Image Source / AOP
14:10 - 08.04.2021 / viihde / Findance
Sitra: Nuorten osaamiseen on taloudellisestikin kannattavaa panostaa nykyistä enemmän

Yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän varoja.

Panostukset osaamisen kehittämiseen nähdään yhä helposti kuluina, vaikka niitä tulisi tarkastella investointeina. Sitra selvitti, mitä maksaa, jos osaamisen kehittämiseen jätetään panostamatta.

Uusien tietojen ja taitojen tarve koskee myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Julkisen sektorin näkökulmasta heikkenevä huoltosuhde ja matala työllisyysaste korostavat osaamisen merkitystä entisestään. Osaaminen on myös avain työn tuottavuuden parantamiseen.

Vahva suositus päätöksentekijöille lisätä panostuksia osaamiseen

Laskelmat vaihtoehtoiskustannuksista osoittavat, että kustannukset työn ulkopuolelle jäämisestä olivat julkiselle taloudelle vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Summaan päästään, kun tarkastelu ulotetaan suoria kustannuksia laajemmalle, ja se on moninkertainen, jos tarkastelujakso ulotetaan vuoden sijaan useamman vuoden päähän.

Selvityksessä on tarkastelu erikseen työttömien, eläkeläisten, työkyvyttömyyseläkeläisten sekä opiskelun ja työn ulkopuolella olevien nuorten osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia.

”Tarkastelu osoittaa, että osaamisen kehittäminen on yhteiskunnalle kannattava investointi, vaikka vaihtoehtoiskustannuksiin sisältyykin oletuksia”, Sitran johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki sanoo.

Kaikkein kannattavinta on työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostaminen. Jos esimerkiksi 10 000 nuorta saadaan työllistymään, yhteiskunta säästää vuodessa 85 miljoonaa euroa.


”Työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten osaamiseen panostamisen hintalappu voi olla melkein miten suuri hyvänsä, ja se on silti yhä taloudellisesti yhteiskunnalle kannattavaa. Tällaisia nuoria on noin 38 000, ja koronapandemian seurauksena nuorten syrjäytymisen riski on kasvanut. Eurojen lisäksi tulee kasvaneen hyvinvoinnin vaikutus”, selvityksen laskelmat tehnyt ekonomisti Ralf Sund sanoo.

Kun nuorten osaamiseen investoidaan lisää varoja nyt, julkiset menot toki kasvavat lyhyellä aikaväillä, mutta pitkällä aikavälillä yhteiskunta säästää korjaavista kustannuksista ja saa lisää verotuloja. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osaamisen lisäämisessä on suuria mahdollisuuksia.

”Suomella ei ole varaa olla investoimatta tulevaisuuden osaamiseen. Kustannuksia on tarkasteltava nykyistä laajemmin ja pitkällä aikavälillä. Samalla on varmistettava, että osaamisen kehittäminen on tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa”, projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta sanoo.

Miksi kannattavaksi todettuja investointeja osaamiseen ei kuitenkaan tehdä? Yhdeksi syyksi ekonomisti Ralf Sund näkee julkisen talouden siilomaisen toiminnan. Kunnat, eläkejärjestelmän toimijat ja valtio katsovat kukin omia menojaan, eivätkä julkisten kustannusten kokonaisuutta.

”Siilojen purkaminen on alkanut oikeansuuntaisesti, mutta siihen tarvitaan lisää vauhtia”, Ranki painottaa.

Millä hinnalla? -selvitys julkistetaan pe 9.4. klo 8.30.

artikkelin avainsanat:
Sitra talous työelämä