Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Rekrytointimarkkinat ovat erittäin aktiiviset. Ongelmana on se, että työnhakijoita puolestaan on harvinaisen vähän.
– Työelämässä on nyt tarjolla todella paljon mahdollisuuksia. Työpaikkailmoituksia ladattiin tänä vuonna Oikotiehen esimerkiksi maaliskuun alun ja heinäkuun alun välillä 72 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tämänhetkinen määrä on suuri verrattuna koronaa edeltäneeseenkin aikaan. Maaliskuusta heinäkuun alkuun työpaikkailmoituksia julkaistiin Oikotiessä liki 20 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa sanoo.
Ilmiö näkyy työllisyysasteessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen 15–64-vuotiaista kävi kesäkuussa töissä 75,8 prosenttia. Vuotta aiemmin prosentti oli 72,8. Työllisiä oli 121 000 enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.
Eniten työntekijöitä haetaan tällä hetkellä asiakaspalveluun, sosiaali- ja terveysalalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle. Myös kaupan alalle ja muihin myyntitehtäviin on vapaana useita tuhansia työpaikkoja.
– Rekrytoiminen on vilkasta laajasti erilaisilla aloilla. Se olisi tärkeää saada suomalaisten tietoon. Laaja-alaisuutta kuvaa hyvin, että kesäkuukausina viime vuodesta työpaikkailmoitusten määrä on kasvanut eniten konsultoinnissa, hyvinvoinnissa, matkailu- ja ravintola-alalla, kaupan alalla sekä asiakaspalvelussa. Kaikenlaista on tarjolla, Pihlajamaa luettelee.
Iso epäsuhta on iso ongelma
Viime aikoina Suomessa on keskusteltu runsaasti terveydenhuollon sekä ravintola-alan työntekijäpulasta. Näyttää epätodennäköiseltä, että ongelma ratkeaisi lähitulevaisuudessa.
– Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla oli alkuvuonna työpaikkoja 70 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuosi aiemmin, mutta alan työpaikkailmoituksia katseltiin 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi aiemmin. Epäsuhta on iso, Pihlajamaa toteaa ja jatkaa:
– Sen sijaan, että tilanne helpottaisi, työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Nyt käynnissä on toinen vuotuisista suurista rekrytointisesongeista. Loppukesän sesongista on muodostumassa jopa vilkkaampi kuin tammikuun sesongista. Normaalin osaajapulan lisäksi töissä olevat ihmiset katselevat tällä hetkellä uusia työpaikkoja tavanomaista harvemmin. Korona-aika toi työnhakijoiden toimintaan varovaisuutta. Moni on lykännyt aikeitaan työpaikanvaihdoksesta. Nyt alkusyksyn lukujen valossa näkyy orastavaa piristymistä myös työnhakijoissa.
Työvoimatarpeen taustalla on tuntu nousukaudesta. Työelämää on tuettu valtion taholta, korona-ajan rajoitukset ovat jättäneet monelle tavanomaista enemmän säästöjä ja nyt kuluttaminen on kasvussa. Se lisää tuotteiden sekä palvelujen menekkiä, mikä lisää työvoiman tarvetta. Osa aloista on myös menettänyt korona-aikana paljon työvoimaansa, kun ihmiset ovat vaihtaneet alaa. Terveydenhoito sekä matkailu- ja ravintola-ala ovat tästä tunnetuimmat esimerkit.
Joka toinen on lähtökuopissa
Koska osaratkaisu työntekijäpulaan on työvoiman liikkuminen, on lupaavaa, että noin 50 prosenttia suomalaisista harkitsee tällä hetkellä työpaikanvaihdosta aiempaa voimakkaammin tai jopa haluaa vaihtaa työpaikkaa juuri poikkeustilan vuoksi.
Toisaalta toinen puolikas suomalaisista ei etsi nyt töitä tai on koronapandemian seurauksena aiempaa penseämpi työpaikan vaihtamista kohtaan.
– Liki 40 prosenttia suomalaisista näkee, että työt sujuvat jo kuten ennen pandemiaakin. Etätyömahdollisuudet ovat nousseet tärkeäksi työnhaussa. 56 prosenttia suomalaisista sanoo kokoaikaisen etätyömahdollisuuden olevan työnantajalle etu. 31 prosenttia haluaisi osittaisen etätyömahdollisuuden. On siis selkeää, että etätyömahdollisuudet ovat nyt kiinteä osa työnantajamielikuvaa – joka taas nostaa koko ajan merkitystään rekrytoinnissa, Pihlajamaa kommentoi.
Tiedot selviävät Oikotien elokuussa tekemän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1503 suomalaista.
100 uutta pestiä IT-alalle
Isoista aloista IT-ala on kärsinyt työvoimapulasta jo kauan. Pula sekä työntekijöistä että osaamisesta on IT-alalle kiistaton kasvun rajoittaja.
– Eri aloilla on omanlaisiaan pulmia työvoiman kartuttamisessa. IT-alalla on junior-tason pestejä verrattain hyvin vähän. Siihen iso syy ovat myös julkiset kilpailutukset, joissa pisteytys suosii kokemusta. Kilpailutuksen voittamisen jälkeenkin tekijätiimin nuorentaminen on hyvin hankalaa. Tämä on iso ohjaaja, koska julkiset tilaukset ovat IT-alalla todella merkittävä työllistäjä. Kun ei ole junior-pestejä, nuorten työllistyminen ja kokemuksen kartuttaminen on hankalampaa, Pihlajamaa kertoo.
Oikotie aloittaa 13.9. kampanjan IT-alan junior-tason laventamiseksi. Kampanja toteutetaan yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n sekä Sovelton kanssa. Tavoitteena on tarjota syyskuun puolivälin ja lokakuun lopun välillä haettavaksi yli 100 junior-tason työpaikkaa alan yhtiöissä. Samalla asian tärkeys nostetaan julkiseen keskusteluun.
– Työntekijäpula hidastaa Suomea. On koulutuksen ja osaamistarpeen kohtaanto-ongelmaa, osaamisen ja osaamistarpeen maantieteellistä kohtaanto-ongelmaa ja alakohtaisia spesifimpiä hidasteita. Siksi sekä koulutuspolitiikassa että työelämässä tulee kyetä ripeään reagointiin. Sitä IT-alalla halutaan. IT-alassa on potentiaalia yhä suurempaan kasvuun Suomessa, Pihlajamaa päättää.