Lennettiinkö Kuuhun ensimmäisen kerran jo vuonna 1600? Englantilainen piispa kuvitteli kuulennon haasteet aivan oikein jo neljä vuosisataa sitten.

Piispa Francis Godwinin mielikuvituksellinen kertomus The Man in the Moone, or a Discourse of a Voyage thither, by Domingo Gonsales. The speedy Messenger (1638) on yksi varhaisimpia tieteisfiktion edustajia.

Godwinin klassikkoteos julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi nimellä Lento Kuuhun (Basam Books 2021). Teoksen on suomentanut tieteenhistorian dosentti Osmo Pekonen. Pekonen on myös laatinut teokseen esipuheen ja varustanut lukutekstin kommentaareilla, jotka taustoittavat tekstiä – nykylukijallekaan ei jää epäselväksi, mistä Godwinin teoksessa on kyse.

”Kuun öinen kirkkaus ei olekaan mitään muuta kuin auringonsäteiden heijastumista vedenpinnasta kuin peilistä. Kuinka paljon tämä poikkeaakaan kaikesta siitä mitä filosofimme takovat päähän koulussa!”

Lento Kuuhun kertoo kuvitteellisen espanjalaisen seikkailijan Domingo Gonsalesin ihmeellisestä ilmalennosta Kuuhun vuoden 1600 tienoilla. Gonsalesin matka Kuuhun alkaa Kanarian saarilta 9. syyskuuta 1599 ja päättyy Kiinaan, lähelle Pekingiä, huhtikuun 7. päivän tienoilla 1601.

Matkansa aikana hän tutustuu Kuussa asuvaan kansaan ja opettelee heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Seikkailija ihastuu Kuuhun ja tämän asukkaisiin ikihyväksi, mutta palaa lopulta kuitenkin Maahan velvollisuuden tunteesta.

”Heidän hyvän hallintonsa perusta on kuitenkin kansan erinomaisessa luonteessa, joka takaa, että niin vanhat kuin nuoret paheineenkin elävät rakkaudessa, rauhassa ja ystävyydessä. Kuu on näin ollen kuin toinen Paratiisi.”

Piispa Godwin oli laajasti oppinut ja hän pohti paljon luonnonfilosofiaan liittyviä kysymyksiä. Nykylukijaa saattaakin ihmetyttää, kuinka oikeaan hän osui esimerkiksi pohdinnoissaan painovoiman olemuksesta vuosia ennen kuin painovoimateorian isä Isaac Newton oli edes syntynyt!

Kääntäjästä

Tieteenhistorian dosentti Osmo Pekonen (FT, YTT) on monipuolinen kirjailija, suomentaja ja kulttuurivaikuttaja.