Helsingin Yliopisto
05:10 - 02.02.2021 / viihde / Findance
Akatemiasampo.fi-portaali avataan 5.2. - valtava määrä tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640-1899 kirjautuneista suomalaisista

Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon?

Runebergin päivänä 5. helmikuuta julkaistaan uusi avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640–1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n tutkijat.

Akatemiasammon keskeisin aineisto ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Turun akatemia, josta Suomen itsenäistyttyä tuli Helsingin yliopisto, oli vuoteen 1909 asti Suomen ainoa yliopisto. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.

Jokaiselle matrikkeleissa luetellulle 28 000 henkilölle on Akatemiasammossa oma “kotisivu”. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä.

Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan.

Akatemiasammosta löytyy kattavasti tietoa monista merkkihenkilöistä ja edelläkävijöistä, kuten kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergistä, säveltäjä Jean Sibeliuksesta, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, Suomen historian isäksi kutsutusta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanista ja sekä uraa tutkijana, päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tehneestä Tekla Hultinista, joka oli myös ensimmäinen filosofian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Kaikkiaan naisia on mukana 521, heidän joukossaan muun muassa Pohjoismaiden ensimmäinen ylioppilaaksi kirjoittanut nainen Marie Tschetschulin sekä Suomen ensimmäinen filosofian kandidaatin tutkinnon suorittanut nainen Emma Irene Åström.

Verkko verkon sisällä

Akatemiasammon tekninen innovaatio ovat semanttisen webin teknologiat. Semanttinen web on tietokoneiden tarpeisiin internetin sisään syntynyt dataverkko, jossa tiedot linkittyvät toisiinsa. Ideana on, että tietokone ymmärtää semanttista verkkoa, ja ihminen puolestaan ymmärtää ja käyttää koneen semanttisen verkon avulla luomia verkkosivuja.

Sama teknologia on myös aiemmin julkaistujen Sampo-portaalien, kuten Sotasammon ja Biografiasammon, taustalla.

“Akatemiasammon teknisiä uutuuksia ovat muun muassa oppivan tekoälyn käyttäminen ihmisten välisten suhteiden selvittämisessä ja uudenlaiset verkostoanalyysit”, Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:n johtaja Eero Hyvönen sanoo.

Palvelussa on älykkäät haku- ja selailutoiminnot, joihin on liitetty data-analyyttisia työkaluja sekä datan visualisointeja verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja karttoina. Käyttäjät voivat siis hyödyntää ja visualisoida dataa helposti ilman, että heidän täytyy opetella monimutkaisia data-analyyttisia työkaluja.

Humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden yhteisponnistus

Akatemiasammon taustalla on humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden vuosien ponnistus.

Käsin kirjoitettujen matrikkeleiden digitointi, translitterointi ja täydentäminen pitkälti käsityönä oli noin kymmenen henkilötyövuoden urakka, jota vetivät Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta ja Veli-Matti Autio Helsingin yliopiston arkistosta.

Sen jälkeen tietotekniikan tutkijat loivat tietokoneella semanttisen verkon, julkaisivat verkon avoimena linkitetyn datan datapalveluna kaikkien käytettäväksi ja toteuttivat siihen perustuvan Akatemiasampo-palvelun.

Akatemiasampoa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin historiasta kiinnostuneet kansalaiset. Kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa esitellään muun muassa sitä, miten Akatemiasampo auttaa historioitsijoita ja sukututkijoita.

Akatemiasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in ja Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon Arkin kanssa. Järjestelmä kuuluu digitaalisten ihmistieteiden linkitetyn avoimen datan infrastruktuuriin Suomessa (LODI4DH), joka on osa Suomen Akatemian tiekartalla olevaa digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuria.

Akatemiasampo löytyy 5.helmikuuta alkaen osoitteesta https://akatemiasampo.fi.