Netflix maksoi 587 miljoonaa dollaria Ben Affleckin tekoäly-yhtiöstä

Netflixin maaliskuussa tekemän InterPositive-kaupan hinnaksi on paljastunut noin 587 miljoonaa dollaria. Ben Affleckin perustama yhtiö kehittää tekoälytyökaluja, joilla voidaan esimerkiksi korjata valaistusta, vaihtaa taustoja ja täydentää puuttuvia otoksia.

Netflix maksoi näyttelijä ja elokuvantekijä Ben Affleckin perustamasta InterPositive-tekoäly-yhtiöstä noin 587 miljoonaa dollaria eli huomattavasti enemmän kuin maaliskuussa julkistettu kauppa antoi aluksi ymmärtää.

TechCrunchin mukaan kauppahinta paljastui Netflixin Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle toimittamasta neljännesvuosiraportista. Kauppa toteutettiin kokonaan käteisellä.

Viranomaisasiakirja ei nimeä ostokohdetta

Netflix ilmoitti InterPositiven ostamisesta maaliskuun 2026 alussa, mutta osapuolet eivät tuolloin kertoneet sopimuksen taloudellisia ehtoja.

Uudessa viranomaisasiakirjassa Netflix kertoo toteuttaneensa maaliskuussa yritysoston, jonka kokonaishinta oli noin 587 miljoonaa dollaria. Raportin kyseinen kohta ei nimeä ostettua yritystä, mutta ajankohta vastaa InterPositive-kauppaa, johon TechCrunch summan yhdistää.

Aiemmissa mediatiedoissa kaupan arvoksi oli arvioitu enimmillään noin 600 miljoonaa dollaria. Uusi raportti tarkentaa Netflixin maksaman käteishinnan hieman tämän arvion alapuolelle.

Summa tekee InterPositivesta huomattavan investoinnin myös Netflixin kokoiselle viihdeyhtiölle. Kyse ei ole vain yksittäisen ohjelmiston lisensoinnista, vaan kokonaisen teknologiayhtiön ja sen henkilöstön hankkimisesta osaksi Netflixiä.

Ben Affleck perusti InterPositiven vuonna 2022

Affleck aloitti InterPositiven kehittämisen vuonna 2022 havaittuaan, että tuotannoissa käytettävä tekoäly ei hänen mielestään ymmärtänyt riittävän hyvin elokuvanteon visuaalista logiikkaa ja jatkuvuutta.

Yhtiö rakensi omaa aineistoaan valvotuissa studio-olosuhteissa yhdessä insinöörien, tutkijoiden ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena oli opettaa järjestelmille nimenomaan elokuvanteon työvaiheita ja kuvallisia sääntöjä.

InterPositiven ensimmäinen malli suunniteltiin tunnistamaan esimerkiksi kohtausten valaistusta, ympäristöä, kuvakulmia ja otosten välistä jatkuvuutta. Tällaiset yksityiskohdat ratkaisevat, näyttävätkö eri aikaan kuvatut otokset katsojalle yhtenäiseltä kohtaukselta.

Työkaluilla voidaan yhtiön mukaan käsitellä tilanteita, joissa tuotannosta puuttuu tarpeellinen otos, tausta täytyy vaihtaa tai valaistus ei vastaa kohtauksen muita kuvia. Tavallisesti tällaiset ongelmat voivat vaatia uusia kuvauksia tai runsaasti manuaalista jälkituotantotyötä.

Tarkoituksena ei ole luoda tekoälynäyttelijöitä

InterPositive on pyrkinyt erottautumaan tekoälypalveluista, jotka tuottavat kokonaisia videoita tekstikomentojen perusteella tai jäljittelevät oikeiden näyttelijöiden suorituksia.

Affleckin ja Netflixin mukaan yhtiön työkalut on tarkoitettu ensisijaisesti olemassa olevan, oikeassa tuotannossa kuvatun materiaalin käsittelemiseen. Lähtökohtana on siis elokuvaryhmän tekemä kuvaus eikä tyhjästä luotu kohtaus.

Ero on olennainen. Generatiivinen videojärjestelmä voi rakentaa kuvan kokonaan tekoälyn tuottamasta materiaalista, kun taas InterPositiven kuvailemassa käyttötavassa tekoäly toimii jälkituotannon työkaluna alkuperäisen materiaalin ympärillä.

Käytännössä järjestelmä voisi auttaa sovittamaan eri otosten valaistuksen yhteen, muokkaamaan kuvausympäristön yksityiskohtia tai täydentämään editoinnissa havaittua aukkoa. Lopputuloksen hyväksyminen jäisi edelleen tuotannon tekijöille.

InterPositiven tekniikasta ei kuitenkaan ole julkaistu kattavia riippumattomia testituloksia tai yksityiskohtaista teknistä dokumentaatiota. Toistaiseksi tiedot työkalujen ominaisuuksista perustuvat pitkälti yhtiöiden omiin kuvauksiin.

Koko InterPositiven tiimi siirtyy Netflixille

Kaupan yhteydessä koko InterPositiven henkilöstön ilmoitettiin liittyvän Netflixiin. Tämä antaa suoratoistoyhtiölle sekä valmiin teknologian että sitä kehittäneen osaajajoukon.

Affleck jatkaa mukana vanhempana neuvonantajana. Hänen tehtävänsä ei siten ole johtaa yhtiötä päivittäin Netflixin sisällä, vaan osallistua teknologian ja elokuvanteon välisen suhteen kehittämiseen.

Affleckin asema erottaa InterPositiven monista teknologialähtöisistä tekoäly-yrityksistä. Yhtiön perustaja tunnetaan näyttelijänä, käsikirjoittajana, tuottajana ja ohjaajana, joten tuotteiden lähtökohtana on korostettu tuotantojen käytännön ongelmia.

Se ei itsessään takaa tekniikan toimivuutta, mutta auttaa selittämään, miksi Netflix näkee yrityksessä enemmän arvoa kuin pelkässä yksittäisessä tekoälymallissa.

Netflix käyttää tekoälyä jo sadoissa tuotannoissa

Kauppa liittyy Netflixin laajempaan tavoitteeseen tuoda tekoäly osaksi elokuvien ja sarjojen tuotantoprosesseja. TechCrunch muistuttaa Netflixin kertoneen, että generatiivista tekoälyä on hyödynnetty jollakin tavalla jo noin 300:ssa sen nimikkeessä.

Luku ei tarkoita, että sadat Netflix-tuotannot olisivat kokonaan tekoälyn tekemiä. Generatiiviseksi tekoälyksi voidaan laskea hyvin erilaisia ja erikokoisia työvaiheita, joista monet tapahtuvat jälkituotannossa eivätkä näy katsojalle suoraan.

Käyttökohteita voivat olla esimerkiksi visuaalisten tehosteiden valmistelu, tuotantomateriaalin järjestäminen, kuvien muokkaaminen ja teknisten virheiden korjaaminen. InterPositiven osaaminen sopii juuri tähän tuotantoketjun osaan.

Oman teknologiayhtiön ostaminen voi vähentää Netflixin riippuvuutta ulkopuolisista tekoälypalveluista. Samalla yhtiö saa enemmän määräysvaltaa työkalujen kehityksestä, tietoturvasta ja siitä, millaisella aineistolla järjestelmiä koulutetaan.

Korkea hinta kertoo strategisesta merkityksestä

587 miljoonan dollarin kauppahinta viittaa siihen, ettei Netflix pidä InterPositivea vain kokeiluna. Yhtiö näyttää valmistautuvan käyttämään tekniikkaa laajemmin omassa tuotantoekosysteemissään.

Elokuva- ja sarjatuotannoissa pieniltä vaikuttavat jälkituotannon ongelmat voivat muuttua kalliiksi. Uusintakuvaukset vaativat kuvauspaikkojen, kaluston, lavasteiden ja näyttelijöiden aikataulujen järjestämistä uudelleen.

Jos osa näistä ongelmista voidaan ratkaista luotettavasti olemassa olevan materiaalin avulla, säästöjä voi syntyä sekä rahassa että ajassa. Netflixin kaltaisessa yhtiössä samaa tekniikkaa voidaan lisäksi käyttää useissa tuotannoissa ja eri maissa.

Kauppahinta ei silti todista, että tekniikka saavuttaisi kaikki sille asetetut tavoitteet. Ratkaisevaa on, miten hyvin työkalut toimivat todellisissa tuotannoissa ja hyväksyvätkö ohjaajat, kuvaajat, leikkaajat sekä muut ammattilaiset ne osaksi työskentelyään.

Tekijöiden oikeudet pysyvät keskustelun ytimessä

Tekoälyn käyttäminen elokuvatuotannossa nostaa väistämättä esiin kysymyksiä aineistojen omistamisesta, tekijöiden suostumuksesta, työnjaosta ja lopputuloksen vastuista. Samat kysymykset koskevat myös järjestelmiä, jotka eivät luo digitaalisia näyttelijöitä.

Netflix ja InterPositive ovat korostaneet, että teknologiaa kehitetään tukemaan luovia tekijöitä eikä korvaamaan heitä. Yhtiön mukaan malleihin on rakennettu rajoituksia, joiden tarkoitus on suojata tuotannon alkuperäistä luovaa näkemystä.

InterPositive kertoo keskittyvänsä pienempiin, tarkasti rajattuihin aineistoihin ja elokuvanteon tekniikoihin ihmisten esitysten jäljittelemisen sijasta. Käytännön merkitys riippuu kuitenkin siitä, kuinka avoimesti työkalujen käyttö, aineistot ja päätöksenteko dokumentoidaan.

Netflixin seuraavat tuotannot näyttävät, jääkö InterPositive erikoistuneeksi jälkituotantotyökaluksi vai muodostuuko siitä koko palvelun tuotantoja palveleva tekninen alusta. Lähes 600 miljoonan dollarin sijoitus tekee ainakin yhden asian selväksi: Netflix pitää tekoälyä pysyvänä osana tulevaisuuden elokuvantekoa.