Eurooppalaiset vanhemmat ovat tyytymättömämpiä säästökykyynsä kuin lapsettomat kotitaloudet, kertoo Intrumin vuotuinen kuluttajien maksutapatutkimus. Näin on myös Suomessa.
Vaikka Euroopan keskuspankin näkemykset osoittavat, että kotitalouksien säästäminen on saavuttanut ennätyksellisen tason koronapandemian aikana, Intrumin tutkimus osoittaa toisenlaisen kuvan. Euroopassa, kuin myös Suomessa, vanhemmat ovat keskimäärin tyytymättömämpiä mahdollisuuksiinsa säästää verrattuna lapsettomiin kotitalouksiin.
- 61% eurooppalaisista vanhemmista on tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa saada rahaa säästöön, kun lapsettomista kotitalouksista näin kokee 53%.
- Suomessa 67% vanhemmista on tyytymättömiä säästettävään summaan, kun vastaava luku lapsettomien kotitalouksien osalta on 56%.
Eroa voidaan selittää sillä, että koronapandemian aiheuttamat yllättävät taloudelliset seuraukset kuten tietyille toimialoille kohdistuva työttömyys ja lomautukset ovat kohdelleet ihmisiä epätasaisesti. Tämä asettaa joillekin kuluttajaryhmille taloudellisia lisäpaineita. Kuluttajat, joiden taloudellinen tilanne ei ole suoraan kärsinyt pandemiasta, voivat paremmin tehdä harkittuja taloudellisia päätöksiä, kuin ihmiset, joihin pandemia on vaikuttanut suoraan. Haavoittuvassa asemassa ja muita alttiimpia tulojen muutoksille ovat esimerkiksi lapsiperheelliset.
Romanian, Kreikan, Viron ja Puolan kansalaiset ovat tyytymättömimpiä säästämiseensä - jopa 80 prosenttia romanialaisista sanoi, että he eivät ole tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa säästää. Luvut ovat Euroopan korkeimmat. Näissä maissa myös lapsettomat kotitaloudet ilmaisivat suurta tyytymättömyyttä kykyynsä säästää.
Yllättäen suurin ero lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien tyytyväisyydessä säästämiinsä summiin on naapurissamme Ruotsissa, sekä Isossa-Britanniassa ja Tanskassa. 59% ruotsalaisista vanhemmista on tyytymätön säästöihinsä, kun lapsettomista kotitalouksista näin koki 36%.
- Ero näiden kuluttajaryhmien välillä on Ruotsissa 23%, kun Suomessa se on 11%.
- Ero vanhempien ja lapsettomien kotitalouksien välillä on tavanomaista korkeampi myös Isossa-Britanniassa (16%) ja Tanskassa (15%)
"Nämä luvut osoittavat, että koronan yllättävät vaikutukset ovat tuoneet perheille taloudellista painetta, joka joissain maissa vielä korostuu. Perheissä joudutaan tietysti tasapainottelemaan työn ja lastenhoidon välillä ja perhepolitiikassakin on maiden välillä eroja. On kuitenkin hienoa nähdä, että vaikka Suomessakin eroa näiden kahden kuluttajaryhmän välillä on, on ero kuitenkin lähempänä Euroopan keskitasoa kuin joissain muissa maissa”, Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala sanoo.