Oulun yliopiston tuore tutkimus haastaa yleisen käsityksen Suomen sähköomavaraisuudesta.

Vaikka tuuli- ja aurinkovoima kasvavat vauhdilla, Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 prosenttia vuoden tunneista vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimus, joka julkaistiin lokakuussa AIMS Energy -tiedejulkaisussa, perustuu Fingridin avoimeen tuntidata-aineistoon ja vuoden 2030 kapasiteettiennusteisiin.

Uusiutuvan energian osuus kasvaa – mutta kulutus kasvaa nopeammin

Vuonna 2023 tuuli- ja aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 19 prosenttia.

Vuoteen 2030 mennessä osuus nousee yli 50 prosenttiin, mutta se ei riitä poistamaan tuotantovajetta.

"Yleisen käsityksen mukaan Suomi on jo lähes sähköomavarainen, mutta näin ei ole, varsinkaan kun asiaa tarkastellaan konkreettisella tuntitasolla. Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista vuoteen 2030 mennessä", kertoo Oulun yliopiston professori Marko Huttula.

Tutkimuksen mukaan vuotuinen alijäämä on noin 10 terawattituntia (TWh) – määrä, joka joudutaan kattamaan tuonnilla tai varastoidulla energialla.

Sähkövajetta etenkin talvella – kesällä ylituotantoa

Sähkön tuotannon ja kulutuksen välinen epätasapaino vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan.

Talvella esiintyy suuria vajeita, kun taas kesällä tuotanto ylittää kulutuksen.

Kovatuulisina päivinä sähkön hinta on keskimäärin matalampi, mutta vähätuulisina jaksoina hinnat nousevat ja tuontiriippuvuus kasvaa.

Tutkimuksen mukaan tämä korostaa varastoinnin ja joustavan kulutuksen merkitystä.

Ratkaisuja tarvitaan nopeasti – myös ydinvoima ja vety mukana

Tutkijat peräänkuuluttavat laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon, älykkääseen verkonhallintaan ja vetytalouteen.

"Lähitulevaisuudessa kaikki teknologiat tulee huomioida, erityisesti energiaresilienssin ja -varmuuden kannalta tarkasteltuna. On syytä panostaa myös jatkuvan tuotannon ratkaisuihin kuten ydinvoimaan ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin kuten vaihtoehtoisiin vedyntuotantomenetelmiin.", Huttula painottaa.

Myös professori Harri Haapasalo korostaa järjestelmätason muutosta:

"Energiaratkaisujen toteutusta pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena, jotta investointien toteutus saataisiin tehtyä riittävän nopeasti ja kaikkien osapuolten näkökulmat huomioiden. Nykymallilla toteutettavat suunnittelu-, luvitus- ja toteutusprosessit kestävät yksinkertaisesti liian pitkään, jopa yli kymmenen vuotta."

Tutkimus antaa päättäjille konkreettista tietoa

Tutkimus tarjoaa päättäjille ja energiasektorin toimijoille tuntitason dataan perustuvan kuvan siitä, milloin ja missä sähkövajetta syntyy.

Sen avulla voidaan arvioida, millaiset ratkaisut – varastointi, jousto tai lisätuotanto – ovat kustannustehokkaimpia.

"Omavaraisuuteen viitattaessa tarkoitetaan usein vuositasapainoa. Tutkimuksemme tuo esiin, että yleinen vuositasapaino ei poista tarkempia, tuntikohtaisen omavaraisuuden puutteita", Haapasalo tiivistää.