Rahastoihin virtasi kesäkuussa lähes 2 miljardia euroa - osakerahastoista vedettiin silti rahaa pois

Kevään voimakas osakenousu pysähtyi kesäkuussa hengähdystauolle, mutta rahastomarkkinan kokonaiskuva säilyi myönteisenä. Maailman osakkeiden euromääräinen tuotto jäi lähelle nollaa ja Helsingin pörssi laski kolme prosenttia.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin tehtiin kesäkuussa 2026 yhteensä 1,93 miljardin euron nettomerkinnät.

Finanssiala ry:n julkaiseman Rahastoraportin mukaan rahastopääomien arvo nousi kuukauden lopussa 221,2 miljardiin euroon.

Kasvua tukivat sekä uudet sijoitukset että kokonaisuutena myönteinen markkinakehitys.

Rahavirrat jakautuivat rahastoluokkien välillä epätasaisesti. Kaikkiin muihin pääluokkiin tuli uusia varoja, mutta osakerahastoista lunastettiin enemmän rahaa kuin niihin sijoitettiin.

Vaihtoehtoiset rahastot keräsivät suurimman rahavirran

Kesäkuun 1,93 miljardin euron nettomerkinnöistä noin 1,27 miljardia euroa suuntautui vaihtoehtoisiin rahastoihin.

Niihin kuuluvien rahastojen yhteenlaskettu pääoma nousi 10,75 miljardiin euroon.

Vaihtoehtoiset rahastot muodostivat siis noin kaksi kolmasosaa kaikista kesäkuun uusista rahastopääomista.

Rahastoluokkaan voi kuulua keskenään hyvin erilaisia sijoituksia ja strategioita. Tämän vuoksi suuri kuukausittainen nettomerkintä ei välttämättä kerro yksin tavallisten kotitalouksien sijoituskäyttäytymisestä.

Rahastotilastoihin sisältyy myös suurten ja institutionaalisten sijoittajien tekemiä sijoituksia sekä mahdollisia varojen siirtoja eri tuotteiden välillä.

Korkorahastojen suosio jatkui

Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin kesäkuussa nettomääräisesti 299 miljoonaa euroa.

Niihin oli virrannut vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä jo noin 2,07 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastoluokan yhteenlaskettu pääoma oli 44,9 miljardia euroa.

Lyhyen koron rahastot keräsivät kesäkuussa 246 miljoonaa euroa ja vuoden alusta yhteensä lähes 1,17 miljardia euroa.

Niiden rahastopääoma oli kesäkuun lopussa 22,4 miljardia euroa.

OP Varainhoidon toimitusjohtajan Tuomas Virtalan mukaan korkosijoitukset hyötyivät siitä, että inflaatioon ja korkokehitykseen liittyvät huolet olivat lieventyneet.

Kesäkuu oli hänen mukaansa rahastosijoittajalle kaksijakoinen mutta kokonaisuutena varsin hyvä kuukausi.

Osakerahastoista lunastettiin 103 miljoonaa euroa

Osakerahastot olivat kesäkuun ainoa päärahastoluokka, josta tehtiin nettomääräisesti lunastuksia.

Niistä poistui kuukauden aikana 103 miljoonaa euroa enemmän kuin niihin sijoitettiin.

Vuoden alusta osakerahastojen nettolunastukset olivat yhteensä 334 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta osakerahastojen pääoma oli edelleen selvästi kaikkien rahastoluokkien suurin, yhteensä 98,4 miljardia euroa.

Osakerahastojen sisällä kehitys vaihteli huomattavasti sijoitusalueen mukaan.

Uusia varoja sijoitettiin maailmanlaajuisesti, Pohjois-Amerikkaan, Pohjoismaihin, Tyynenmeren alueelle ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin.

Lunastuksia tehtiin puolestaan erityisesti Eurooppaan ja Suomeen sijoittavista rahastoista.

Eurooppa-rahastoista poistui kesäkuussa nettomääräisesti 147 miljoonaa euroa ja Suomi-rahastoista 49 miljoonaa euroa.

Maailmanlaajuiset rahastot keräsivät uusia sijoituksia

Maailmanlaajuisesti sijoittaviin osakerahastoihin tehtiin kesäkuussa 32 miljoonan euron nettomerkinnät.

Niiden yhteenlaskettu pääoma oli 45,3 miljardia euroa, joten ne muodostivat lähes puolet kaikkien osakerahastojen pääomasta.

Vuoden alusta maailmanlaajuisista osakerahastoista oli kuitenkin lunastettu nettomääräisesti noin 1,55 miljardia euroa.

Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot keräsivät kesäkuussa 26 miljoonaa euroa ja kehittyville markkinoille sijoittavat 23 miljoonaa euroa.

Pohjoismaisiin osakerahastoihin virtasi 21 miljoonaa euroa ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin 14 miljoonaa euroa.

Kehittyvät markkinat ja Tyynenmeren alue tuottivat vahvasti

Rahastoraportin mukaan kehittyville markkinoille ja Tyynenmeren alueelle sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen 12 kuukauden tuotto oli 36 prosenttia.

Japanirahastojen keskimääräinen vuosituotto oli 29 prosenttia ja toimialarahastojen niin ikään 29 prosenttia.

Maailmanlaajuisesti ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavien osakerahastojen keskimääräinen 12 kuukauden tuotto oli 20 prosenttia.

Suomeen sijoittavissa rahastoissa vastaava lukema oli 18 prosenttia ja Eurooppa-rahastoissa 16 prosenttia.

Menneet tuotot eivät kuitenkaan kerro varmasti tulevasta kehityksestä. Voimakkaasti nousseen rahastoluokan arvo voi myös vaihdella tavallista enemmän.

Helsingin pörssi laski kolme prosenttia

Kesäkuun markkinoita leimasi kevään voimakkaan osakerallin tasaantuminen.

Maailman osakkeiden tuotto jäi euroissa tarkasteltuna lähelle nollaa. Helsingin pörssin yleisindeksi laski kuukauden aikana noin kolme prosenttia.

Markkinat rauhoittuivat osittain Persianlahden geopoliittisen tilanteen lieventyessä, mutta epävarmuus ei kadonnut.

Öljyn hinnan nousun ja Iranin sotatilanteen talousvaikutusten arvioitiin jäävän aiemmin pelättyä maltillisemmiksi.

Sijoittajien huomio siirtyy kesällä yritysten tuloskauteen. Osakekursseihin on ladattu korkeita odotuksia, joten edes hyvä tulos ei välttämättä riitä nostamaan osakkeen arvoa, jos se jää markkinoiden ennusteista.

OP pitää osakkeet edelleen ylipainossa

Tuomas Virtalan mukaan OP Varainhoidon yleinen markkinanäkemys on edelleen varovaisen myönteinen.

Yhtiö odottaa talouskasvun jatkuvan kohtuullisena ja yritysten tulosten kehittyvän vahvasti. OP Varainhoito pitää tämän vuoksi osakkeita edelleen ylipainossa sijoitussalkuissaan.

Kyse on yhden varainhoitajan markkinanäkemyksestä, ei varmuudesta tulevasta kehityksestä tai kaikille sijoittajille sopivasta ratkaisusta.

Sopiva osakepaino riippuu muun muassa sijoitusajasta, taloudellisesta tilanteesta, tavoitteista ja siitä, kuinka suurta arvonvaihtelua sijoittaja kestää.

Uusien rahastosijoittajien määrä kasvoi OP Pohjolassa

Virtalan mukaan OP Pohjolassa aloitti tammi-kesäkuussa noin 30 prosenttia enemmän uusia rahastosijoittajia kuin vuotta aikaisemmin.

Yhtiö ylitti keväällä miljoonan sijoittaja-asiakkaan rajan.

OP:n asiakkaat olivat Virtalan mukaan suosineet vuoden aikana erityisesti osakerahastoja.

Tämä ei ole ristiriidassa koko rahastomarkkinan kesäkuun lukujen kanssa. Finanssiala ry:n tilastot kattavat kaikki Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ja niiden erilaiset sijoittajaryhmät, eivät vain yhden pankkiryhmän henkilöasiakkaita.

Yksittäisen palveluntarjoajan asiakkaiden käyttäytyminen voi siksi poiketa koko markkinan nettomerkinnöistä.

Vuoden alusta rahastoihin on tullut yli 5 miljardia euroa

Suomeen rekisteröityihin rahastoihin oli tehty vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon aikana yhteensä noin 5,13 miljardin euron nettomerkinnät.

Suurimman osuuden olivat keränneet pitkän koron rahastot, joiden nettomerkinnät olivat hieman yli kaksi miljardia euroa.

Vaihtoehtoisiin rahastoihin oli tullut noin 1,25 miljardia euroa, lyhyen koron rahastoihin 1,17 miljardia euroa ja yhdistelmärahastoihin 970 miljoonaa euroa.

Osakerahastot olivat pääluokista ainoa, jonka nettomerkinnät olivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla miinuksella.

Rahastopääoman muutos ei muodostu pelkästään merkinnöistä ja lunastuksista. Myös sijoituskohteiden arvonnousu tai lasku vaikuttaa rahastojen kokonaispääomaan.

Kuukausisäästäminen vähentää ajoittamisen merkitystä

Finanssiala ry:n johtava lakimies Jari Virta korostaa epävarmassa markkinatilanteessa suunnitelmallisuutta ja hajauttamista.

Ajallinen hajautus tarkoittaa sitä, että sijoituksia tehdään useana eri ajankohtana sen sijaan, että kaikki rahat sijoitettaisiin yhdellä kertaa.

Kuukausisäästäjä ostaa rahasto-osuuksia sekä korkeammilla että matalammilla hinnoilla. Tämä voi vähentää riskiä siitä, että koko sijoitus tehdään juuri ennen markkinoiden laskua.

Menetelmä ei poista sijoittamisen riskejä eikä takaa voittoa. Se voi kuitenkin vähentää tarvetta yrittää ennustaa lyhyen aikavälin kurssiliikkeitä.

"Markkinaliikkeet tarjoavat kiinnostuneille seurattavaa loputtomasti, mutta vähemmälläkin pärjää", Virta tiivistää Finanssiala ry:n tiedotteessa.

Rahastopääoman kasvu ei tarkoita kaikille samanlaista vaurastumista

221 miljardin euron rahastopääoma on Suomeen rekisteröityjen rahastojen yhteenlaskettu arvo.

Summaa ei pidä tulkita suomalaisten kotitalouksien omistamaksi rahaksi sellaisenaan.

Rahastoihin sijoittavat yksityishenkilöiden lisäksi esimerkiksi yritykset, eläke- ja vakuutusyhteisöt, säätiöt sekä muut institutionaaliset sijoittajat. Rahastoilla voi olla myös ulkomaisia omistajia.

Finanssiala ry:n mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen perusteella.

Rahastosijoitusvarallisuuden mediaani oli 4 872 euroa. Mediaani tarkoittaa, että puolella rahastosijoittajista sijoitusten arvo oli tätä pienempi ja puolella suurempi.

Kesäkuun luvut kertovat kiinnostuksesta mutta myös varovaisuudesta

Lähes kahden miljardin euron nettomerkinnät osoittavat, että rahastoihin virtasi kesäkuussa runsaasti uutta pääomaa.

Rahojen kohdistuminen kertoo kuitenkin ristiriitaisesta markkinatunnelmasta.

Korkorahastot kiinnostivat laajasti, ja vaihtoehtoisiin rahastoihin tehtiin poikkeuksellisen suuri nettomerkintä. Osakerahastoista puolestaan lunastettiin hieman enemmän kuin niihin sijoitettiin.

Kevään nopean kurssinousun jälkeen osa sijoittajista saattoi tasapainottaa salkkujaan tai siirtää varoja toisiin omaisuusluokkiin. Kuukausitilastosta ei kuitenkaan voida päätellä yksittäisten sijoittajien tarkkoja motiiveja.

Kokonaiskuva säilyi myönteisenä, mutta Finanssiala ry muistuttaa geopoliittisten tapahtumien voivan aiheuttaa markkinoilla edelleen nopeita muutoksia.