Kaikki eivät ole luontevia keskustelijoita silloin, kun heitä jännittää. Joskus hermostuneisuus paljastuu juuri niissä pienissä lauseissa, joilla ihminen yrittää peitellä epävarmuuttaan.
Jotkut ihmiset puhuvat hermostuessaan liikaa. Toiset hiljenevät. Osa alkaa pyydellä anteeksi, selitellä itseään tai perua sanojaan jo ennen kuin kukaan muu on ehtinyt reagoida.
Your Tangon artikkelissa Marielisa Reyes kirjoittaa lauseista, jotka voivat paljastaa, että ihminen on jännittynyt seurassasi. Taustalla ei välttämättä ole mitään pahaa. Hän voi olla ujo, epävarma, ihastunut, sosiaalisesti kuormittunut tai muuten vain tilanteessa, jossa haluaa antaa itsestään hyvän vaikutelman mutta pelkää epäonnistuvansa.
Hermostuneen ihmisen tunnistaminen ei tarkoita, että häntä pitäisi analysoida kylmästi. Päinvastoin. Jos huomaat toisen olevan epävarma, voit usein helpottaa tilannetta pienillä eleillä: rauhallisella äänellä, hyväksyvällä hymyllä ja sillä, ettet tee jokaisesta kömpelöstä lauseesta numeroa.
1. "Anteeksi, puhun liikaa"
Hermostunut ihminen voi alkaa täyttää hiljaisuutta puheella. Hän saattaa vaihtaa aihetta nopeasti, kertoa turhan paljon yksityiskohtia tai yrittää pitää keskustelua väkisin elossa.
Sitten hän huomaa itsekin puhuvansa paljon ja sanoo: "Anteeksi, puhun liikaa."
Usein kyse ei ole siitä, että ihminen olisi itsekeskeinen. Hän voi yksinkertaisesti yrittää estää tilanteen muuttumista kiusalliseksi. Mitä enemmän häntä jännittää, sitä enemmän hän saattaa puhua.
Your Tangon mukaan kognitiivisen psykologian emeritusprofessori Robert N. Kraft on kuvannut ylipuhumista sosiaaliseen ahdistukseen liittyvänä kehänä: mitä enemmän ihminen puhuu, sitä enemmän hän huolestuu itsestään sosiaalisessa tilanteessa, ja sitä enemmän hän taas puhuu.
Jos joku sanoo näin, häntä ei yleensä auta huomautus "no vähän kyllä". Lempeämpi vastaus voi olla yksinkertaisesti: "Ei haittaa, kuuntelen kyllä."
2. "Tämä on varmaan tyhmää sanoa, mutta..."
Tämä lause paljastaa usein, että ihminen arvioi itseään jo ennen kuin muut ehtivät tehdä sitä.
Hänellä voi olla ihan hyvä ajatus, mutta hän pehmentää sen valmiiksi. Hän ikään kuin pyytää luvan olla väärässä ennen kuin uskaltaa sanoa mitään.
"Tämä on varmaan tyhmää sanoa, mutta..." voi olla tapa suojautua torjunnalta. Jos toinen ei pidä ajatuksesta, ihminen on jo ehtinyt vähätellä itseään ensin.
Tällaisessa tilanteessa pieni kannustus voi merkitä paljon. Esimerkiksi: "Sano vain, ei se kuulosta tyhmältä."
Hermostunut ihminen ei välttämättä tarvitse suurta kehumista. Hän tarvitsee tunteen siitä, ettei häntä heti naureta ulos keskustelusta.
3. "En yleensä tee tällaista"
Kun ihminen toimii omasta mielestään oudosti tai poikkeuksellisesti, hän voi kiirehtiä selittämään käytöstään.
"En yleensä tee tällaista" voi tulla tilanteessa, jossa hän puhuu tavallista avoimemmin, nolostuu, tekee aloitteen tai sanoo jotain rohkeampaa kuin oli suunnitellut.
Lause kertoo usein siitä, että ihminen yrittää palauttaa kontrollin. Hän haluaa sinun tietävän, ettei tämä kömpelö hetki ole koko totuus hänestä.
Hermostuneisuus voi saada ihmisen käyttäytymään eri tavalla kuin tavallisesti. Silloin hän saattaa itsekin ihmetellä omaa reaktiotaan.
Jos toinen sanoo näin, tilanteesta ei tarvitse tehdä suurta. Usein paras vastaus on kevyt ja rauhoittava: "Ei se mitään, ei tässä ole mitään outoa."
4. "En tiedä, miksi sanoin noin"
Hermostuneena suusta voi tulla asioita, joita ei ehtinyt kunnolla harkita.
Ihminen saattaa kertoa oudon yksityiskohdan, heittää kömpelön vitsin tai sanoa jotain, mikä kuulostaa hänen omissakin korvissaan väärältä. Hetken päästä hän hätääntyy ja toteaa: "En tiedä, miksi sanoin noin."
Tämä ei aina tarkoita, että hän sanoi jotain todella ongelmallista. Usein hän vain säikähtää omaa spontaaniuttaan.
Hermostunut ihminen voi kokea pienenkin lipsahduksen suurena epäonnistumisena. Hän ei välttämättä reagoi siihen, mitä sinä ajattelet, vaan siihen, mitä hän pelkää sinun ajattelevan.
Silloin kevyt suhtautuminen auttaa. Jos asia ei ollut vakava, sen voi antaa mennä ohi.
5. "Olenko minä ärsyttävä?"
Tämä lause on usein suora pyyntö saada varmistus siitä, ettei toinen ole torjumassa.
Hermostunut ihminen voi pelätä olevansa liikaa: liian äänekäs, liian hiljainen, liian kömpelö, liian innokas tai liian vaativa. Siksi hän kysyy: "Olenko minä ärsyttävä?"
Kysymys voi olla raskas, jos sitä toistetaan jatkuvasti. Silti sen taustalla on usein aito epävarmuus, ei halu manipuloida.
Your Tangon artikkelissa avioliitto- ja perheterapeutti John Amodeo muistuttaa, että ihmisen minäkäsitys kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja tarvitsemme myönteistä peilausta voidaksemme tuntea olomme hyväksi.
Tämä ei tarkoita, että kenenkään tehtävä olisi olla toisen jatkuva terapeutti. Mutta joskus yksi rauhallinen lause voi katkaista hermostuneen ihmisen sisäisen kierteen: "Et ole ärsyttävä, kaikki hyvin."
6. "Älä välitä minusta"
"Älä välitä minusta" kuulostaa kevyeltä, mutta voi kertoa häpeästä.
Ihminen on ehkä sanonut jotain, mitä katuu heti. Hän kokee mokanneensa ja yrittää pienentää tilanteen ennen kuin kukaan muu ehtii reagoida.
Lauseen taustalla voi olla ajatus: "Unohda, että yritin. En halua olla enää huomion kohteena."
Tässä kohtaa tärkeintä on olla tekemättä tilanteesta isompaa kuin se on. Jos ihminen on jo valmiiksi nolostunut, lisähuomio voi pahentaa oloa.
Usein lempeä jatkaminen auttaa. Ei tarvitse tarttua mokaamiseen, vaan keskustelua voi viedä rauhallisesti eteenpäin.
7. "En tiedä, mikä minua tänään vaivaa"
Kun jännitys vie otteen omasta ilmaisusta, ihminen voi alkaa selittää koko olotilaansa.
"En tiedä, mikä minua tänään vaivaa" on usein tapa sanoa: "En yleensä ole tällainen. Toivottavasti et tuomitse minua tämän hetken perusteella."
Hermostuneisuus voi vaikuttaa puheeseen, muistiin, keskittymiseen ja kehonkieleen. Ihminen voi unohtaa, mitä oli sanomassa, kompastua sanoihinsa tai reagoida voimakkaammin kuin tavallisesti.
Silloin hän voi tuntea tarvetta vakuuttaa, että jokin on vain tilapäisesti pielessä.
Usein tämä lause kaipaa vastaukseksi rauhoittelua, ei diagnoosia. "Kaikilla on tuollaisia päiviä" voi riittää.
8. "Minulla oli kyllä jokin pointti"
Hermostunut ihminen voi valmistella mielessään kokonaisen ajatuksen, mutta menettää sen kesken lauseen.
Sitten hän huomaa puhuvansa ympäri aihetta ja sanoo: "Minulla oli kyllä jokin pointti."
Tämä on hyvin inhimillistä. Kun jännittää, mieli voi keskittyä enemmän siihen, miltä kuulostaa kuin siihen, mitä oli sanomassa. Silloin ajatus katoaa helposti.
Jos haluat helpottaa tilannetta, voit antaa toiselle aikaa. Et keskeytä, et kiirehdi, et naura. Voit vaikka sanoa: "Ei kiirettä, kyllä se tulee mieleen."
Se voi tuntua pieneltä, mutta hermostuneelle ihmiselle se viestii, että hänen ei tarvitse suoriutua keskustelusta täydellisesti.
9. "Tuo tuli väärin ulos"
Tämä lause kertoo usein siitä, että ihminen pelkää tulleensa väärin ymmärretyksi.
Hän ei välttämättä halunnut loukata, kuulostaa kylmältä tai sanoa asiaa niin kömpelösti kuin se tuli. Siksi hän korjaa nopeasti: "Tuo tuli väärin ulos."
Hermostuneet ihmiset voivat olla erityisen herkkiä väärinkäsityksille. He saattavat pelätä, että yksi huono sanavalinta muuttaa koko vaikutelman heistä.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa kuunnella korjaus, ei vain ensimmäistä kömpelöä lausetta.
Jos toinen yrittää selvästi selventää eikä puolustella huonoa käytöstä, hänelle voi antaa siihen tilaa.
10. "Aivoni eivät toimi kunnolla"
Kun ihminen sanoo "aivoni eivät toimi kunnolla", hän ei yleensä tarkoita sitä kirjaimellisesti.
Usein hän yrittää kertoa, että jännitys, väsymys tai paine sekoittaa ajatukset.
Tämä on tapa pyytää armoa ilman, että tarvitsee sanoa suoraan: "Sinä saat minut hermostumaan" tai "tämä tilanne jännittää minua."
Hermostuneisuus voi tehdä ajattelusta katkonaisempaa. Sanoja katoaa, lauseet hajoavat ja ihminen alkaa tuntea itsensä kömpelöksi.
Jos tilanne sallii, huumori voi auttaa. Ei pilkkaava huumori, vaan kevyt normalisointi: "Tuttu tunne, minullakin käy noin."
11. "Unohda, että sanoin mitään"
"Unohda, että sanoin mitään" on usein vetäytymislause.
Ihminen on ehkä uskaltanut sanoa jotain hieman rohkeampaa, mutta peruu sen heti, koska pelkää reaktiota. Hän ei halua jäädä odottamaan, mitä ajattelet.
Your Tangon mukaan professori Lobsang Rapgay on todennut, että kasvava näyttö osoittaa ahdistuksen haittaavan sekä työmuistin tilaa että kognitiivisia prosesseja. Tämä voi auttaa ymmärtämään, miksi hermostunut ihminen ei aina saa ajatuksiaan ulos sillä tavalla kuin haluaisi.
Kun joku sanoo "unohda, että sanoin mitään", hän ei välttämättä oikeasti halua, että unohdat. Hän saattaa vain pelätä, että sanoi liikaa.
Jos kyse oli tärkeästä asiasta, voit vastata lempeästi: "Ei tarvitse unohtaa. Voit sanoa sen rauhassa uudelleen."
Miten hermostunutta ihmistä voi auttaa keskustelussa?
Hermostuneen ihmisen kanssa ei tarvitse alkaa ylianalysoida jokaista lausetta. Usein tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa pienet kömpelyydet eivät tunnu vaarallisilta.
Voit auttaa pitämällä äänensävyn rauhallisena, antamalla toiselle aikaa vastata ja olemalla tarttumatta jokaiseen mokaamiseen. Jos toinen pyytää anteeksi puhumistaan, voit kuitata asian lämpimästi. Jos hän menettää ajatuksensa, voit odottaa hetken.
Tärkeää on myös olla tekemättä hermostuneisuudesta koko keskustelun aihetta. Jos sanot liian suoraan "sinua taitaa jännittää", toinen voi nolostua entisestään.
Usein parempi tapa on viestiä omalla käytöksellä: tässä seurassa ei tarvitse olla täydellinen.
Hermostuneisuus ei ole sama asia kuin epärehellisyys
Kun ihminen takeltelee, peruu sanojaan tai pyytää anteeksi olemassaoloaan, se voi näyttää ulospäin oudolta. Mutta usein kyse ei ole teeskentelystä tai epäluotettavuudesta.
Kyse voi olla siitä, että hän välittää liikaa siitä, mitä ajattelet.
Hermostuneisuus on monelle tapa reagoida tilanteisiin, joissa oma arvo tuntuu hetken olevan arvioitavana. Siksi pieni armollisuus voi muuttaa keskustelun suunnan kokonaan.
Kaikkien ei tarvitse olla heti rentoja, nokkelia ja itsevarmoja. Joskus paras yhteys syntyy vasta sen jälkeen, kun toinen huomaa, ettei hänen tarvitse pelätä jokaista lausettaan.