Alamy / AOP
18:10 - 18.09.2021 / viihde / Findance
Väitös: Sanojen virheelliset muodot yli 3-vuotiaiden puheessa voivat viitata puhehäiriöön

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, he pystyvät usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos 3-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta vain erilaisia virheellisiä muotoja, se voi viitata puhehäiriöön.

Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vaihtelevasti tuotettuja sanoja esiintyy usein puheen kehityksen varhaisvaiheessa. Tällöin lapsi saattaa sanoa esimerkiksi sanan ’vaippa’ muodossa paippa, vaikka osaa käyttää siitä oikeaakin muotoa. Sanavaihtelun esiintymistä hieman vanhemmilla lapsilla on pidetty joidenkin puhehäiriöiden diagnoosiin kuuluvana piirteenä.

Filosofian lisensiaatti Anna-Leena Martikainen selvitti väitöstyössään, miten puheen tuotto vaihtelee yhtäältä 3–6-vuotiailla tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja toisaalta 3–5-vuotiailla lapsilla, joilla on puheen kehityksen vaikeuksia. Tutkimuksessa mukana olevat lapset olivat suomenkielisiä lapsia Joensuusta ja sen lähialueilta.

Tutkimuksessa lapsilla, joiden puheen kehityksessä oli vaikeuksia, runsas sanavaihtelu oli yhteydessä heikompaan sanaston tasoon ja runsaaseen äännevirheiden määrään puheessa. Tämä viittaa siihen, että sanavaihtelun taustalla on monia tekijöitä. Virheelliset sanamuodot voivat liittyä sekä sanojen aivoihin tallentuneiden muistijälkien epätarkkuuteen että haasteisiin puheliikkeiden säätelyssä.


Puhehäiriö voi vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon, tunne-elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsilla, joilla on puhehäiriö, on myös keskimääräistä enemmän vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Tämä voi heijastua kouluopintoihin ja myöhempiin ammatillisiin valintoihin ja työssä menestymiseen. Onkin tärkeää, että puhehäiriöihin osataan kiinnittää huomiota riittävän varhain esimerkiksi terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

Sanavaihtelun esiintymisen yleisyydestä ei ole tutkittua tietoa, mutta tiedetään, että se kuuluu normaaliin kehitykseen pienillä lapsilla. ”Ei tosin ole yksiselitteistä tietoa siitä, missä vaiheessa sanavaihtelun pitäisi hävitä, ja tässä voi olla kielikohtaisiakin eroja. Yleismaailmallisesti puheen kehityksen vaikeuksia on 3–15 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista”, Anna-Leena Martikainen sanoo.


Lasten puheen kehitykseen liittyvät vaikeudet ovat yleisimpiä syitä puheterapiaan ohjautumiselle. Puheterapeutit voivat hyödyntää tästä tutkimuksesta saatua tietoa sanavaihtelun taustatekijöistä valitessaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä ja siten tukea lasten kuntoutumista aikaisempaa kohdennetummin.

Filosofian lisensiaatti Anna-Leena Martikainen väitteli Oulun yliopistossa perjantaina 17.9.2021. Logopedian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Sanavaihtelun esiintyminen suomenkielisillä lapsilla (Intra-word variability in children acquiring Finnish). Vastaväittäjänä toimii professori Minna Laakso Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Sari Kunnari.