Syntyvyys Suomessa on laskenut jyrkästi vuodesta 2010 lähtien, mutta syitä tähän tunnetaan huonosti. Nyt on tutkittu miten suomalaiset perustelevat päätöksensä lykätä tai olla hankkimatta (lisää) lapsia?
Tuoreen tutkimuksen, Reasons to postpone childbearing during fertility decline in Finland, mukaan tärkeimmät syyt lasten hankkimisen lykkäämiseen tai lasten hankkimatta jättämiseen olivat epävarma elämäntilanne ja elämäntyyli.
Tutkimus perustuu Väestöliiton vuosina 2015 ja 2018 tekemien Perhebarometrikyselyiden tietoihin. Tutkimukseen osallistui 20-44-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka lykkäsivät lasten hankkimista tai eivät suunnitelleet sitä. Osallistujia pyydettiin arvioimaan eri syiden tärkeyttä päätökselleen ennalta laaditulta listalta.
Kolme tärkeintä syytä lasten hankkimisen lykkäämiselle
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kateryna Golovinan mukaan tutkimuksessa tunnistettiin kolme tärkeintä syytä, joiden vuoksi lasten hankkimista lykätään tai ei hankita lapsia lainkaan. Nämä olivat epävarma elämäntilanne, elämäntyyli tai käsitys siitä, että lasten määrä oli jo täynnä.
- Epävakaa elämäntilanne oli tärkein syy päätökseen lykätä lasten hankkimista tai olla hankkimatta lapsia, Golovina sanoo.
Elämän epävarmuus liittyi moniin tekijöihin taloudellisesta tilanteesta keskeneräisiin opintoihin, kodin kokoon sekä työn ja lastenhoidon yhdistämiseen.
Elämäntapa oli toiseksi tärkein tekijä.
- Jotkut aikuiset eivät halunneet muuttaa nykyistä elämäntapaansa, vaan tekivät mieluummin muita asioita elämässä kuin perustivat perheen.
Jotkut vastaajat kokivat myös, että heillä oli jo sopiva perhekoko eivätkä halunneet lisää lapsia.
Suunnitelmiin vaikuttavat sosiaalinen media ja suhtautuminen työhön
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri ihmisryhmien esittämiä syitä lasten hankkimisen lykkäämiselle tai tekemättä jättämiselle. Tutkijat selvittivät myös, liittyivätkö sosiaalisen median laaja käyttö ja työhön liittyvät asenteet, kuten työn kokonaisvaltaisuus, näihin syihin.
Tulokset osoittivat, että ne osallistujat, joiden elämäntilanne oli vakaampi, jotka käyttivät sosiaalista mediaa harvemmin ja jotka olivat vähemmän työhön suuntautuneita, ilmoittivat harvemmin epävarmuuden syyksi lasten hankkimisen lykkäämiseen tai siitä luopumiseen. Lapsettomat vastaajat, jotka käyttivät sosiaalista mediaa useammin ja olivat enemmän työhön suuntautuneita, mainitsivat myös todennäköisemmin elämäntapaan liittyvät mieltymykset syynä lasten hankkimisen lykkäämiseen, erityisesti naisten kohdalla.
- Julkisissa spekulaatioissa on esitetty, että sosiaalisen median yleistyminen 2010-luvulla on yhteydessä syntyvyyden laskuun. Tässä tutkimuksessa osoitamme ensimmäistä kertaa kyselytutkimusaineiston avulla, että yhteys on olemassa, sanoo Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.
Ensimmäinen systemaattinen tutkimus
Tutkimuksessa analysoidaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti syitä, joiden perusteella aikuiset perustelevat lasten hankkimisen lykkäämistä tai tekemättä jättämistä Suomessa 2010-luvulla, jolloin syntyvyys on laskenut jyrkästi.
Tulokset korostavat turvallisuuden tunteen ja elämäntavan merkitystä. Poliittisten päättäjien tulisi ottaa huomioon myös asenteisiin ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen vaikuttavat tekijät suunniteltaessa perhe-elämää ja lapsiperheitä tukevia toimenpiteitä.
Tiedot kerättiin ennen Covid-19-pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää tutkia, miten syyt lapsenhankinnan lykkäämiseen tai siitä luopumiseen ovat muuttuneet kärjistyvien kriisien aikana.