Alamy / AOP
21:10 - 03.10.2021 / viihde / Findance
Tampereen yliopisto: "Nuorille aikuisille kasvomaskit ovat mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen"

Citizen Shield -hankkeen laadullisessa haastattelututkimuksessa tutkittiin pääkaupunkiseudulla asuvien 18–25-vuotiaiden kokemuksia kasvomaskien käyttämisestä. Vertailuna haastatteluaineiston huomioihin on nostettu toukokuussa 2021 toteutetun kyselytutkimuksen kuvailevia tuloksia saman ikäryhmän osalta.

Haastatellut kertoivat käyttävänsä kasvomaskia erityisesti suojellakseen muita. Aineistossa nousi esiin kasvomaskien käyttäminen tapana suojata riskiryhmiin kuuluvia, kuten iäkkäämpiä henkilöitä ja perussairauksista kärsiviä. Keväällä toteutetun kyselytutkimuksen huomiot ovat samansuuntaisia: yli puolet (64%) nuorista aikuisista uskoi suojaavansa itseään ainakin jonkin verran käyttämällä maskia ja lähes kaikki (92%) ajattelivat suojaavansa muita.

– Jo toukokuisessa kyselyssämme suuri osa piti tuplarokotuksenkin jälkeen suojaustoimien noudattamista kuten maskinkäyttöä tarpeellisena. Tuoreessa, syyskuisessa Kansalaispulssi-kyselyssä vielä suurempi osa koki suojaustoimien jatkamisen tarpeelliseksi. Tästä voisi tulkita myös niin, että monilla on selvästikin oikea käsitys siitä, että myös rokotetut voivat oireettomina levittää nykyistä deltavarianttia, toteaa professori Nelli Hankonen.

– Tuoreen maskisuosituksen päivityksen mukaan kaikkien on edelleen olennaista suojautua esimerkiksi ruuhkaisissa sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa, tällä hillitään mm. sairaanhoidon kuormituksen pahenemista, Hankonen sanoo.


Useat haastateltavat kuvasivat maskin käyttöä keinona toimia epidemian leviämistä vastaan, osoittaa vastuullisuutta tai näyttää esimerkkiä muille.

– Aineistonkeruuajankohtana ei vielä ollut tavanomaista käyttää FFP2-maskia, joka suojaa myös itseä. Uudessa maskisuosituksessa kehotetaan käyttämään maskia oman harkinnan mukaan, jolloin itsen suojaaminen motiivina voi jatkossa korostua enemmän, pohtii tuloksia projektisuunnittelija Kaisa Saurio.

Sekä haastattelu- että kyselyaineiston perusteella aikomus käyttää kasvomaskia vaihtelee tilanteen mukaan. Kevään kyselytutkimukseen osallistuneista valtaosa aikoi käyttää maskia seuraavan viikon aikana kaupassa (93 %) tai julkisissa kulkuvälineissä (96 %), mutta 52 % ei olisi käyttänyt maskia tavatessaan ystäviä tai perhettä sisätilassa.

Useat haastateltavista kokivat kasvomaskin käytön läheisten kanssa henkisesti raskaaksi. Kasvomaskin koettiin vaikeuttavan luonnollista vuorovaikutusta ja muistuttavan ikävällä tavalla pandemiasta myös silloin, kun haluaisi rentoutua. Sosiaalisesti haastavia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa muut eivät käytä maskia. Tällöin voidaan kyseenalaistaa oma käyttämispäätös tai kokea oma panos tilanteessa turhaksi.


– Kasvomaskien käyttäminen on moniin muihin keinoihin verrattuna helppoa, edullista ja haittaa elämää vain vähän, minkä vuoksi se on varteen otettava keino torjua epidemiaa yhteiskuntaa avattaessa, toteaa Saurio. On kuitenkin sellaisia tilanteita, kuten läheisten tapaaminen monelle haastatelluista, joissa maskin käyttäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näissä tilanteissa voidaan kuitenkin esimerkiksi tavata ulkona tai tehostaa ilmanvaihtoa ja tehdä pikatestit ennen tapaamista.

Haastatteluaineistosta löytyi myös jonkin verran väärinymmärryksiä liittyen maskin käyttöön, esimerkiksi uskomus, että jos maskin joutuu ottamaan hetkeksikin jossain seurassa pois, sitä ei kannattaisi käyttää ollenkaan. Kuitenkin vähäkin suojautuminen on parempi kuin ei mitään tarttuvan taudin vakavuuden kannalta.

– Pandemiatilanne tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään, joten suojautuminen on ajankohtaista vielä jatkossakin, kommentoi VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

– Olemme jo kansalaisina oppineet, kuinka suojaamme toisiamme väkijoukossa. Seuraavaksi meidän tulisi oppia tunnistamaan riskitilanteet ja toimimaan niiden mukaisesti. Esimerkiksi, flunssaoireisena valitsen suojata muita maskilla. Sisätiloissa tai väkijoukossa ollessani käytän hengityssuojainta, kuten FFP2-suojainta, jolla suojaan myös itseäni, Harlin sanoo.

Yksilöhaastattelut toteutettiin kesällä 2021 verkkovälitteisesti. Haastateltavat olivat 18–25-vuotiaita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvia nuoria aikuisia. Kyselytutkimuksen tulokset koskevat 252 henkilön vastauksia koko Suomen alueelta.

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian oppialan ja VTT:n yhteisen Citizen Shield -projektin tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa yksilön ja yhteiskunnan suojaamiseen ilmavälitteisiltä epidemioilta. Tutkimushankeessa yhdistyvät käyttäytymistieteellinen tutkimus ja tekninen osaaminen.