Pixabay
21:10 - 08.10.2021 / viihde / Findance
Jyväskylän yliopisto: Väitöstutkimus valaisee suomalaista unien kerronta- ja tulkintaperinnettä

Unikäsityksiä rakennetaan jo lapsuudessa sekä omia että toisilta kuultuja unia tulkiten. FM Silja Heikkilä osoittaa väitöksessään, että unista keskusteleminen on samalla aktiivista oman maailmankuvan ja todellisuuskäsityksen rakentamista. Hänen tutkimusaineistossaan esimerkiksi käsiteltiin enneunia ja vainajien ilmestymistä uniin, mutta samalla näitä uskomuksellisia aiheita pohdittiin muistakin näkökulmista.

Heikkilän näkökulma uniin on sosiokulttuurinen, eli lähtökohtana on uni sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä.

– Haluan avata keskustelua unien sosiokulttuurisen tutkimuksen ja ihmisen yksilöllisiin merkityksiin kohdistuvan tutkimuksen mahdollisuuksista, Heikkilä kertoo.

Unien kulttuurista ulottuvuutta on lähestytty pääosin suunnista, jotka kaikki kytkeytyvät jollain tapaa unien sisältöihin ja niistä kertomiseen. Suomessa unia on tutkittu eritoten folkloristiikan näkökulmasta. Heikkilä lähestyy unia ilmiönä, joka liittyy kiinteästi monen ihmisen arkeen, mutta usein myös nostaa hänet tämän arjen ulkopuolelle.

Heikkilä selvittääkin keräämäänsä haastattelu- ja kyselyaineistonsa pohjalta erilaisia unikäsityksiä, niiden rakentumista ja unikäsitystä ilmiönä. Tutkimus valaisee myös unien kertomistilanteisiin liittyviä ennakko-odotuksia.


Elävän perinnön prosesseja esille unipuhetta tulkiten

Perinteeseen liittyvät prosessit ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle. Ne tarkoittavat perinteen välittymistä, eli niiden vaalimista ja eteenpäin siirtämistä seuraaville sukupolville. Perinteen ylläpitämisen ja välittymisen prosesseja voidaan lähestyä yksilöllisiä merkityksiä tulkiten, ja näitä prosesseja Heikkilä selvittää tutkimuksessaan elävän perinnön käsitteen avulla.

Heikkilän mukaan unista puhumalla ja niitä kertoen siirretään unien kerronta- ja tulkintaperinnettä, vaikka kertomisen syyt olisivatkin vaihtuvia ja tilannekohtaisia tai vaikka unille ei annettaisi mitään merkityksiä. Elävän perinnön prosesseissa olennaisiksi seikoiksi nousevat lopulta moniääniset, henkilökohtaiset ja usein myös ristiriitaiset merkitykset.

Tutkimus osoittaa, että unikäsityksiä koskeva puhe on samalla uniin liittyvien menneiden kokemusten ja erilaisten tulkittujen unikäsitysten muistelua ja reflektointia sekä pohdintaa todellisuuden luonteesta ja kasvuympäristön merkityksistä omalle unikäsitykselle.


Unien kertomisen tilannekohtaisuus

Erilaiset uniin liittyvät näkemykset tulevat esille niin pysyvämpinä asennoitumisina ja suhtautumisina uniin, mutta ne näkyvät myös tilannekohtaisesti joustavina. Unien kertomistilanteet ovat tilannekohtaisia ja sosiaalisesti rakennettuja, mutta myös tilallisesti hahmottuvia perinteen välittymisen hetkiä. Yksilölliset unet ja vaihtuvat tilanteet muodostavat unien kertomistilanteista ainutkertaisia, eikä kyse ole ainoastaan unien kertomisesta ja niistä tehdyistä tulkinnoista. Unien kertomistilanteiden pohjalta ei Heikkilän näkemyksen mukaan voi suoraan vetää johtopäätöksiä kertojan unikäsityksistä.

Heikkilä osoittaa tutkimuksellaan, että ihmisten uniin kohdistamat merkitykset rakentuvat vahvasti unien kertomisen kautta sekä unista aiheena keskustelemalla. Heikkilän mukaan perinteiden välittymistä on lisäksi tärkeää tarkastella dialogisena ilmiönä, jossa vuorovaikutus on molemmin puolista sukupolvien välillä.

FM Silja Heikkilän etnologian ja antropologian väitöskirjakäsikirjoituksen "Unien elävä perintö - etnologinen tutkimus unikäsityksistä ja unien kertomistilanteista" tarkastustilaisuus pidetään 12.11.2021 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Annikki Kaivola-Bregenhøj (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.