6 lausetta, jotka voivat paljastaa piilevän ylemmyydentunteen

Yksittäinen lause ei vielä kerro ihmisen persoonallisuudesta. Jos samat vähättelevät ilmaukset kuitenkin toistuvat jatkuvasti, niiden taustalla voi olla tarve nostaa itseään muiden yläpuolelle.

Ylemmyydentunne ei aina ilmene avoimena rehentelynä tai suorana toisten arvosteluna. Se voi näkyä huomattavasti hienovaraisemmin tavassa, jolla ihminen kommentoi muiden valintoja, mielipiteitä ja saavutuksia.

YourTangon kirjoittaja Yessenia Munoz nostaa esiin kuusi arkista lausetta, jotka voivat toistuvasti käytettyinä kuulostaa alentuvilta. Niiden avulla puhuja saattaa asettaa itsensä muita älykkäämmäksi, sivistyneemmäksi tai tarkkanäköisemmäksi.

Lauseita ei kuitenkaan pidä käyttää persoonallisuustestinä. Merkitys riippuu aina äänensävystä, tilanteesta ja ihmisten välisestä suhteesta. Esimerkiksi ystävälliseksi tarkoitettu huomautus voi kuulostaa täysin erilaiselta kuin ivallinen kommentti.

1. En voisi koskaan olla tuollaisten ihmisten ystävä

Jokaisella on oikeus valita ystävänsä ja päättää, millaisessa seurassa hän viihtyy. Lause muuttuu ongelmalliseksi silloin, kun sillä ei ainoastaan kuvata omia mieltymyksiä vaan määritellään kokonainen ihmisryhmä itseä huonommaksi.

Puhuja voi viitata esimerkiksi ihmisten työhön, harrastuksiin, rahankäyttöön, parisuhteisiin tai viihdemakuun. Samalla hän antaa ymmärtää tehneensä itse parempia ja arvokkaampia valintoja.

Toisten sulkeminen oman piirin ulkopuolelle voi vahvistaa tunnetta omasta erityisyydestä. Rakentavampi tapa olisi puhua siitä, miksi jokin elämäntapa ei sovi itselle, tekemättä päätelmiä kaikkien sitä noudattavien ihmisten arvosta.

2. Kai jotkut eivät vain ymmärrä

Lause voi kuulostaa harmittomalta havainnolta, mutta se saattaa myös mitätöidä kaikki eriävät mielipiteet. Sen sijaan, että puhuja pohtisi, miksi toinen näkee asian eri tavalla, hän päättää tämän olevan kykenemätön ymmärtämään asiaa.

Tällöin oma mielipide esitetään itsestään selvänä totuutena. Eri mieltä oleva ihminen ei ole vain eri mieltä, vaan hänen oletetaan olevan vähemmän älykäs, kokenut tai sivistynyt.

Aito keskustelu vaatii mahdollisuutta siihen, että myös oma käsitys voi olla vajavainen. Utelias ihminen kysyy perusteluja sen sijaan, että selittäisi erimielisyyden automaattisesti toisen puutteilla.

3. Olen vain rehellinen

Rehellisyys on arvokas ominaisuus, mutta joskus sitä käytetään suojakilpenä tarpeettoman loukkaaville kommenteille. Puhuja voi arvostella toisen ulkonäköä, osaamista tai elämäntilannetta ja torjua vastuun sanoistaan vetoamalla vilpittömyyteen.

Kaikkien mieleen tulevien ajatusten sanominen ei ole sama asia kuin rakentava rehellisyys. Myös todenmukaiseksi koettu mielipide voidaan ilmaista kunnioittavasti tai jättää sanomatta, jos sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin loukata.

Lauseeseen voi kätkeytyä ajatus siitä, että puhuja näkee totuuden muita selvemmin ja että loukkaantuminen kertoo vain kuulijan liiallisesta herkkyydestä. Näin huomio siirtyy sanojen vaikutuksesta niiden kohteena olevan ihmisen reaktioon.

4. Tiesin tuon jo

Joskus ihminen on aidosti kuullut asian aiemmin, eikä sen kertomisessa ole mitään väärää. Toistuvasti käytettynä lause voi kuitenkin vaikuttaa yritykseltä osoittaa, ettei kukaan pysty kertomaan puhujalle mitään uutta.

Kommentti saattaa viedä toiselta innostuksen jakaa löytämänsä tieto. Keskustelukumppanin ajatuksen jatkamisen sijasta puhuja keskittyy todistamaan olleensa jo valmiiksi askeleen edellä.

Laaja tietämys ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla tuttua. Oppimiseen kuuluu myös kyky myöntää, ettei vielä tiedä jotakin. Usein aidosti asiantunteva ihminen pystyy suhtautumaan luontevasti myös oman osaamisensa rajoihin.

5. Onpa söpöä

Ystävällisellä äänensävyllä lausuttuna sanat voivat olla vilpitön kehu. Ivallisesti sanottuna ne voivat kuitenkin pienentää toisen saavutuksen, mielipiteen tai innostuksen merkitystä.

Kommentti voi tulla vastaan esimerkiksi silloin, kun joku kertoo uudesta työpaikastaan, harrastuksestaan tai itselleen tärkeästä tavoitteestaan. Suoran arvostelun sijasta puhuja suhtautuu asiaan kuin se olisi lapsellinen tai yhdentekevä.

Vähättely on tehokasta juuri siksi, että se voidaan tarvittaessa selittää kohteliaisuudeksi. Kohde voi jäädä pohtimaan, oliko kommentti todella piikikäs vai tulkitsiko hän sen väärin.

6. Ihmiset ovat niin ennalta-arvattavia

Ihmisten käyttäytymisessä on mahdollista huomata toistuvia malleja. Ylemmyydentunteesta voi kuitenkin kertoa tapa puhua kaikista muista yksinkertaisina ja helposti luettavina olentoina.

Lause asettaa puhujan joukon ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Muut vain seuraavat tuttua käsikirjoitusta, kun taas hän itse kuvittelee näkevänsä heidän motiiviensa läpi ja tekevänsä täysin itsenäisiä ratkaisuja.

Todellisuudessa ihmisten ajatukset ja elämäntilanteet ovat yleensä monimutkaisempia kuin ulkopuolinen voi päätellä. Empaattinen suhtautuminen lähtee siitä, ettei toisen toimintaa selitetä liian nopeasti yhdellä ominaisuudella tai oletetulla motiivilla.

Ratkaisevaa on toistuva toimintatapa

Kuka tahansa voi sanoa joskus jotakin ylimieliseltä kuulostavaa. Väsymys, epävarmuus, huono sanavalinta tai epäonnistunut huumori eivät vielä tarkoita, että ihminen pitäisi itseään kaikkia muita parempana.

Olennaisempaa on tarkastella kokonaisuutta. Kuunteleeko ihminen muita, pystyykö hän myöntämään virheensä ja iloitseeko hän aidosti toisten onnistumisista? Vai palaavatko keskustelut jatkuvasti siihen, kuinka hän itse ymmärtää, tietää ja toimii muita paremmin?

Piilevän ylemmyydentunteen taustalla ei aina ole vahva itseluottamus. Muiden vähättely voi olla myös keino suojella haurasta minäkuvaa ja vakuuttaa itselle, että oma asema on turvattu. Se ei silti tee loukkaavasta käytöksestä hyväksyttävää.