Tekoälykriitikko Joe Allen kerää yleisöä – Trumpin AI-linja jakaa kannattajia

Joe Allenin puheet tekoälyn vaaroista olisivat vielä muutama vuosi sitten kuulostaneet marginaalisilta. Nyt hänen viestinsä saa vastakaikua myös Donald Trumpin kannattajilta, vaikka presidentin hallinto haluaa nopeuttaa tekoälyn kehittämistä ja päihittää Kiinan teknologisessa kilpailussa.

Kun Joe Allen valmistautui puhumaan maaliskuussa sadoille ihmisille First Baptist Dallas -megakirkossa, hän kuvaili asemansa muuttumista lyhyesti.

"Kuulostan nyt vähemmän hullulta", Allen sanoi CNN:n mukaan.

Vielä joitakin vuosia sitten tekoälyn yhteiskunnallisista ja hengellisistä uhkista puhunut entinen konserttilavojen rakentaja edusti melko pientä yleisöä kiinnostavaa ajatussuuntaa. Nyt huoli tekoälystä on kasvanut Yhdysvalloissa samaan aikaan, kun chatbotit leviävät työpaikoille, kouluihin ja ihmisten yksityiselämään.

Allen kiertää maata puhumassa tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin, lapsiin, mielenterveyteen, energiankulutukseen ja ihmisten kykyyn muodostaa omia käsityksiään maailmasta. Hänen yleisöönsä kuuluu runsaasti presidentti Donald Trumpin kannattajia.

Tässä piilee CNN:n mukaan mahdollinen poliittinen ongelma. Trumpin hallinto on rakentanut tekoälypolitiikkansa nopean kehityksen, datakeskusten rakentamisen ja Kiinan voittamisen ympärille. Osa presidentin omasta kannattajakunnasta suhtautuu samoihin tavoitteisiin kasvavalla epäluulolla.

Konserttilavojen rakentajasta tuli tekoälyn vastustaja

Joe Allen työskenteli noin 15 vuoden ajan konserttikiertueiden työmiehenä. Hän rakensi ja purki esiintymislavoilla käytettyjä valo- ja äänijärjestelmiä sekä liikkui korkealla areenoiden teräsrakenteissa.

Hänen työnantajiinsa ja kiertueisiinsa kuului CNN:n, Timen ja ABC Newsin mukaan Black Eyed Peasin ja Rascal Flattsin kaltaisia tunnettuja esiintyjiä.

Koronapandemia pysäytti suuren osan elävän musiikin tapahtumista. Allen kertoi pakkanneensa tuolloin liikkuvan "selviytymisbunkkerinsa" ja lähteneensä uudenlaiselle kiertueelle.

Hän kirjoitti teknologian, tekoälyn ja transhumanismin vaaroista muun muassa konservatiiviseen The Federalist -julkaisuun. Vuonna 2021 Donald Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon huomasi hänen tekstinsä ja kutsui hänet War Room -ohjelmaansa.

Allenista tuli ohjelman transhumanismiin keskittynyt toimittaja ja vakituinen kommentaattori. Bannonin mukaan Allenin teknologia-aiheiset osuudet kuuluivat ohjelman suosituimpiin.

Allen julkaisi vuonna 2023 myös kirjan Dark Aeon: Transhumanism and the War Against Humanity, jossa hän käsittelee teknologian, ihmisyyden ja vallan suhdetta.

Allen ei pidä tekoälyä vain uutena työkaluna

Allen on opiskellut Bostonin yliopistossa uskontoa, kognitiivista tiedettä ja ihmisen evoluutiota. Hänen tekoälykritiikkinsä eroaa siksi osittain tavallisesta keskustelusta, jossa keskitytään työpaikkoihin, tekijänoikeuksiin tai virheellisiin vastauksiin.

Hän käsittelee tekoälyä myös filosofisena ja hengellisenä ilmiönä.

Dallasissa Allen väitti teknologiaeliitin pyrkivän rakentamaan tekoälystä uuden auktoriteetin, joka määrittelee ihmisille, mikä on hyvää ja totta. Hänen mukaansa vaarana on, että tekoälyä aletaan kohdella kaikkitietävän jumalan kaltaisena voimana eikä ihmisten hallitsemana välineenä.

"Jos suhtaudut tähän epäilevästi ja et halua elää tällä tavalla, et ole yksin", Allen sanoi yleisölleen CNN:n mukaan.

Allen käytti esityksessään myös Shoggoth-hirviötä, joka on peräisin H. P. Lovecraftin pienoisromaanista At the Mountains of Madness. Tekoälypiireissä hahmosta on muodostunut vertauskuva järjestelmille, joiden sisäistä toimintaa ja käyttäytymistä eivät täysin ymmärrä edes niiden rakentajat.

Allen sijoitti esityksessään tunnettujen teknologiavaikuttajien kasvoja hirviön lonkeroihin. Kuvasto kertoo hänen tavastaan yhdistää todellisia teknologisia huolia voimakkaaseen uskonnolliseen ja maailmanlopulliseen retoriikkaan.

Väite tekoälyn muuttumisesta uskonnoksi on Allenin oma tulkinta, ei tutkimuksissa osoitettu tosiasia. Hänen viestinsä saa silti vastakaikua aikana, jolloin tekoälyn vaikutuksista tunnetaan laajaa epävarmuutta.

Amerikkalaiset kokevat tekoälyn etenevän liian nopeasti

Pew Research Centerin helmikuussa 2026 tekemä ja kesäkuussa julkaisema tutkimus osoittaa, että amerikkalaisten suhtautuminen tekoälyn kehitykseen on varsin epäluuloista.

Tutkimukseen vastanneista 63 prosenttia arvioi tekoälyn etenevän liian nopeasti. Vain kaksi prosenttia piti kehitystä liian hitaana, ja 19 prosentin mielestä vauhti oli suunnilleen sopiva.

Kun vastaajilta kysyttiin tekoälyn vaikutuksesta yhteiskuntaan seuraavien 20 vuoden aikana, 40 prosenttia odotti vaikutuksen olevan kielteinen. Myönteistä vaikutusta ennusti 16 prosenttia. Noin kolmannes arvioi seurauksissa olevan yhtä paljon hyvää ja huonoa.

Nuorimmat aikuiset olivat tutkimuksessa muita ikäryhmiä pessimistisempiä. Alle 30-vuotiaista 48 prosenttia uskoi tekoälyn vaikutuksen yhteiskuntaan olevan kielteinen.

Samalla tekoälyn käyttäminen yleistyy. Pew’n mukaan 44 prosenttia amerikkalaisista käytti ainakin joskus ChatGPT:tä, ja noin neljännes ilmoitti käyttävänsä jotakin tekoälychatbotia päivittäin.

Yhdysvalloissa syntyy siis ristiriitainen tilanne: yhä useampi käyttää tekoälyä, mutta moni suhtautuu sen laajempiin seurauksiin entistä varautuneemmin.

Luottamus hallintoon ja teknologiayhtiöihin on vähäistä

Allen puhuttelee yleisöä, joka ei välttämättä luota tekoäly-yhtiöihin mutta ei myöskään usko hallinnon pystyvän valvomaan niitä tehokkaasti.

Pew Research Centerin tutkimuksessa 67 prosenttia amerikkalaisista kertoi luottavansa vain vähän tai ei lainkaan siihen, että Yhdysvaltain hallitus pystyy säätelemään tekoälyä tehokkaasti.

Republikaaneista ja heitä kannattavista sitoutumattomista tätä mieltä oli 61 prosenttia. Demokraattien keskuudessa osuus oli vielä suurempi, 74 prosenttia.

Myös luottamus yrityksiin oli heikkoa. Vastaajista 59 prosenttia ei luottanut siihen, että yhdysvaltalaiset yritykset kehittävät ja käyttävät tekoälyä vastuullisesti.

Tämä selittää osaltaan, miksi tekoälykritiikki voi ylittää tavallisia puoluerajoja. Vasemmalla huolta herättävät esimerkiksi työntekijöiden asema, ympäristövaikutukset ja suuryritysten valta. Oikealla samoihin kysymyksiin yhdistyvät epäluulo teknologiayhtiöitä, kulttuurista vaikutusvaltaa ja ihmisen korvaamista kohtaan.

Trumpin tavoitteena on voittaa maailmanlaajuinen tekoälykilpailu

Donald Trumpin hallinto tarkastelee tekoälyä ennen kaikkea taloudellisen kilpailukyvyn ja kansallisen turvallisuuden kautta.

Valkoisen talon heinäkuussa 2025 julkaisemassa America’s AI Action Plan -ohjelmassa todetaan suoraan, että Yhdysvallat käy kilpailua maailmanlaajuisesta tekoälyherruudesta. Ohjelman tavoitteita ovat innovaatioiden nopeuttaminen, datakeskusten ja energiantuotannon lisääminen sekä amerikkalaisten tekoälyjärjestelmien levittäminen liittolaismaihin.

Hallinto on pyrkinyt poistamaan sääntelyä, jonka se katsoo hidastavan yritysten kehitystyötä. Se on lisäksi vastustanut osavaltioiden toisistaan poikkeavia tekoälylakeja, koska niiden arvioidaan muodostavan yrityksille vaikeasti hallittavan sääntelykokonaisuuden.

Trumpin linja ei ole kuitenkaan täysin vailla turvallisuustoimia. Kesäkuussa 2026 presidentti allekirjoitti määräyksen, joka vahvisti viranomaisten ja tekoälyteollisuuden yhteistyötä kyberturvallisuudessa ja kehittyneiden järjestelmien aiheuttamien kansallisten turvallisuusriskien arvioinnissa.

Hallinnon peruslinja säilyi silti samana: kehittyneimmät ja turvallisimmat järjestelmät halutaan ottaa käyttöön nopeasti, jotta Yhdysvallat säilyttäisi johtoasemansa.

Allen ja hänen kannattajansa kyseenalaistavat juuri tämän kilpailuasetelman. Heidän mukaansa kehityksen nopeutta ei pitäisi määrittää sillä, ehtivätkö yhdysvaltalaiset yritykset ennen kiinalaisia kilpailijoitaan.

Trumpin kannattaja vaatii kehityksen hidastamista

CNN haastatteli Allenin Dallasin-puheen jälkeen Elizabeth Gomez Crockeria, joka kuvaili itseään vahvaksi Trumpin kannattajaksi.

Hän kertoi olevansa huolissaan tekoälyn vaikutuksesta työpaikkoihin ja toivovansa kehityksen hidastamista, jotta sen seurauksia ehdittäisiin tutkia paremmin.

"Trump sanoo joitakin asioita, joiden kohdalla kaltaiseni todelliset kannattajat ajattelevat: hetkinen, mitä?" Crocker sanoi.

Kommentti tiivistää poliittisen jakolinjan. Trumpin kannattaja voi hyväksyä presidentin talous-, maahanmuutto- ja kulttuuripolitiikan mutta vastustaa voimakkaasti hänen läheistä suhdettaan teknologiayhtiöihin ja tekoälyn nopeaa edistämistä.

Steve Bannon arvioi, ettei tätä tyytymättömyyttä voi poistaa tavanomaisella poliittisella viestinnällä.

"He ovat nähneet tosiasiat. He ovat katsoneet datakeskuksia, koulujen tapahtumia ja työpaikkojen tilannetta. Tätä ei voi myydä heille. Sitä ei voi selittää parhain päin", Bannon sanoi CNN:lle.

Bannon tekee tekoälystä uuden poliittisen taistelun

Steve Bannon on kertonut aikovansa nostaa tekoälyn vastustamisen yhdeksi poliittisen toimintansa tärkeimmistä aiheista.

Hänen kritiikkinsä painottuu erityisesti työpaikkoihin, suuryritysten valtaan ja siihen, että tekoälystä saatavat hyödyt voivat keskittyä pienelle teknologiaeliitille tavallisten työntekijöiden kustannuksella.

Bannon näkee Allenissa tehokkaan viestinviejän. Allenilla on käytännön työtausta, teologinen koulutus ja kyky puhua teknologisista aiheista ilman teknologiayhtiöiden käyttämää sanastoa.

"Hän sopii täydellisesti tälle yleisölle", Bannon kuvaili CNN:lle.

Bannon on kehottanut Allenia puhumaan kirkoissa, konservatiivisissa tapahtumissa sekä Tea Party- ja MAGA-ryhmille. Tavoitteena on rakentaa ruohonjuuritason vastarintaa ennen kuin tekoälyjärjestelmät ehtivät muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa peruuttamattomasti.

Allen ei kuitenkaan edusta yksin koko tekoälyn turvallisuudesta käytävää keskustelua. Hän on poliittinen kirjoittaja ja aktivisti, ei tekoälyjärjestelmiä kehittävä tutkija. Osa hänen puheistaan perustuu teologisiin ja ideologisiin tulkintoihin, jotka eroavat teknisestä riskien arvioinnista.

Tekoälykritiikki yhdistää poliittisia vastustajia

Allen kertoo olevansa vain yksi osa laajempaa verkostoa, joka vastustaa tekoälyn hallitsematonta kehittämistä.

Tämä verkosto ei rajoitu MAGA-liikkeeseen. Maaliskuussa 2026 julkistettu Pro-Human AI Declaration kokosi yhteisen asiakirjan taakse ammattiliittoja, uskonnollisia järjestöjä, teknologia-asiantuntijoita sekä sekä vasemmistolaisia että konservatiivisia vaikuttajia.

Julistuksessa vaaditaan muun muassa ihmisten säilyttämistä päätösvallassa, lasten suojelemista manipuloivilta tekoälyjärjestelmiltä, yritysten saattamista vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista ja erittäin voimakkaiden järjestelmien riippumatonta valvontaa.

Allekirjoittajien joukossa oli toisistaan huomattavasti poikkeavia nimiä ja ryhmiä, kuten opettajien ammattiliitto American Federation of Teachers, Progressive Democrats of America, Steve Bannon, Glenn Beck ja Signal Foundationin Meredith Whittaker.

Joe Allen osallistui julistusta edeltäneisiin tapaamisiin Humans First -järjestön edustajana. Hän kertoi The Vergelle yllättyneensä siitä, kuinka nopeasti hyvin erilaisista poliittisista taustoista tulleet osallistujat löysivät yhteisiä huolenaiheita.

Tekoälystä on näin muodostumassa aihe, joka ei noudata Yhdysvaltain politiikan tavallista jakoa demokraatteihin ja republikaaneihin.

Teknologiayhtiöt korostavat hyötyjä ja turvatoimia

Tekoäly-yhtiöt ja teknologia-alan puolustajat kiistävät ajatuksen siitä, että kehitys olisi pelkkä uhka.

Niiden mukaan tekoäly voi lisätä tuottavuutta, auttaa lääketieteessä ja tutkimuksessa, automatisoida yksitoikkoisia tehtäviä sekä synnyttää uudenlaisia ammatteja. Yritykset korostavat myös kehittämiään turvallisuusrajoituksia, mallien testaamista ja pyrkimyksiä vähentää datakeskusten energiankulutusta.

Tekoälyn todelliset vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Järjestelmät voivat auttaa työntekijää suoriutumaan tehtävistään mutta samalla vähentää joidenkin työtehtävien kysyntää. Datakeskus voi tuoda alueelle investointeja ja verotuloja mutta lisätä myös sähkön, veden ja maa-alueiden käyttöä.

Allen käyttää näitä ristiriitoja hyväkseen rakentamalla viestin, jossa tekoälyn hyödyt nähdään teknologiaeliitin lupauksina ja haitat tavallisten ihmisten kannettaviksi jäävinä seurauksina.

Hänen voimakas retoriikkansa voi liioitella tai yksinkertaistaa monimutkaisia teknologisia kysymyksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö puheiden taustalla olevat huolet työpaikoista, lapsista, yksityisyydestä ja yritysvallasta olisi todellisia.

Vaikutus vaaleihin on vielä epäselvä

CNN arvioi tekoälyä koskevan jakolinjan voivan aiheuttaa Trumpille ja republikaaneille ongelmia välivaaleissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että tekoäly olisi useimmille äänestäjille ratkaiseva vaalikysymys.

Mielipidemittaukset kertovat laajasta huolesta, mutta huolestunutkin äänestäjä voi tehdä päätöksensä talouden, maahanmuuton, ulkopolitiikan tai muiden aiheiden perusteella.

Allen itse uskoo, että Trumpilla on vielä aikaa muuttaa suuntaansa.

"Hänellä on kolme vuotta aikaa tehdä tämä päätös. Hänen perintönsä tulee riippumaan siitä", Allen sanoi CNN:lle.

Varmempaa on, että tekoäly ei enää ole Yhdysvalloissa vain teknologiayhtiöiden ja tutkijoiden erikoisaihe. Se on siirtynyt kirkkosaleihin, poliittisiin tapahtumiin ja tavallisten äänestäjien keskusteluihin.

Joe Allenin kasvava yleisö ei vielä osoita koko maan kääntyneen tekoälyä vastaan. Se kertoo kuitenkin siitä, että nopeaa teknologista kehitystä puolustavat poliitikot joutuvat yhä useammin vastaamaan myös omien kannattajiensa kysymykseen: kuka saa päättää, kuinka nopeasti yhteiskunta muuttuu?