trauma ja pettymys ei ole diagnoosi. Se, ettet saa tahtoasi läpi, ei ole sortoa."
Crossin mukaan stressi ja vastoinkäymiset ovat luonnollinen osa elämää, eikä niistä pitäisi tehdä merkkejä mielenterveydenongelmista. Hän uskoo, että terapia ei ole aina oikea vastaus – sen sijaan ihmisten tulisi opetella selviytymään haasteista omin voimin.
Onko terapia ainoa ratkaisu mielenterveysongelmiin?
Crossin näkemys haastaa nykyisen keskustelun mielenterveydestä. Nykyään yhä useampi hakeutuu terapiaan tai käyttää mielenterveyspalveluita. Vuonna 2025 Gallupin tutkimus osoitti, että vain 44 % amerikkalaisista on "erittäin tyytyväisiä" elämäänsä – alhaisin luku sitten vuoden 2001.
Samalla mielenterveyspalveluiden käyttö on kasvanut: yksi viidestä amerikkalaisesta on saanut hiljattain mielenterveyshoitoa, mikä tarkoittaa lähes 15 miljoonan ihmisen lisäystä verrattuna vuoteen 2002.
Onko siis niin, että ihmiset ovat aidosti enemmän ahdistuneita ja masentuneita kuin ennen, vai onko mielenterveysongelmien diagnosointi yksinkertaisesti yleistynyt?
Resilienssi – unohdettu voimavara?
Crossin mukaan nykyaikainen yhteiskunta on unohtanut resilienssin arvon. Hän uskoo, että terapiaa pidetään nykyään ratkaisuna pienimpiinkin vastoinkäymisiin, vaikka todellisuudessa ihmisillä tulisi olla parempia keinoja kohdata stressiä ja epävarmuutta.
"Sinun täytyy lopettaa jokaisen epämukavuuden ylianalysointi ja alkaa käsitellä asioita kuin toimiva aikuinen. Resilienssi ei ole vanhentunut käsite – sitä on vain alettu kutsua myrkylliseksi positiivisuudeksi."
Resilienssi, eli kyky sopeutua ja selviytyä vaikeuksista, on keskeinen osa henkistä hyvinvointia. Psykologit ovat samaa mieltä siitä, että vastoinkäymisten kohtaaminen ja niistä selviytyminen vahvistavat ihmisen psyykkistä kestävyyttä.
Mutta onko Cross täysin oikeassa?
Vaikka Cross korostaa resilienssin merkitystä, hänen näkemyksensä voivat tuntua mustavalkoisilta. Jokainen ihminen kokee elämän haasteet eri tavoin, eikä kaikilla ole samanlaisia valmiuksia selviytyä stressistä.
Psykologian asiantuntijat huomauttavat, että terapia ei ole vain vaikeuksien "pakenemista", vaan se voi auttaa ihmisiä kehittämään juuri sitä resilienssiä, jota Cross peräänkuuluttaa.
Toisille terapia voi tarjota työkaluja tunteiden käsittelyyn ja itsensä ymmärtämiseen, mikä lopulta parantaa heidän kykyään kohdata elämän haasteita.
Myötätuntoa ja ymmärrystä tarvitaan
Vaikka Crossin viesti on osittain ymmärrettävä – kaikki vaikeudet eivät vaadi ammattilaista – hänen näkemyksensä voivat myös vähätellä niitä, jotka aidosti kamppailevat mielenterveysongelmien kanssa.
Jokaisella on oikeus määrittää itse, mikä tukee heidän hyvinvointiaan. Toisille se on itsensä kehittäminen ja resilienssin vahvistaminen, toisille terapia tarjoaa elintärkeitä työkaluja selviytymiseen.
Sen sijaan, että kritisoisimme toisten tapoja selviytyä, voimme pyrkiä ymmärtämään heidän kokemuksiaan paremmin. Elämä ei ehkä ole sairaus – mutta se ei myöskään ole kilpailu siitä, kuka kestää eniten ilman apua.
TikTok-video
@javoncrosstv You don’t need therapy — you need a reality check …
original sound - Jaon Cross