Pixabay
02:10 - 11.05.2021 / viihde / Findance
Helsingin yliopisto: Sukeltaminen kylmässä suurentaa sydämen rytmihäiriöiden riskiä

Sukeltaminen erittäin kylmissä olosuhteissa voi suurentaa vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä. Asiaa on tutkittu Helsingin yliopiston tuoreessa sukelluslääketieteen alan väitöstutkimuksessa, joka on maassamme ensimmäinen laatuaan. Tutkimuksen tulokset auttavat parantamaan sukellusturvallisuutta työ- ja vapaa-ajan sukeltamisessa.

Arktiset vedet ovat kylmiä riippumatta vuodenajasta. Jo 20 metrin syvyydessä veden lämpötila on lämpimämpään kesäaikaankin vain +4 °C. Kylmä ei ole sukeltajille vain epämukavuustekijä vaan se huonontaa fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä ja suurentaa sukeltajantaudin riskiä.

Richard Lundell selvitti väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat sukellusturvallisuuteen erittäin kylmissä, arktisissa olosuhteissa. Kyseessä on ensimmäinen väitöstyö sukelluslääketieteen alalta Suomessa.

Lundell kävi väitöskirjassaan läpi kaikki Suomessa vuosina 1999–2018 hoidetut sukeltajantautitapaukset. Sukeltajantaudin takia hoitoon hakeutuneiden määrä oli vuosittain keskimäärin 29 henkilöä. Suurin osa (82 prosenttia) sukeltajista parani paineistushoidon jälkeen täysin.


Sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisyyn kiinnitettävä huomiota

Väitöskirjassaan Lundell tutki ihmiselimistön sukellusheijasteita tarkastelemalla viiden minuutin sykevälivaihtelujaksoja sekä elimistön keskilämpötilaa nolla-asteisessa vedessä.

Tutkimuksessa selvisi, että sukelluksen aluksi tahdosta riippumattoman hermoston parasympaattisen osan aktiivisuus ensiksi lisääntyi, minkä jälkeen se väheni merkittävästi. Loppusukelluksen ajan parasympaattisen osan aktiivisuus mittausten mukaan jälleen lisääntyi.

– Tätä parasympaattisen aktiviteetin vähenemistä sukelluksen alun jälkeen ei ole aikaisemmin kuvattu, Lundell kertoo.

Havainnot ovat tärkeitä, koska fyysisen rasituksen takia tahdosta riippumattoman hermoston sympaattisen osan toiminta lisääntyy. Ja hermoston parasympaattisen ja sympaattisen osan samanaikaisen, voimakkaan aktiivisuuden tiedetään suurentavan vakavien sydämen rytmihäiriöiden riskiä.


– Lyhyt totuttautumisvaihe ennen fyysistä rasitusta on tutkimuksen tulosten perusteella suositeltavaa, jotta vältetään sukelluksen alussa tapahtuva tahdosta riippumattoman hermoston molempien osien samanaikainen ja voimakas aktivoituminen, Lundell toteaa.

Sukellusturvallisuuden parantamiseksi olisi tutkimuksen perusteella tarpeen käyttää tiukkoja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seulontamenetelmiä kylmissä olosuhteissa sukeltavien työsukeltajien määräaikaistarkastuksissa.

Tutkimuksessa verrattiin lisäksi ilmaa ja argonia kuivapuvun lämmönerityskaasuina. Tulokset osoittivat, että erittäin kylmissä, arktisissa olosuhteissa argon on ilmaa parempi lämmöneristyskaasu.

artikkelin avainsanat:
Helsingin yliopisto terveys tutkimukset