Alamy / AOP
10:10 - 19.04.2021 / viihde / Findance
Helsingin yliopisto: Huono-osaisilla alueilla asuvilla kohonnut riski tulla epäillyksi rikoksesta

Asuinalue itsessään ei kuitenkaan lisää riskiä, vaan ero selittynee niin sanotulla valikoitumisefektillä eli henkilöt, joilla on korkeampi riski rikollisuuteen, päätyvät todennäköisemmin asumaan huono-osaisimmille alueille, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tuoreessa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin asuinalueiden huono-osaisuuden yhteyttä riskiin tulla epäillyksi rikoksesta. Suomen yhdeksään suurimpaan kaupunkiin rajatussa tutkimuksessa havaittiin riskin olevan jopa 30-kertainen henkilöillä, jotka asuivat huono-osaisimmilla alueilla verrattuna niihin, jotka asuivat hyväosaisimmilla alueilla.

- Suhteellisesti korkeimmat erot havaittiin, kun huono-osaisuutta mitattiin sillä kuinka isoa osaa alueen asukkaista oli edellisen vuoden aikana epäilty rikoksista, kertoo tutkijatohtori Jaakko Airaksinen Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Kun huono-osaisuutta mitattiin työttömien, matalatuloisten, matalasti koulutettujen tai vuokralla asuvien osuuksilla, suhteelliset riskit olivat noin 3–10-kertaiset. Absoluuttiset erot rikosepäiltyjen määrissä olivat kuitenkin pienet mittarista riippumatta.


Huono-osaisella alueella asuminen nosti väkivaltarikosten riskiä yli 10 %

Asuinalueen huono-osaisuuden vaikutusta henkilöiden omaan riskiin tulla epäillyksi rikoksista tutkittiin vertailemalla henkilöiden rikosriskiä heidän asuessaan erilaisilla asuinalueilla.

- Verrattuna aikaan, jolloin henkilö on asunut hyväosaisella alueella, huono-osaisella alueella asuminen nosti riskiä tulla epäillyksi väkivaltarikoksista noin 10–15 %. Muiden rikosten kohdalla huono-osaisella alueella asuminen ei juuri vaikuttanut riskiin, Airaksinen toteaa.

Erot asuinalueiden välillä selittynevätkin paremmin sillä, että henkilöt, jotka ovat riskissä tehdä rikoksia, päätyvät asumaan huono-osaisimmille alueille, kuin että asuinalueiden huono-osaisuus itsessään vaikuttaisi riskiin.

Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa ja siinä hyödynnettiin yli 500 000 suomalaisen rekisteritietoja 17 vuoden ajalta.

artikkelin avainsanat:
Helsingin yliopisto tutkimukset