Tutkimus löysi yksinkertaisen keinon lieventää vastakkainasettelua – aloita yhteisistä arvoista

Poliittista vastakkainasettelua ei välttämättä tarvitse purkaa aloittamalla kiistanalaisimmasta kohdasta. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoittaa, että yhteisten arvojen tunnistaminen ennen eriävän näkemyksen kuuntelemista voi pehmentää kaikkein jyrkimpiä kantoja.

Eri mieltä olevan ihmisen kuunteleminen ei automaattisesti muuta mielipidettä. Keskustelun lähtökohta voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten vastaanottavaisesti toinen näkökulma käsitellään.

Psychology Today nostaa esiin Cornellin yliopiston taloustieteilijän Michèle Belot'n ja Guglielmo Briscese'n kokeellisen tutkimuksen. Siinä tarkasteltiin, voisiko jaetuista arvoista muistuttaminen vähentää poliittisten näkemysten kärjistymistä.

Tutkimukseen osallistui edustava otos, johon kuului 2 507 yhdysvaltalaista. Heiltä kysyttiin mielipiteitä aborttilainsäädännöstä, aselaeista ja maahanmuutosta.

Useimmat suostuivat kuuntelemaan vastakkaista näkemystä

Osallistujille tarjottiin mahdollisuus kuunnella kolme lyhyttä äänitallennetta ihmiseltä, jonka mielipide oli heidän omansa vastainen. Lähes 70 prosenttia kuunteli kaikki kolme tallennetta ja vielä 18 prosenttia kaksi niistä.

Tulos haastaa käsityksen siitä, etteivät ihmiset haluaisi lainkaan kuulla poliittisen vastapuolen perusteluja. Kun kuunteleminen vaati tutkimuksen toisessa versiossa tietoisemman valinnan, yli 30 prosenttia kuunteli edelleen kaikki tallenteet.

Pelkkä kuunteleminen ei silti muuttanut mielipiteiden jakaumaa keskimäärin. Noin joka kymmenes osallistuja kertoi muuttaneensa näkemystään kuultuaan vastakkaisia kantoja, mutta tutkimuksen kiinnostavin vaikutus liittyi yhteisen perustan korostamiseen.

Jaettu arvo muutti tapaa vastaanottaa viesti

Osalle osallistujista kerrottiin ennen kuuntelemista, että äänessä oleva ihminen jakoi heidän kanssaan käsityksiä perustavista ihmisoikeuksista. Toiselle ryhmälle korostettiin yhteisiä käytöstapoja, kuten vuoron odottamista sekä sanojen kiitos ja ole hyvä käyttämistä.

Nämä asiat eivät liittyneet suoraan kiistanalaisiin politiikkakysymyksiin. Niiden tarkoituksena oli osoittaa, ettei eri mieltä oleva ihminen ole kaikissa arvoissaan vieras tai vastakkainen.

Jaetusta perustasta muistuttaminen siirsi näkemyksiä maltillisempaan suuntaan aborttia ja maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä. Aselakeja koskeva vaikutus jäi tutkimuksessa vähäisemmäksi.

Kyse ei ollut siitä, että osallistujat olisivat hylänneet perusvakaumuksensa. Pikemminkin yhteisen arvopohjan näkyväksi tekeminen saattoi vähentää vastapuoleen liittyvää uhkan tunnetta ja helpottaa oman kannan tarkastelemista vähemmän ehdottomasti.

Yhteisymmärrys ei tarkoita samanmielisyyttä

Tutkimustulos ei osoita, että yksi ystävällinen keskustelu poistaisi syvän yhteiskunnallisen jakautumisen. Koe tehtiin Yhdysvalloissa rajatuista aiheista, eikä vaikutusta voi sellaisenaan siirtää kaikkiin maihin, ryhmiin tai konflikteihin.

Se antaa silti käytännöllisen lähtökohdan keskusteluihin. Ennen kiistakysymystä voi etsiä asian, jonka molemmat tunnistavat tärkeäksi: turvallisuuden, ihmisarvon, lasten tulevaisuuden, oikeudenmukaisuuden tai päätösten luotettavan tietopohjan.

Yhteinen arvo kannattaa sanoittaa ilman temppuilua. Jos toinen huomaa, että samanmielisyyttä käytetään vain johdatteluun, luottamus voi heikentyä entisestään.

Näin havaintoa voi soveltaa keskustelussa

1. Etsi ensin aito tavoite tai arvo, jonka molemmat voivat hyväksyä.
2. Tee ero yhteisen tavoitteen ja eriävien keinojen välille.
3. Pyydä toista selittämään, mitä hän yrittää omalla kannallaan suojella tai saavuttaa.
4. Tiivistä kuulemasi ennen oman vastauksesi esittämistä.
5. Älä vaadi välitöntä mielipiteenmuutosta, vaan tavoittele ensin täsmällisempää ymmärrystä.

Psychology Today tiivistää tutkimuksen viestin siihen, että ihmiset ovat valmiimpia kuulemaan poliittisia vastustajiaan kuin usein oletetaan. Jaetun ihmisyyden muistaminen ei ratkaise itse kiistaa, mutta se voi avata tilan, jossa eriävää ajatusta ei tarvitse torjua ennen kuin se on edes kuultu.