Onnettomuus ei aina näy suruna. Joskus se näkyy siinä, mihin ihminen käyttää huomionsa, energiansa ja suuren osan ajatuksistaan.
Tyytymätön ihminen ei välttämättä puhu pahasta olostaan suoraan. Hän voi käydä töissä, tavata ihmisiä, vitsailla ja hoitaa velvollisuutensa. Silti hänen huomionsa saattaa jäädä jatkuvasti kiinni asioihin, jotka ylläpitävät kielteisyyttä, vertailua ja levottomuutta.
Your Tangon artikkelissa käsitellään kymmentä asiaa, joista hyvin onnettoman ihmisen voi joskus tunnistaa. Kyseiset kiinnostuksenkohteet tai tavat eivät yksinään tee kenestäkään onnetonta. Ongelma syntyy, jos niistä tulee jatkuvia ajattelun ja toiminnan keskuksia, jotka eivät jätä tilaa ilolle, yhteydelle tai muutokselle.
Artikkelin lähtökohtana on ajatus siitä, että tyytymättömät ihmiset saattavat viettää paljon aikaa oman päänsä sisällä. He tarkkailevat itseään, muita ja mahdollisia uhkia niin tiiviisti, että elämä alkaa näyttää jatkuvalta ongelmalta, joka pitäisi ratkaista.
1. Hän tarkkailee jatkuvasti ryhmien sisäisiä asetelmia
Kuka pitää kenestä? Kuka jäi keskustelun ulkopuolelle? Miksi minua ei kutsuttu? Puhuivatko he minusta? Olenko tämän porukan vähiten tärkeä ihminen?
Your Tangon artikkelin mukaan tyytymätön ihminen voi käyttää paljon energiaa ryhmädynamiikan tarkkailemiseen. Hän seisoo ikään kuin sivussa ja yrittää päätellä, mihin kohtaan joukkoa hän kuuluu.
Tarkkaavaisuudessa ei sinänsä ole mitään väärää. Sosiaalisten vihjeiden lukeminen on tärkeä taito. Ongelmaksi se muuttuu, jos ihminen etsii tilanteista jatkuvasti merkkejä siitä, ettei häntä haluta mukaan.
Silloin hän ei enää kohtaa muita avoimesti, vaan tarkkailee koko ajan omaa asemaansa.
Yksinäisyys ja märehtivä ajattelu voivat vahvistaa toisiaan. Tuoreessa tutkimuksessa märehtimisen kuvataan ylläpitävän ja pahentavan kielteistä mielialaa sekä heikentävän hyvinvointia.
Jos ihminen tulkitsee jokaisen katseen, tauon ja ryhmätilanteen todisteeksi ulkopuolisuudesta, hän alkaa helposti vetäytyä juuri silloin, kun yhteyden rakentaminen voisi auttaa.
2. Hän tarvitsee aina jonkun, jota syyttää
Onneton ihminen voi käyttää paljon energiaa sen ratkaisemiseen, kenen syytä kaikki on.
Joskus syyllinen löytyy toisista ihmisistä. Joskus hän syyttää itseään armottomasti. Molemmissa tapauksissa tavoitteena on saada tilanteelle selkeä selitys ja sulkea avoimeksi jäänyt tarina.
Your Tangon artikkelissa todetaan, että ihminen voi jäädä kiinni syyllisen etsimiseen, koska hän tarvitsee vahvistuksen siitä, että hänen kokemuksensa oli oikea.
Vastuun selvittäminen voi olla tärkeää. Kaikkea ei pidä vain unohtaa tai antaa anteeksi. Mutta jos ihminen ei pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sitä, kuka teki väärin, hän antaa tapahtuneelle edelleen suuren vallan.
Irtipäästäminen ei tarkoita teon hyväksymistä. Se voi tarkoittaa päätöstä siitä, ettei oma mieliala enää riipu jatkuvasti siitä, myöntääkö toinen syyllisyytensä.
Pysyvä uhrin asema voi myös alkaa tuottaa huomiota ja myötätuntoa tavalla, joka pitää ihmisen kiinni samassa tarinassa. Psychology Todayn mukaan jatkuva uhrinäkökulma voi saada ihmisen tulkitsemaan tilanteet toistuvasti henkilökohtaisina loukkauksina ja tekemään muut vastuullisiksi omasta hyvinvoinnistaan.
3. Hän seuraa pakonomaisesti, mitä puhelimessa tapahtuu
Puhelin tarjoaa jatkuvasti jotain uutta: viestin, tykkäyksen, uutisen, videon tai tiedon siitä, mitä muut tekevät.
Your Tangon artikkelin mukaan tyytymätön ihminen voi olla hyvin riippuvainen tästä virrasta. Hän haluaa tietää kaiken heti, koska muuten hän pelkää jäävänsä ulkopuolelle. Hän voi myös hakea julkaisuilla vahvistusta omalle arvolleen.
Jos huomio ja itsetunto rakentuvat reaktioiden varaan, hyvä olo jää helposti lyhyeksi. Yksi onnistunut julkaisu helpottaa hetkeksi, mutta pian tarvitaan uusi merkki siitä, että ihminen huomataan.
Puhelin voi toimia myös keinona paeta tunteita. Heti kun hiljaisuus alkaa tuntua epämukavalta, käsi hakeutuu näytölle.
Tutkimuskatsauksessa ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhdistetty korkeampiin masennus- ja ahdistusoireisiin sekä stressiin, vaikka yhteydet eivät tarkoita sitä, että sosiaalinen media yksin aiheuttaisi ongelmat.
Toisessa tutkimuskatsauksessa kielteinen vertailu sosiaalisessa mediassa yhdistyi märehtimiseen ja sitä kautta lisääntyviin masennusoireisiin.
4. Hän keskittyy jatkuvasti suurimpaan huoleensa
Tyytymätön mieli palaa helposti samaan pelkoon yhä uudelleen.
Entä jos menetän työni? Entä jos suhde loppuu? Entä jos sairastun? Entä jos kaikki menee pieleen?
Your Tangon artikkelissa kuvataan, miten pessimistinen ihminen voi jäädä pahimman mahdollisen lopputuloksen ympärille rakentuvaan ajatuskehään. Hän ei enää vain huomioi riskejä, vaan antaa niiden vallata lähes kaiken tilan.
Märehtiminen tuntuu joskus ongelmanratkaisulta. Ihminen voi ajatella valmistautuvansa tai yrittävänsä ymmärtää tilannetta. Käytännössä jatkuva samoihin kielteisiin ajatuksiin palaaminen voi estää ratkaisujen löytämistä ja pitkittää huonoa oloa.
Your Tangon artikkelissa viitataan myös Cambridgen yliopiston tutkimukseen, jonka mukaan kaikkia kielteisiä ajatuksia ei välttämättä tarvitse käsitellä loputtomasti. Tutkimuksessa harjoiteltu pelkoihin liittyvien ajatusten tukahduttaminen ei lisännyt pelkoja, vaan osallistujat raportoivat vähemmän ahdistusta, kielteisiä tunteita ja masennusoireita.
Tämä ei tarkoita tunteiden täydellistä kieltämistä. Se muistuttaa siitä, ettei jokaiselle pelkoajatukselle tarvitse antaa pysyvää paikkaa mielessä.
5. Hän yrittää todistaa jatkuvasti olevansa ahkera
Aidosti ahkera ihminen ei aina tarvitse yleisöä työlleen.
Hän voi tehdä parhaansa siksi, että tehtävä on hänelle tärkeä, ei siksi, että muiden pitäisi nähdä hänen venyvän äärimmilleen.
Your Tangon artikkelin mukaan tyytymätön ihminen voi välittää liikaa siitä, että muut pitävät häntä ahkerana. Hän ottaa vastaan lisää tehtäviä, uhraa levon ja tekee kiireestä osan identiteettiään.
Tällöin työnteko ei enää liity vain tuloksiin. Se liittyy oman arvon todistamiseen.
Jos ihminen uskoo olevansa arvokas vain silloin, kun hän on väsynyt ja tarpeellinen, rajojen asettaminen alkaa tuntua laiskuudelta. Lepo herättää syyllisyyttä, ja muiden kehut tarjoavat vain hetkellisen helpotuksen.
Terve työmoraali ei vaadi jatkuvaa loppuun palamista. Ihminen voi tehdä työnsä hyvin ilman, että hänen täytyy käyttää uupumustaan todisteena tunnollisuudesta.
6. Hän tietää kaiken muiden ihmisten asioista
Juoruilu voi hetkellisesti tuoda ihmiset yhteen. Salainen tieto antaa tunteen läheisyydestä ja tekee keskustelusta kiinnostavan.
Your Tangon artikkelissa todetaan kuitenkin, että syvästi tyytymättömän ihmisen kiinnostavin asia saattaa olla se, mitä hän tietää kaikista muista.
Jos oma elämä tuntuu tyhjältä, muiden ihmissuhteet, virheet ja salaisuudet tarjoavat jatkuvaa sisältöä. Samalla huomio pysyy turvallisesti poissa omista tunteista ja valinnoista.
Kaikki juoruilu ei ole pahantahtoista. Ihmiset puhuvat toisista myös ymmärtääkseen sosiaalisia tilanteita ja rakentaakseen yhteyttä.
Kielteiseen arvosteluun ja salailuun perustuva juoruilu voi kuitenkin ylläpitää epäluottamusta. Psychology Todayn mukaan juoruilu voi lisätä kielteisiä tulkintoja, vahingoittaa luottamusta ja saada ihmisen pelkäämään entistä enemmän sitä, että hänestäkin puhutaan samalla tavalla.
7. Hän arvostaa mukavuutta enemmän kuin kasvua
Mukavuudessa ei ole mitään väärää. Elämässä tarvitaan lepoa, helppoutta ja hetkiä, jolloin kaikkea ei tarvitse suorittaa.
Your Tangon artikkelissa ongelmaksi nostetaan jatkuva mukavuuden ja välittömän tyydytyksen tavoittelu.
Jos ihminen välttelee kaikkea epämukavaa, hän ei ehkä uskalla tavata uusia ihmisiä, opetella uutta, käydä vaikeita keskusteluja tai ottaa riskiä epäonnistumisesta. Hän jää elämään, josta ei pidä, koska muutos tuntuu vielä pelottavammalta.
Yksinolo voi tuntua sietämättömältä, joten se täytetään jatkuvalla viihteellä. Uusi tilanne voi tuntua epävarmalta, joten sitä vältetään. Vaikea tavoite voi sisältää epäonnistumisen mahdollisuuden, joten sitä ei koskaan aloiteta.
Mukavuus suojaa hetkeksi, mutta liian tiukkana se voi muuttua häkiksi.
Kasvu vaatii usein siedettävää epämukavuutta: tunnetta siitä, ettei vielä osaa, tiedä tai hallitse kaikkea.
8. Hän pitää kiinni uhrin roolista
Ihmiselle voidaan tehdä aidosti väärin. Uhriksi joutuminen ei ole oma valinta, eikä vastuuta pidä siirtää sille, jota on satutettu.
Uhrin rooli on eri asia kuin uhriksi joutuminen.
Your Tangon artikkelissa krooninen uhriajattelu kuvataan tilanteeksi, jossa ihminen näkee itsensä jatkuvasti kaikkien tapahtumien voimattomana kohteena, vaikka hän olisi itse loukannut muita tai tehnyt virheitä.
Tällainen ihminen ei pysty ottamaan vastuuta, koska virheen myöntäminen uhkaisi koko hänen käsitystään itsestään. Hän tarvitsee sääliä, vahvistusta ja tarinan, jossa hän on aina se, jolle tehdään.
Se voi näkyä esimerkiksi niin, että toisen loukkaantuminen käännetään nopeasti hänen omaksi kärsimyksekseen. Anteeksipyynnön sijasta hän kertoo, miten epäreilusti häntä kohdellaan, kun hänen käytöstään arvostellaan.
Psychology Todayn mukaan tiedostamaton voimattomuuden tunne voi saada ihmisen oikeuttamaan oman vihamielisen käytöksensä ja näkemään samalla itsensä edelleen uhrina.
Vastuun ottaminen ei tarkoita, että ihmisen pitäisi syyttää itseään kaikesta. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa se osa tilanteesta, johon hän voi itse vaikuttaa.
9. Hän valmistautuu aina pahimpaan
Ihmisen aivot ovat herkkiä huomaamaan uhkia. Se on auttanut lajia selviytymään.
Ongelma syntyy, jos varautuminen muuttuu pysyväksi elämäntavaksi.
Your Tangon artikkelin mukaan tyytymätön ihminen käyttää paljon energiaa pahimpien mahdollisten tilanteiden ennakoimiseen. Hän uskoo huolehtimisen suojaavan häntä pettymyksiltä.
Todellisuudessa hän joutuu kokemaan mahdollisen onnettomuuden mielessään monta kertaa, vaikka se ei koskaan tapahtuisi.
Pessimismi voi tuntua realismilta. Ihminen ajattelee vain olevansa valmistautunut. Mutta jos kaikki vaihtoehdot tulkitaan automaattisesti vaarallisiksi, suurempi kokonaiskuva katoaa.
Terve varautuminen johtaa usein tekoon: vakuutukseen, suunnitelmaan, keskusteluun tai valmistautumiseen.
Ahdistunut varautuminen ei johda loppuun. Se avaa aina uuden "entä jos" -kysymyksen.
10. Hänelle on tärkeämpää olla oikeassa kuin säilyttää yhteys
Kaikissa läheisissä suhteissa tulee tilanteita, joissa joku ymmärsi väärin, muisti asian eri tavalla tai teki virheen.
Hyvässä konfliktissa tavoitteena ei ole aina ratkaista, kumpi voittaa. Tavoitteena on ymmärtää ongelma ja löytää tapa jatkaa yhdessä.
Your Tangon artikkelin mukaan tyytymättömälle ihmiselle oikeassa oleminen voi olla erityisen tärkeää. Voittaminen antaa hänelle hallinnan ja ylemmyyden tunteen.
Hän ei enää kuuntele ymmärtääkseen, vaan löytääkseen aukon toisen perusteluista. Anteeksipyyntö tuntuu tappiolta. Kompromissi näyttää heikkoudelta. Eriävä mielipide tulkitaan henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi.
Tämä voi tuoda lyhyen voiton, mutta maksaa paljon. Ihminen todistaa ehkä olleensa oikeassa ja huomaa samalla jääneensä yksin.
Terveissä suhteissa konfliktia käsitellään samalla puolella. Vastustaja ei ole toinen ihminen vaan yhteinen ongelma.
Onnettomuus näkyy usein siinä, mihin huomio jää kiinni
Kukaan ei ole onnellinen koko ajan. Jokainen juoruilee joskus, tarkistaa puhelintaan liikaa, murehtii tulevaa tai haluaa voittaa väittelyn.
Yksittäinen tapa ei kerro, että ihminen olisi syvästi onneton.
Oleellisempaa on se, muodostavatko tavat pysyvän kehän. Tarkkaileeko ihminen jatkuvasti muiden hyväksyntää? Tarvitseeko hän aina syyllisen? Elääkö hän puhelimen, huolten, juorujen ja pahimpien skenaarioiden kautta? Pystyykö hän ottamaan vastuuta ja päästämään irti tarpeesta olla aina oikeassa?
Your Tangon artikkelin kymmenen kohtaa eivät välttämättä ole onnettomuuden syitä. Ne voivat kuitenkin ylläpitää sitä.
Kun huomio jää jatkuvasti kiinni uhkiin, puutteisiin ja muiden virheisiin, elämän hyvät asiat eivät välttämättä katoa. Ne vain jäävät näkymättömiin.
Tyytymättömyyden kehää voi alkaa rikkoa pienesti. Vähemmän vertailua. Vähemmän märehtimistä. Yksi vaikea vastuunotto. Yksi hetki ilman puhelinta. Yksi päätös valita yhteys väittelyn voittamisen sijaan.
Onnellisuus ei synny siitä, että kaikki kielteiset ajatukset poistetaan.
Se voi alkaa siitä, etteivät ne enää saa kaikkea huomiota.
