Joulu mielletään yhteyden, läheisyyden ja muistamisen ajaksi. Juuri siksi se toimii myös suurennuslasina ystävyyssuhteille.

Se, mikä arjessa tuntuu vielä siedettävältä, voi jouluna paljastua epätasapainoksi: kuka muistaa, kuka järjestää, kuka joustaa ja kuka vain saapuu paikalle.

Moni huomaa joulun aikaan ajattelevansa asioita, joita ei ole aiemmin halunnut sanoittaa.

Yhteydenpito ei jakaudu tasan

Jouluna korostuu se, kuka ottaa yhteyttä ensin. Kuka ehdottaa tapaamista, kuka muistaa viestillä, kuka kysyy aidosti kuulumisia. Jos olet se, joka aina aloittaa, joulu voi tehdä tämän epäsuhdan näkyväksi ja kipeäksi.

Hiljaisuus tuntuu kovemmalta juhlapyhien aikaan kuin tavallisena arkena.

Panos ja vastavuoroisuus eivät kohtaa

Ystävyys ei ole kirjanpitoa, mutta tasapaino merkitsee silti. Kun toinen tuo lahjat, huomioi, järjestää ja muistaa ja toinen vain vastaanottaa - syntyy ajan myötä tunne epäreiluudesta.

Jouluna tämä konkretisoituu pienissä asioissa: muistamisessa, kutsuissa, läsnäolossa.

Ystävyys perustuu eri odotuksiin

Toiselle ystävyys on syvää jakamista ja vastavuoroisuutta. Toiselle se on kevyempää, tilannesidonnaista ja harvempaa. Joulu paljastaa nämä erot, koska odotukset ovat korkeammalla.

Pettymys ei synny pahantahtoisuudesta, vaan siitä, että suhteen merkitys on osapuolille eri.

Vanhojen roolien aktivoituminen

Joulu palauttaa monia vanhoihin rooleihin: hoivaaja, järjestäjä, ymmärtäjä. Jos olet tottunut olemaan se, joka joustaa ja pitää yhteyttä yllä, jouluna saatat huomata tekeväsi sitä jälleen, ehkä vastentahtoisesti.

Tämä herättää helposti uupumusta ja ärtymystä, jota ei haluaisi tuntea "rauhan ja ilon" aikaan.

Syyllisyys estää puhumasta

Ystävyyden epätasapainosta puhuminen tuntuu monesta pahalta. Entä jos olen itsekäs, vaativa tai herkkänahkainen. Joulu ei aina anna tilaa rehellisille keskusteluille, koska ilmapiiri odottaa kiitollisuutta ja sopua.

Siksi moni nielee pettymyksen ja kantaa sen hiljaa.

Kaikki ystävyydet eivät kanna kaikkia elämänvaiheita

Joulu voi olla hetki, jolloin ymmärtää, että joku ystävyys ei enää vastaa nykyisiä tarpeita. Se ei tee menneestä merkityksetöntä, mutta voi kertoa siitä, että suhde on muuttunut.

Tämä oivallus voi olla surullinen, mutta myös vapauttava.

Lopuksi

Jos joulu tuo esiin ystävyyden epätasapainon, et ole yksin.

Se ei tarkoita, että ystävyytesi ovat epäonnistuneita, vaan että olet ehkä alkanut nähdä ne selkeämmin.

Kaikki suhteet eivät ole symmetrisiä, mutta sinulla on oikeus pohtia, mitkä niistä ovat sinulle oikeasti kannattelevia.