New York jäädyttää suurten uusien palvelinkeskusten luvat vuodeksi

New Yorkin kuvernööri Kathy Hochul on määrännyt enintään vuoden mittaisen tauon suurten uusien palvelinkeskusten osavaltioluville. Päätös ei pysäytä kaikkia datakeskuksia tai jo hyväksyttyjä rakennustöitä, vaan kohdistuu vähintään 50 megawattia käyttäviin hankkeisiin, joiden lupa-asiakirjoja ei ollut todettu valmiiksi ennen määräyksen voimaantuloa.

New Yorkista on tullut ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, joka ottaa käyttöön koko osavaltion kattavan tauon suurten uusien palvelinkeskusten hyväksymisessä.

Kuvernööri Kathy Hochulin 14. heinäkuuta allekirjoittama määräys jäädyttää enintään vuodeksi tietyt osavaltion ympäristöluvat vähintään 50 megawattia käyttäville datakeskuksille.

Taustalla on tekoälyn, pilvipalvelujen, suoratoiston ja muun digitaalisen liikenteen synnyttämä nopeasti kasvava laskentatehon tarve. Tuhansia palvelimia sisältävät laitokset voivat kuluttaa runsaasti sähköä ja vettä sekä edellyttää suuria investointeja sähköverkkoon.

TechCrunch kuvailee päätöstä kaikkien uusien palvelinkeskusten rakentamisen keskeyttämiseksi. Virallinen toimeenpanomääräys on kuitenkin tätä otsikkoa rajatumpi.

Tauko koskee suuria, vähintään 50 megawatin laitoksia ja laajennuksia, joiden tarvitsemia New Yorkin ympäristönsuojeluviraston harkinnanvaraisia lupia ei ollut todettu muodollisesti täydellisiksi ennen määräyksen antamista.

Valmiiksi käsitellyt hakemukset, pienemmät palvelinkeskukset ja paikallishallinnon myöntämät luvat eivät automaattisesti pysähdy. Myös tutkimukseen, opetukseen, valmistavaan teollisuuteen ja terveydenhuoltoon ensisijaisesti käytettävät laskentakeskukset on rajattu määräyksen ulkopuolelle.

Tauko koskee vähintään 50 megawatin laitoksia

New Yorkin toimeenpanomääräyksessä palvelinkeskukseksi määritellään samalla tai vierekkäisillä tonteilla sijaitseva laitoskokonaisuus, jossa säilytetään palvelimia ja muuta tiedon käsittelyyn, tallentamiseen tai jakeluun käytettävää laitteistoa.

Määräys kohdistuu laitoksiin, joiden sähkönkulutus on tai voi olla vähintään 50 megawattia. Mittakaava on huomattava, mutta ei tekoälyaikakauden uusissa hankkeissa poikkeuksellinen.

Yhdysvaltain energiaviranomaisen FERCin vuoden 2026 markkinaraportin mukaan käyttöön otettujen palvelinkeskusten keskimääräinen teho kasvoi noin 25 megawatista vuonna 2020 lähes 80 megawattiin vuonna 2025. Suunnitteilla olevat laitokset ovat tätäkin suurempia.

Palvelinkeskus ei kuluta koko ajan välttämättä nimellistehonsa enimmäismäärää. Kymmenien tai satojen megawattien liityntä on silti huomioitava sähköntuotannon, siirtoverkkojen ja paikallisten jakeluverkkojen suunnittelussa.

Yksi suuri hanke voi edellyttää uusia sähköasemia, voimajohtoja, varavoimalaitteita ja muuta infrastruktuuria. Näiden valmistuminen vie usein palvelinrakennuksen rakentamista kauemmin.

Kaikki rakennustyöt eivät pysähdy

Kuvernöörin määräyksessä ei kielletä yleisesti jokaista palvelinkeskusta tai estää kaikkia jo käynnissä olevia rakennustöitä.

New Yorkin ympäristönsuojeluvirasto DEC määrättiin pitämään odottamassa ne harkinnanvaraisia lupia, hyväksyntöjä ja lisenssejä koskevat hakemukset, joita ei ollut todettu täydellisiksi ennen 14. heinäkuuta.

Jos lupa-aineisto oli jo todettu täydelliseksi, hakemus voi jatkaa käsittelyssä. Määräys ei myöskään kumoa kuntien kaavoitusvaltaa tai paikallisia rakennuslupia.

Paikallishallinto ei silti voi käytännössä viedä suurta hanketta loppuun, jos sille välttämättömät osavaltion ympäristö- tai vesiluvat jäävät saamatta.

TechCrunch arvioi tauon voivan vaikuttaa yli kymmeneen suunnitteilla olevaan projektiin. Hankekohtainen vaikutus riippuu kuitenkin niiden koosta, käyttötarkoituksesta ja lupakäsittelyn vaiheesta.

Tutkimus- ja sairaalakäyttö sai poikkeuksen

Määräyksen piiristä rajataan pois laitokset, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on valmistus, tutkimus, opetus tai terveydenhuolto.

Poikkeus voi koskea esimerkiksi yliopiston akateemista tutkimusta, kvanttilaskentaa, biolääketieteellistä tutkimusta ja sairaalan omaa laskentainfrastruktuuria.

Myös New Yorkin julkisesti tukema Empire AI -tutkimuskonsortio on nimetty määräyksessä erikseen poikkeuksen piiriin.

Ratkaisu osoittaa, ettei New York pyri pysäyttämään kaikkea tekoälytutkimusta tai korkean suorituskyvyn laskentaa. Rajoituksen kohteena ovat ensisijaisesti suuret kaupalliset pilvi-, sisältö- ja tekoälypalvelukeskukset.

Sähköverkkoon jonottaa lähes 12 000 megawattia uutta kuormaa

New York perustelee kiireellistä päätöstä osavaltion sähköverkon liityntäjonolla.

Toimeenpanomääräyksen mukaan palvelinkeskuksiin liittyviä sähkönkäyttöpyyntöjä oli toukokuussa 2026 lähes 12 gigawattia eli 12 000 megawattia. Pelkästään vuoden 2025 aikana jonoon tuli yli kahdeksan gigawattia uusia pyyntöjä.

Kaikki jonossa olevat hankkeet eivät välttämättä toteudu. Suuri määrä epävarmoja projekteja voi silti aiheuttaa ongelmia sähköverkon suunnittelulle.

Verkkoyhtiö voi joutua varaamaan kapasiteettia ja suunnittelemaan kalliita vahvistuksia hankkeelle, joka myöhemmin pienenee, viivästyy tai peruuntuu. Rakentamatta jääneen datakeskuksen vuoksi tehdyt investoinnit voivat tällöin jäädä muiden sähkönkäyttäjien maksettaviksi.

New Yorkin sähkömarkkinoita hallinnoiva NYISO muistuttaa, että suurten sähkönkäyttäjien liityntäjonossa on palvelinkeskusten lisäksi myös esimerkiksi puolijohdetehtaita ja muuta teollisuutta. Koko 12 gigawatin määrää ei siten pidä tulkita varmasti toteutuvaksi datakeskuskuormaksi.

Asukkaiden ei haluta maksavan verkkolaajennuksia

Hochulin määräyksen keskeinen periaate on, ettei tavallisten sähkönkäyttäjien pitäisi maksaa palvelinkeskusten tarvitsemia sähköverkon vahvistuksia.

"Edistys ei saa merkitä suurempaa sähkölaskua, hupenevia luonnonvaroja tai epävarmuutta newyorkilaisille", Hochul sanoo osavaltion tiedotteessa.

New York tutkii erillisen Grid Acceleration Fund -rahaston perustamista. Palvelinkeskusten kehittäjät voisivat joutua maksamaan rahastoon ennakkomaksuja, joilla rahoitettaisiin sähköverkon vahvistamista ja uutta puhdasta energiantuotantoa.

Rahastoon voitaisiin liittää myös vakuutustyyppinen järjestely. Se suojaisi sähkönkäyttäjiä tilanteessa, jossa verkkoinvestointeja vaatinut palvelinkeskusprojekti ei toteudukaan suunnitellusti.

Osavaltio harkitsee lisäksi vaatimuksia, joiden perusteella suuret laitokset joutuisivat rahoittamaan omaa sähköntuotantoaan, energiavarastojaan tai muita niiden kulutukseen liittyviä energiaratkaisuja.

Vedenkulutukselle halutaan yhteiset säännöt

Palvelinkeskusten ympäristövaikutukset eivät rajoitu sähköön.

Tehokkaat palvelimet tuottavat runsaasti lämpöä. Laitosten jäähdytys voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, mutta osa järjestelmistä kuluttaa huomattavia määriä vettä.

Kulutus vaihtelee voimakkaasti ilmaston, jäähdytysteknologian, palvelinten kuormituksen ja veden uudelleenkäytön perusteella. Kaikki palvelinkeskukset eivät siksi aiheuta samanlaista painetta paikallisiin vesivaroihin.

New York katsoo nykyisten sääntöjensä olevan puutteellisia erityisesti suurten vesimäärien ottamisen, käsittelemisen ja palauttamisen osalta.

Ympäristönsuojeluviraston on arvioitava vuoden kuluessa, tarvitaanko uusia määräyksiä, raportointivelvoitteita tai ohjeita palvelinkeskusten vedenkäytölle.

Arvioinnissa huomioidaan pohjavesi, pintavedet, veden laatu, jätevesijärjestelmät ja ilmastonmuutoksen lisäämä kuivuusriski.

Myös melu ja ilmanlaatu kuuluvat selvitykseen

New York käynnistää palvelinkeskuksia koskevan yleisen ympäristövaikutusten arvioinnin.

Siinä tarkastellaan sähköntarpeen ja vedenkulutuksen lisäksi ilmanlaatua, melua ja vaikutuksia muita heikommassa asemassa oleviin yhteisöihin.

Palvelinkeskuksen jatkuvaa melua voivat synnyttää jäähdytyslaitteet, ilmanvaihto, muuntajat ja varavoimakoneet. Dieselgeneraattoreita käytetään sähkökatkosten varalta, ja niitä joudutaan myös koekäyttämään säännöllisesti.

Rakentaminen voi lisätä raskasta liikennettä, pölyä ja väliaikaista melua. Käytön aikaiset vaikutukset riippuvat puolestaan laitoksen koosta, teknologiasta ja etäisyydestä asutukseen.

Yleisen selvityksen tarkoituksena on luoda hankkeille yhteiset vähimmäisvaatimukset sen sijaan, että jokainen kunta joutuisi aloittamaan arvioinnin tyhjästä.

Kunnille laaditaan neuvotteluohjeet

New York ei tarkastele palvelinkeskuksia pelkästään ympäristöongelmana.

Laitokset voivat tuoda rakennustöitä, verotuloja, investointeja ja kysyntää paikallisille palveluille. Niiden pysyvä työllistävä vaikutus voi kuitenkin jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin rakentamisvaiheen työmäärä antaa ymmärtää.

Osavaltion elinkeinoelämän kehitysyhtiö Empire State Development velvoitettiin laatimaan 60 päivässä paikallisyhteisöille tarkoitettu investointikehys.

Ohjeiden avulla kunnat voivat neuvotella datakeskusyritysten kanssa suorista paikallisista hyödyistä. Niihin voisivat kuulua maksut yhteisörahastoon, sähköverkon parannukset, laajakaista, jätevedenkäsittely, lastenhoito, kouluohjelmat ja muu julkinen infrastruktuuri.

Kehyksessä painotetaan myös paikallista palkkaamista, oppisopimuksia, ammattiliittojen osallistumista sekä alueella sovellettavia palkkatasoja.

Ajatuksena on, ettei kunta tarjoa maata, verohelpotuksia ja infrastruktuuria ilman selvästi määriteltyä vastinetta.

Kuvernööri haluaa poistaa veroedut jättilaitoksilta

Hochul ilmoitti tavoittelevansa myös lakimuutosta, joka poistaisi suurilta palvelinkeskuksilta myyntiveroon liittyviä helpotuksia.

Veroetujen tarkoituksena on perinteisesti ollut houkutella osavaltioon investointeja, rakennustöitä ja teknologia-alan toimintaa.

Palvelinkeskusten sähkö- ja infrastruktuuritarpeiden kasvaessa New Yorkissa kysytään nyt, vastaavatko niiden tuottamat työpaikat ja verotulot julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia.

Kuvernööri ei voi poistaa verohelpotuksia yksin toimeenpanomääräyksellä, vaan muutos vaatii osavaltion lainsäätäjien hyväksynnän.

Lainsäätäjät ehdottivat vielä laajempaa taukoa

New Yorkin senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät kesäkuussa Responsible Data Center Development Act -nimisen lakiesityksen.

Sen lupatauko olisi koskenut yli 20 megawattia käyttäviä palvelinkeskuksia. Raja olisi siis ollut huomattavasti toimeenpanomääräyksen 50 megawattia matalampi.

Lakiesitys sisältää myös suunnitelmia palvelinkeskusten omista sähkö- ja vesimaksuluokista, uusiutuvan energian vaatimuksista, työntekijöiden suojasta ja paikallisyhteisöille maksettavista hyödyistä.

Esitystä ei ollut vielä toimitettu Hochulille allekirjoitettavaksi, kun kuvernööri otti oman määräyksensä käyttöön.

Hochulin hallinto on kuvaillut lakipakettia monimutkaiseksi ja ilmoittanut jatkavansa sen käsittelyä lainsäätäjien kanssa.

Toimeenpanomääräys tuli voimaan heti, mutta tuleva laki voisi myöhemmin muuttaa tauon laajuutta tai pysyviä sääntöjä.

Palvelinkeskusala varoittaa investointien siirtymisestä

Alan yritykset eivät suhtaudu vuoden taukoon yksimielisen myönteisesti.

Palvelinkeskuksia operoiva Digital Realty arvioi Reutersille, että päätös voi ohjata investointeja New Yorkin ulkopuolelle. Yhtiön mukaan vastuulliselle kasvulle tarvitaan ratkaisuja, mutta kokonainen vuoden tauko ei ole oikea keino.

NTT Global Data Centersin toimitusjohtaja Doug Adams puolestaan katsoo kiristyneen tarkastelun osoittavan, että yritysten on kerrottava paikallisyhteisöille nykyistä avoimemmin laitostensa työpaikoista, investoinneista ja luonnonvarojen käytöstä.

Osavaltioiden välinen kilpailu voi tehdä rajoituksista taloudellisesti merkittäviä. Pilvi- ja tekoäly-yhtiöt voivat rakentaa kapasiteettiaan alueille, joilla sähköä, maata ja lupia on saatavilla nopeammin.

Palvelinkeskuksen sijaintia ei silti voi vaihtaa täysin vapaasti. Päätökseen vaikuttavat sähköverkon lisäksi tietoliikenneyhteydet, asiakasmarkkinat, viive, sää, verotus ja saatavilla oleva työvoima.

New York ei ole vielä suurin palvelinkeskuskeskittymä

New Yorkissa on Reutersin käyttämän Data Center Map -aineiston mukaan yli 130 palvelinkeskusta.

Määrä on selvästi pienempi kuin Virginiassa, jossa keskuksia on yli 600, tai Texasissa, jossa niitä on noin 500.

New Yorkin korkea maan hinta ja sähköverkon rajallinen kapasiteetti ovat hillinneet kaikkein suurimpien hyperskaalan laitosten rakentamista.

Osavaltio haluaa nyt luoda säännöt ennen kuin nopeasti kasvava tekoälykuorma muuttaa tilanteen.

Tauko voi siksi olla helpompi toteuttaa New Yorkissa kuin alueella, jonka talous ja sähköverkko ovat jo vahvasti riippuvaisia jatkuvasti kasvavasta datakeskusklusterista.

Tekoäly kasvattaa sähköntarvetta maailmanlaajuisesti

Palvelinkeskusten sähkönkulutus kasvaa nopeasti muuallakin kuin New Yorkissa.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman palvelinkeskukset käyttivät vuonna 2024 noin 415 terawattituntia sähköä. Määrä vastasi noin 1,5:tä prosenttia maailman sähkönkulutuksesta.

IEA arvioi kulutuksen kasvavan noin 945 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tekoälyyn keskittyvien palvelinkeskusten kulutus kasvaa ennusteen mukaan muuta datakeskussektoria nopeammin.

Maailmanlaajuinen osuus jää ennusteessa edelleen alle kolmeen prosenttiin, mutta vaikutukset keskittyvät tietyille alueille. Paikallinen sähköverkko voi joutua suuren paineen alle, vaikka palvelinkeskusten osuus koko maailman energiankulutuksesta vaikuttaisi melko pieneltä.

Yhdysvalloissa palvelinkeskusten arvioidaan vastaavan lähes puolesta sähkön kysynnän kasvusta vuosikymmenen loppuun saakka.

Liittovaltio yrittää samaan aikaan nopeuttaa verkkoliityntöjä

New Yorkin päätös kulkee osittain vastakkaiseen suuntaan kuin Yhdysvaltain liittovaltion viimeaikainen energiapolitiikka.

FERC määräsi kesäkuussa maan alueelliset sähköverkko-operaattorit perustelemaan tai uudistamaan sääntönsä, joilla palvelinkeskukset ja muut suuret sähkönkäyttäjät liitetään verkkoon.

Liittovaltion tavoitteena on nopeuttaa uusien suurten kuormien pääsyä sähköön ja tukea tekoälytalouden kasvua. Samalla FERC ilmoittaa haluavansa suojata tavallisia sähkönkäyttäjiä kustannusten siirtymiseltä heidän laskuihinsa.

New York ja liittovaltion viranomainen tunnistavat siis osittain saman ongelman mutta painottavat eri ratkaisua. FERC pyrkii nopeuttamaan hallittua liittymistä, kun New York pysäyttää osan lupakäsittelystä yhteisten sääntöjen valmistumisen ajaksi.

Vuoden tauko voi päättyä aikaisemminkin

Moratorion enimmäiskestoksi on ilmoitettu vuosi, mutta sitä ei ole sidottu automaattisesti täsmälleen 12 kuukauteen.

Tauko päättyy, kun osavaltio on saanut valmiiksi yleisen ympäristövaikutusten arvioinnin ja siihen liittyvät johtopäätökset.

Jos työ valmistuu odotettua nopeammin, lupakäsittely voidaan käynnistää aikaisemmin. Jos selvitykset tai uudet säädökset viivästyvät, jatkosta voidaan joutua tekemään uusia poliittisia tai oikeudellisia päätöksiä.

Tauon jälkeen palvelinkeskukset eivät saa automaattisesti lupaa rakentamiseen. Niiden on edelleen täytettävä osavaltion ympäristövaatimukset, paikallinen kaavoitus ja muut hankekohtaiset ehdot.

New Yorkin ratkaisu voi toimia mallina muille osavaltioille

Palvelinkeskusten tilapäisiä rajoituksia on hyväksytty jo joissakin Yhdysvaltain kunnissa ja piirikunnissa. Kokonaisen osavaltion kattava moratorio on silti uusi askel.

Vastaavia ehdotuksia on käsitelty useissa osavaltioissa. Maine oli lähellä palvelinkeskustaukoa, mutta kuvernööri Janet Mills käytti lakiesitykseen veto-oikeuttaan.

Jos New York onnistuu luomaan selkeät säännöt sähköverkon kustannuksille, vedenkäytölle ja paikallisille hyödyille, malli voi levitä muualle.

Epäonnistuminen voisi puolestaan vahvistaa alan väitettä siitä, että moratoriot lisäävät epävarmuutta ja siirtävät investoinnit naapuriosavaltioihin ilman, että tekoälyn kokonaisenergiankulutus vähenee.

Kyse on ennen kaikkea siitä, kuka maksaa tekoälybuumin

New Yorkin päätös ei ole yleinen tekoälykielto eikä kaikkien palvelinkeskusten rakentamisen pysäytys.

Se on yritys ratkaista kasvavan laskentatarpeen käytännön seuraukset ennen kuin sähköverkkoon ja vesijärjestelmiin tehdään miljardiluokan investointeja.

Keskeinen kysymys kuuluu, maksavatko uuden infrastruktuurin sitä tarvitsevat teknologiayhtiöt vai jaetaanko kustannukset kaikille sähkönkäyttäjille.

Toinen kysymys koskee paikallista hyötyä. Palvelinkeskus voi tuoda suuren rakennushankkeen ja verotuloja, mutta samalla se varaa sähkökapasiteettia, kuluttaa vettä ja muuttaa lähiympäristöä.

New York käyttää enintään vuoden selvittääkseen, millä ehdoilla nämä hankkeet voivat jatkossa edetä.

Tekoälymallien kysyntä ei tauon aikana katoa. Päätös kuitenkin osoittaa, että laskentatehon nopea kasvu ei ole enää vain teknologiayhtiöiden ja sijoittajien asia. Siitä on tullut myös sähkölaskuja, vesivaroja, kaavoitusta ja paikallista päätösvaltaa koskeva poliittinen kysymys.