Tunneälykäs ihminen ei ole riidoissa aina tyyni tai täydellinen. Hän vain ymmärtää, että vaikeassa hetkessä tärkeintä ei ole voittaa keskustelua, vaan olla rikkomatta yhteyttä tarpeettomasti.

Riitatilanteessa ihminen ei yleensä ole parhaimmillaan. Sydän hakkaa, ääni kiristyy, mieli etsii puolustusta ja vanhat loukkaukset voivat nousta pintaan. Silloin on helppo sanoa asioita, joita katuu myöhemmin.

Tunneäly ei tarkoita sitä, ettei suuttuisi. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa, mitä itsessä tapahtuu, ja valita seuraava askel hieman viisaammin. Tunneälykäs ihminen tietää, että riita voi joko selkeyttää suhdetta tai vahingoittaa sitä. Siksi hän välttää tiettyjä toimintatapoja, vaikka mieli tekisi käyttää niitä.

1. He eivät yritä voittaa hinnalla millä hyvänsä

Riita muuttuu helposti kilpailuksi. Kuka on oikeassa? Kuka muistaa paremmin? Kuka saa viimeisen sanan? Kuka pystyy todistamaan toisen vääräksi?

Tunneälykäs ihminen huomaa, että tällainen voittaminen on usein tappiota suhteelle. Jos toinen jää nöyryytetyksi, kuulematta tai puolustuskannalle, asia ei oikeasti ratkea.

Siksi hän voi kysyä itseltään: haluanko olla oikeassa vai haluanko ymmärtää, mitä tässä tapahtuu?

Tämä ei tarkoita omista rajoista luopumista. Se tarkoittaa, ettei riitaa kohdella oikeudenkäyntinä, jossa toinen pitää murskata.

2. He eivät käytä vanhoja virheitä aseina

Kun riita kuumenee, menneisyydestä on helppo kaivaa esiin kaikki mahdollinen. "Sinä teit aina ennenkin näin." "Muistatko silloin kolme vuotta sitten?" "Tämä on juuri samanlaista kuin silloin kun..."

Jos vanha asia liittyy suoraan nykyiseen kaavaan, siitä voi olla tarpeen puhua. Mutta tunneälykäs ihminen ei käytä menneisyyttä lyömäaseena vain siksi, että haluaa voittaa tämän hetken väittelyn.

Vanhojen virheiden jatkuva nostaminen tekee keskustelusta turvattoman. Toinen alkaa kokea, ettei mikään koskaan unohdu eikä mikään muutu. Silloin riita ei enää käsittele nykyistä ongelmaa, vaan koko ihmisen arvoa.

3. He eivät mitätöi toisen tunteita

Lauseet kuten "ylireagoit", "ei tuo ole iso asia", "sinä olet liian herkkä" tai "tuosta ei kannata loukkaantua" voivat tuntua tehokkailta, mutta ne sulkevat keskustelun nopeasti.

Tunneälykäs ihminen ymmärtää, että tunne on toiselle totta, vaikka hän ei olisi samaa mieltä tulkinnasta.

Hän voi sanoa: "Ymmärrän, että tuo tuntui sinusta pahalta, vaikka en tarkoittanut sitä niin." Tämä ei ole syyllisyyden automaattista myöntämistä. Se on sen tunnustamista, että toisella on sisäinen kokemus, jota ei voi vain pyyhkiä pois.

Kun tunne tulee kuulluksi, itse asiasta on usein helpompi keskustella.

4. He eivät korota ääntään vain saadakseen vallan

Äänen korottaminen voi tuntua hetkellisesti voimakkaalta. Se voi hiljentää toisen, keskeyttää keskustelun tai saada oman viestin tuntumaan painavammalta.

Mutta usein se tekee tilanteesta turvattomamman.

Tunneälykäs ihminen voi olla vihainen, mutta hän yrittää olla käyttämättä vihaansa pelotteena. Hän huomaa, milloin keho alkaa kiihtyä liikaa, ja voi ottaa tauon ennen kuin keskustelu muuttuu huutamiseksi.

Tauko ei ole pakenemista, jos siihen palataan. Se voi olla vastuullinen tapa estää se, ettei sanota asioita, joita ei voi ottaa takaisin.

5. He eivät teeskentele kuuntelevansa

Riidan aikana moni kuuntelee vain löytääkseen seuraavan vastaiskun. Toinen puhuu, mutta mieli valmistaa jo puolustusta, selitystä tai parempaa argumenttia.

Tunneälykäs ihminen yrittää kuunnella myös silloin, kun se tuntuu epämukavalta.

Hän ei välttämättä ole heti samaa mieltä. Mutta hän voi toistaa omin sanoin, mitä kuuli: "Ymmärsinkö oikein, että sinusta tuntui siltä, että jäit yksin tämän asian kanssa?"

Tällainen kuunteleminen hidastaa riitaa. Se antaa molemmille mahdollisuuden tarkistaa, mistä oikeasti puhutaan.

6. He eivät rankaise hiljaisuudella

Hiljaisuus voi olla tarpeellinen tauko. Mutta hiljaisuudesta voi tulla myös rangaistus.

Tunneälykäs ihminen erottaa nämä toisistaan. Hän voi sanoa: "Tarvitsen hetken rauhoittuakseni, puhutaan tästä myöhemmin." Se on eri asia kuin katoaminen, mykkäkoulu tai kylmä vetäytyminen ilman selitystä.

Rankaiseva hiljaisuus jättää toisen epävarmuuteen. Se voi saada hänet anelemaan, arvailemaan ja kantamaan koko tilanteen yksin.

Terve tauko rauhoittaa. Rankaiseva hiljaisuus hallitsee.

7. He eivät tee riidasta koko suhteen tuomiota

Yksi riidan vaarallisimmista hetkistä on se, kun yksittäinen asia muuttuu koko suhteen arvioksi.

"Aina sinä olet tällainen."
"Meillä ei koskaan toimi mikään."
"Tämä suhde on ihan turha."
"Sinä et välitä minusta yhtään."

Tunneälykäs ihminen yrittää pitää asian mittakaavassa. Hän voi olla loukkaantunut, mutta ei tee yhdestä hetkestä koko totuutta.

Sen sijaan hän rajaa aiheen: "Tämä tilanne satutti minua" tai "Tässä asiassa tarvitsen muutosta." Tällainen puhe on paljon helpompi kuulla kuin hyökkäys koko ihmistä tai suhdetta vastaan.

Riidan tarkoitus ei ole tuhota vaan paljastaa

Riita ei ole aina merkki huonosta suhteesta. Joskus se kertoo, että jokin tärkeä asia on jäänyt sanomatta liian pitkäksi aikaa.

Tunneälykkäät ihmiset eivät vältä kaikkia ristiriitoja. He vain yrittävät riidellä tavalla, jossa yhteys ei katkea kokonaan.

He tietävät, että viha voi sisältää viestin. Loukkaantuminen voi kertoa tarpeesta. Ärsytys voi paljastaa rajan. Mutta jos tunne puretaan hallitsemattomasti toisen päälle, itse viesti voi kadota.

Siksi riidan keskellä kannattaa kysyä: mitä yritän oikeasti saada toisen ymmärtämään?

Tunneälykkyys näkyy erityisesti vaikeina hetkinä

On helppoa olla kypsä, kun kaikki menee hyvin. Todellinen tunneäly näkyy silloin, kun jokin osuu arkaan kohtaan.

Se näkyy siinä, että ihminen pystyy sanomaan "nyt minua suututtaa" ilman että hänen täytyy satuttaa. Se näkyy siinä, että hän voi pyytää taukoa ilman mykkäkoulua. Se näkyy siinä, että hän uskaltaa kuunnella myös sen osan toisen kokemuksesta, joka tuntuu epämukavalta.

Kukaan ei onnistu tässä aina. Mutta jokainen riita antaa mahdollisuuden harjoitella.

Ja joskus suurin muutos tapahtuu siinä hetkessä, kun et sanokaan sitä julminta lausetta, vaikka osaisit.