Tekoälyn seuraava jättibisnes ei ehkä synny uusista malleista – Anthropic tähtää nyt yritysten sisälle

Parhaan tekoälymallin kehittäminen ei yksin riitä, jos yritykset eivät osaa liittää sitä toimintaansa. Anthropic ja Blackstone uskovat, että tekoälyn käytännön toteutuksista voi kasvaa jopa biljoonan dollarin liiketoiminta.

Tekoäly-yhtiöt ovat käyttäneet valtavia summia entistä tehokkaampien mallien kehittämiseen. Yritysmaailmassa suurin ongelma ei kuitenkaan välttämättä enää ole sopivan mallin löytäminen, vaan sen muuttaminen toimivaksi osaksi organisaation arkea.

TechCrunch kertoo Anthropicin ja sijoitusyhtiö Blackstonen panostavan uuteen Ode with Anthropic -nimiseen yritykseen. Sen tehtävänä on viedä tekoäly käytännössä asiakkaiden tuotteisiin, asiakaspalveluun ja tärkeimpiin liiketoimintaprosesseihin.

Ode ei siis rakenna omaa suurta kielimallia. Se lähettää kokeneita ohjelmisto- ja tekoälyinsinöörejä työskentelemään läheisesti asiakasyritysten kanssa ja kehittää niiden tarpeisiin räätälöityjä järjestelmiä.

Ajatus kertoo tekoälykilpailun siirtymisestä uuteen vaiheeseen. Mallien ominaisuuksilla on edelleen merkitystä, mutta yrityksissä todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun teknologia ratkaisee konkreettisen ongelman tai muuttaa jonkin tärkeän työvaiheen olennaisesti paremmaksi.

Uuden yhtiön arvo on jo 1,5 miljardia dollaria

Ode käynnistettiin toukokuussa Anthropicin, Blackstonen, Hellman & Friedmanin, Goldman Sachsin ja muiden sijoittajien yhteisyrityksenä. TechCrunchin mukaan yhtiön arvoksi on määritelty 1,5 miljardia dollaria.

Hanke sai alkunsa Blackstonen omista kokemuksista. Sijoitusyhtiö oli käyttänyt sekä suuria konsulttitaloja että pieniä tekoälypalveluihin erikoistuneita yrityksiä auttamaan omistamiaan yhtiöitä teknologian käyttöönotossa.

Yksi pienemmistä toimijoista erottui joukosta. Fractional AI -niminen tekoälyinsinööriyhtiö vakuutti Blackstonen niin vahvasti, että uusi yhteisyritys osti sen pian perustamisensa jälkeen.

Fractional AI muodostaa nyt Oden toiminnan perustan. Yhtiön toimitusjohtajana työskentelee Fractional AI:n perustajiin kuuluva Chris Taylor, ja teknologiajohtajana toimii toinen perustaja Eddie Siegel.

Tavoitteena jopa biljoonan dollarin yhtiö

Oden johdon tavoitteet ovat poikkeuksellisen suuret. Taylor arvioi TechCrunchille, että hyvin toteutettuna yhtiöstä voisi joskus kasvaa biljoonan dollarin arvoinen.

Biljoonan dollarin yhtiöitä on maailmassa vain vähän, joten kyse ei ole vaatimattomasta kasvutavoitteesta. Ajatus perustuu oletukseen, että lähes kaikki suuret yritykset joutuvat tulevina vuosina uudistamaan keskeisiä järjestelmiään ja toimintatapojaan tekoälyn avulla.

Ode työllistää tällä hetkellä noin sata insinööriä. He työskentelevät yhdessä Anthropicin soveltavan tekoälyn tiimin kanssa tunnistaakseen, missä teknologia voisi tuoda asiakasyritykselle todellista hyötyä.

Yhtiön suurimmaksi haasteeksi voi muodostua nopea kasvu. Korkealaatuinen ja räätälöity työ vaatii kokeneita tekijöitä, mutta biljoonaluokan liiketoiminnan rakentaminen edellyttäisi samalla erittäin suurta asiakasmäärää.

Pelkkä Claude-lisenssi ei vielä muuta yritystä

Yritys voi hankkia käyttöönsä Claude-, ChatGPT- tai muun tekoälypalvelun suhteellisen helposti. Lisenssin ostaminen ei kuitenkaan itsessään uudista tuotetta, nopeuta tuotantoa tai paranna asiakaskokemusta.

Järjestelmä pitää yhdistää yrityksen tietoihin, ohjelmistoihin ja työnkulkuihin. Samalla on ratkaistava tietoturvaan, käyttöoikeuksiin, virheellisiin vastauksiin ja tulosten laadunvalvontaan liittyviä kysymyksiä.

Monissa organisaatioissa lupaava tekoälykokeilu jääkin irralliseksi työkaluksi. Työntekijät saattavat käyttää sitä tekstien luonnosteluun tai tiedon tiivistämiseen, mutta yrityksen tärkeimmät prosessit toimivat edelleen entiseen tapaan.

Ode pyrkii tarttumaan juuri tähän toteutuskuiluun. Sen asiakkaalle rakentama ratkaisu voi esimerkiksi käsitellä dokumentteja, auttaa asiakaspalvelijaa, automatisoida monivaiheista työtehtävää tai muodostaa kokonaan uuden tekoälyyn perustuvan tuoteominaisuuden.

Toimitusjohtajan on sitouduttava muutokseen

Taylorin mukaan Oden ihanteellisessa asiakasyrityksessä toimitusjohtaja uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin ja pitää toteutusta yhtenä yhtiön tärkeimmistä hankkeista.

Kyse ei siis ole pienestä kokeilusta, jonka yksittäinen tiimi toteuttaa muun työnsä ohessa. Oden projektit voivat koskea asiakkaan tärkeintä seuraavien vuosien aikana rakennettavaa tuoteominaisuutta tai sen keskeisimmän liiketoimintaprosessin uudistamista.

Johdon sitoutuminen on tärkeää, koska tekoälyn käyttöönotto voi vaatia muutoksia useiden osastojen toimintaan. Teknisen järjestelmän lisäksi yrityksen on päätettävä, kuka vastaa sen tuloksista, miten henkilöstö koulutetaan ja milloin ihminen tarkistaa tekoälyn tekemän työn.

Jos tekoälyhanke jää pelkästään teknologiaosaston vastuulle, se ei välttämättä koskaan saavuta niitä työntekijöitä tai asiakkaita, joiden arkea sen pitäisi muuttaa.

Ode suosii Claudea mutta voi käyttää kilpailijoita

Ode noudattaa niin sanottua Claude ensin -periaatetta. Se tarkoittaa, että yhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan Anthropicin malleja ja tuotteita.

Yhtiö ei kuitenkaan ole täysin sidottu Anthropicin teknologiaan. Jos asiakkaan ongelmaan sopii paremmin jonkin kilpailijan tuote, Ode voi käyttää myös sitä.

Joustavuus on tärkeää, sillä kaikki tekoälymallit eivät ole parhaimmillaan samoissa tehtävissä. Ratkaisussa voidaan tarvita useita malleja, perinteistä ohjelmistokehitystä, tietokantoja ja yrityksen omia järjestelmiä.

Oden teknologiajohtaja Eddie Siegel vertaa mallin valintaa ohjelmointikielen valitsemiseen. Pythonin tai Javan valinta voi olla tärkeä tekninen päätös, mutta yrityksen koko uudistusta ei määritellä pelkästään sen perusteella.

Samalla tavalla tekoälymalli on vain yksi osa laajempaa järjestelmää. Suuri osa työstä liittyy siihen, miten tieto liikkuu, millä säännöillä järjestelmä toimii ja miten sen tuottamaa hyötyä mitataan.

Tekoälyn hallusinaatiot tekevät toteutuksesta vaikeaa

Generatiiviset tekoälymallit voivat tuottaa vakuuttavan kuuloisia mutta virheellisiä vastauksia. Tämä ominaisuus ei välttämättä estä niiden käyttöä, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti järjestelmän suunnitteluun.

Luovan ideoinnin tai tekstiluonnoksen yhteydessä yksittäinen virhe voidaan havaita ja korjata helposti. Terveydenhuollossa, rahoituksessa tai yrityksen sopimusten käsittelyssä virheen seuraukset voivat olla huomattavasti vakavampia.

Siksi yrityksen sisäinen tekoälyjärjestelmä tarvitsee usein tarkat rajat. Mallille annetaan vain tehtävän kannalta tarpeelliset tiedot, sen vastaukset voidaan tarkistaa automaattisesti ja kriittisiin päätöksiin jätetään ihminen mukaan.

Taylor kuvailee tekoälyä taianomaiseksi mutta hallusinoivaksi ainesosaksi. Sen muuttaminen luotettavaksi osaksi yrityksen ydintoimintaa vaatii hänen mukaansa paljon asiantuntija-apua.

Kokeneista tekoälyinsinööreistä käydään kovaa kilpailua

Ode kertoo etsivänsä erityisesti kokeneita yleisosaajia, jotka ymmärtävät ohjelmistokehityksen lisäksi tuotteita ja liiketoimintaa. Yli puolet sen insinööreistä on TechCrunchin mukaan toiminut aiemmin yrittäjinä.

Tällaisen työntekijän pitää pystyä ottamaan vastuu hankkeesta alusta loppuun. Hänen on ymmärrettävä asiakkaan ongelma, rakennettava tekninen ratkaisu ja arvioitava, tuottaako järjestelmä oikeasti mitattavaa hyötyä.

Blackstonen edustaja vertasi Oden työntekijöitä erikoisjoukkoihin suuren insinööriarmeijan sijaan. Vertaus korostaa sitä, että yhtiö haluaa profiloitua pienenä mutta erittäin kokeneena asiantuntijaryhmänä.

Juuri osaajien saatavuus voi kuitenkin rajoittaa kasvua. Tekoälystä, ohjelmistoarkkitehtuurista ja yritysten toiminnasta samanaikaisesti ymmärtäviä työntekijöitä on vähän, ja samoista henkilöistä kilpailevat teknologiayhtiöt, konsulttitalot ja nopeasti kasvavat startupit.

Konsulttijätit rakentavat vastaavia tiimejä

Ode ei ole yksin markkinoilla. Myös OpenAI on perustanut The Deployment Company -nimisen yksikön auttamaan asiakkaita tekoälyn käyttöönotossa.

Lisäksi suuret konsulttiyhtiöt, kuten Accenture ja Deloitte, ovat rakentaneet omia asiakkaiden luokse sijoitettavia tekoälytiimejään.

Konsulttijäteillä on valmiit suhteet maailman suurimpiin yrityksiin ja mahdollisuus tarjota tuhansia työntekijöitä laajoihin muutoshankkeisiin. Oden etuna voi puolestaan olla sen pienempi koko, tekninen keskittyminen ja läheinen yhteys Anthropiciin.

Yhtiö kuvailee itseään skaalatuksi boutique-toimistoksi. Se haluaa säilyttää pienen asiantuntijayhtiön laadun ja henkilökohtaisen palvelun, vaikka toiminta laajenisi kansainvälisesti.

Pääomasijoittajat tuovat asiakkaita suoraan Oden ulottuville

Blackstone, Hellman & Friedman ja muut hankkeessa mukana olevat sijoittajat omistavat osuuksia lukuisista yrityksistä. Nämä yhtiöt muodostavat Odelle valmiin mahdollisten asiakkaiden joukon.

Pääomasijoittaja voi kannustaa omistamaansa yritystä uudistamaan toimintaansa tekoälyn avulla ja ohjata sen käyttämään Oden palveluja. Näin uusi yhtiö saa pääsyn asiakkaisiin ilman, että jokainen suhde pitäisi rakentaa alusta lähtien.

Ode ei kuitenkaan aio palvella ainoastaan omistajiensa portfolioyhtiöitä. Sen tavoitteena on myydä palvelujaan myös muille suurille organisaatioille.

Järjestely osoittaa, kuinka sijoitusyhtiöt voivat hyödyntää laajaa yritysverkostoaan uuden teknologiapalvelun kasvattamisessa. Samalla niiden omistamat yritykset toimivat ensimmäisinä ympäristöinä, joissa toimintamallia voidaan kokeilla.

Tavalliset yritykset voivat olla tekoälyn suuria voittajia

Tekoälykeskustelu keskittyy usein mallien kehittäjiin, siruvalmistajiin ja uusiin teknologiayrityksiin. Oden perustajien mukaan suurimmat voittajat voivat löytyä myös täysin muilta toimialoilta.

Vähittäiskauppa, teollisuus, vakuutusyhtiöt ja logistiikkayritykset voivat saada merkittävän edun, jos ne käyttävät tekoälyä kilpailijoitaan tehokkaammin.

Hyöty ei välttämättä synny näyttävästä kuluttajille tarkoitetusta chatbotista. Arvokkaampaa voi olla esimerkiksi toimitusketjun häiriöiden ennustaminen, dokumenttien käsittelyn nopeuttaminen tai työntekijöiden päätöksenteon tukeminen.

Tällaisissa hankkeissa ratkaisevaa ei ole se, pystyykö tekoäly vastaamaan näyttävästi yleiseen kysymykseen. Olennaisempaa on, toimiiko järjestelmä luotettavasti juuri kyseisen yrityksen tiedoilla, sääntöjen mukaisesti ja osana olemassa olevia ohjelmistoja.

Tekoälykilpailu siirtyy malleista käytännön hyötyihin

Anthropicin ja OpenAI:n päätös perustaa erillisiä käyttöönottopalveluja kertoo laajemmasta muutoksesta tekoälyalalla. Mallien kehittäjät eivät enää luota siihen, että yritysasiakkaat onnistuvat rakentamaan kaikki ratkaisut itse.

Markkinoiden seuraavassa vaiheessa voittaja ei välttämättä ole vain yhtiö, jolla on tehokkain malli. Menestyjä voi olla toimija, joka pystyy muuttamaan mallin mitattavaksi säästöksi, paremmaksi tuotteeksi tai kokonaan uudeksi liiketoiminnaksi.

Oden biljoonan dollarin tavoite voi osoittautua ylimitoitetuksi. Sen taustalla oleva havainto on silti uskottava: tehokaskaan tekoäly ei tuota yritykselle arvoa ennen kuin joku rakentaa sen ympärille toimivan järjestelmän.