Syvällinen ajattelu ei aina tarkoita sitä, että asioista tehdään vaikeampia. Usein se tarkoittaa juuri päinvastaista: monimutkainen asia pilkotaan ymmärrettäviin osiin.

Kun ihminen ei ymmärrä jotakin kunnolla, hän voi yrittää ratkaista koko ongelman kerralla. Silloin asia näyttää suuremmalta, sekavammalta ja pelottavammalta kuin se todellisuudessa on.

Your Tangon artikkelissa Lily Bell kirjoittaa siitä, miten pinnallisemmin ajattelevat ihmiset voivat tehdä tavallisista asioista tarpeettoman monimutkaisia, kun taas syvällisesti ajattelevat ihmiset osaavat pysähtyä, erotella osat toisistaan ja katsoa kokonaisuutta rauhallisemmin.

1. Lukeminen huvin vuoksi

Kaikki lukeminen ei ole itsensä kehittämistä, älykkyyden todistelua tai tietomäärän kasvattamista.

Jos ihminen lukee romantiikkaa, jännitystä, fantasiaa tai kevyttä viihdettä, hän ei välttämättä yritä vaikuttaa viisaalta. Hän saattaa vain rentoutua.

Syvällisesti ajatteleva ihminen ymmärtää tämän. Hän ei tee lukemisesta automaattisesti luonteen tai älykkyyden mittaria. Kirjat voivat olla tiedon lähde, mutta ne voivat olla myös lepoa, iloa ja mielikuvituksen ruokaa.

2. Oman elämän suunnittelu

Elämän suunnittelu voi tuntua ahdistavalta, jos suunnitelman ajattelee lukitsevana sopimuksena.

Pinnallisemmin ajatteleva ihminen voi nähdä suunnitelman joko täydellisenä karttana tai epäonnistumisena. Jos kaikki ei toteudu, koko suunnitelma tuntuu turhalta.

Syvällisemmin ajatteleva ihminen suhtautuu suunnitelmaan joustavammin. Se ei ole vankila, vaan suunta. Elämä muuttuu, ihmiset muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Hyvä suunnitelma auttaa asettamaan tärkeysjärjestystä, ei poistamaan kaikkea epävarmuutta.

3. Filosofiset keskustelut

Filosofiset kysymykset voivat tuntua hämmentäviltä, koska niihin ei aina ole yhtä oikeaa vastausta.

Jos kysytään esimerkiksi, olisitko mieluummin onneton ihminen vai onnellinen kissa, tarkoitus ei välttämättä ole löytää käytännöllistä vastausta. Kysymys voi paljastaa, mitä ihminen ajattelee onnellisuudesta, tietoisuudesta, vapaudesta ja ihmisyydestä.

Syvällisesti ajatteleva ihminen ei pelästy sitä, ettei vastaus ole heti selvä. Hän ymmärtää, että joskus kysymyksen arvo on siinä, mitä se saa huomaamaan omasta ajattelusta.

4. Luovuuden käyttäminen

Luovuus ei tarkoita vain maalaamista, kirjoittamista tai musiikin tekemistä.

Joku käyttää luovuutta sisustamisessa, toinen ruoanlaitossa, kolmas valokuvissa, neljäs keskusteluissa tai vaikkapa leikekirjoissa. Your Tangon artikkelissa mainitaan esimerkki ihmisestä, joka tekee kollaaseja leikkaamalla kuvia lehdistä ja kokoamalla niistä uusia kokonaisuuksia.

Syvällinen ajattelija ei kysy vain, mikä lasketaan luovuudeksi. Hän kysyy, mikä saa ihmisen innostumaan ja ilmaisemaan itseään. Tutkimuksissa luovien vapaa-ajan toimintojen on havaittu liittyvän hyvinvointiin, elämäntyytyväisyyteen ja mielenterveyden kokemuksiin.

5. Oppimisen tavoitteet

Tietojen muistaminen ei ole sama asia kuin ymmärtäminen.

Pinnallisesti ajatteleva ihminen voi osata luetella faktoja, vuosilukuja tai tutkimustuloksia, mutta jäädä pulaan, kun pitäisi selittää, miksi ne ovat tärkeitä.

Syvällisesti ajatteleva ihminen menee pidemmälle. Hän kysyy, mistä tieto tulee, miksi se on kerätty, mitä se tarkoittaa ja miten se liittyy laajempaan kokonaisuuteen.

Fakta on vasta alku. Ymmärrys alkaa usein kysymyksestä: miksi tällä on merkitystä?

6. Tunneäly

Syvällinen ajattelu ei ole pelkkää älyllistä pohdintaa. Usein siihen liittyy myös tunneälyä.

Kun ystävä tiuskaisee, pinnallisempi tulkinta voi olla: hän on vihainen minulle. Syvällisempi tulkinta voi olla: hän on ehkä stressaantunut, väsynyt tai huolissaan jostakin.

Tämä ei tarkoita huonon käytöksen hyväksymistä. Se tarkoittaa, että ihminen osaa erottaa teon, tunteen ja tilanteen toisistaan.

Tunneälyyn liittyy kyky ymmärtää sekä omia että muiden tunteita. Se voi auttaa viestinnässä, ongelmanratkaisussa ja ihmissuhteissa.

7. Konfliktien välttäminen

Konfliktien välttely voi olla huono asia, jos se tarkoittaa vaikeiden asioiden lakaisemista maton alle.

Syvällisesti ajatteleva ihminen ei kuitenkaan välttämättä välttele konfliktia pelosta, vaan valikoi tarkemmin, kenen kanssa kannattaa keskustella ja milloin. Hän asettaa rajoja ja katsoo, kunnioittaako toinen niitä.

Jos joku toistuvasti loukkaa, vähättelee tai vääristelee, jokainen keskustelu ei ole rakentava keskustelu. Jos taas ihmissuhde on turvallinen, riidatkin voidaan käsitellä ilman, että suhde hajoaa.

8. Sanat, joita he käyttävät

Moni haluaa kuulostaa älykkäältä. Siksi jotkut käyttävät tarpeettoman monimutkaisia sanoja, vaikka yksinkertaisempi ilmaisu olisi selkeämpi.

Syvällisesti ajatteleva ihminen ei yritä tehdä vaikutusta sanaston pituudella. Hän haluaa tulla ymmärretyksi.

Jos ihminen käyttää sanoja, joita hän ei itse kunnolla ymmärrä, vaikutelma voi kääntyä päinvastaiseksi. Yksinkertainen ja täsmällinen kieli on usein merkki siitä, että ajatus on kirkas.

Syvä ajattelu tekee asioista usein selkeämpiä

On helppo ajatella, että syvällinen ihminen tekee kaikesta vaikeaa. Todellisuudessa syvä ajattelu voi auttaa juuri yksinkertaistamaan.

Se ei tarkoita mutkien oikomista, vaan olennaisen löytämistä. Mikä tässä oikeasti on ongelma? Mitä minä en vielä ymmärrä? Mikä on fakta, mikä tulkinta ja mikä tunne?

Kun ihminen oppii pilkkomaan asioita pienempiin osiin, lukeminen, oppiminen, keskustelut, ihmissuhteet ja omat tavoitteet muuttuvat vähemmän kaoottisiksi.

Ehkä syvällinen ajattelu ei olekaan asioiden monimutkaistamista. Se on taitoa olla pelästymättä monimutkaisuutta.