Nainen makaa sängyssä yöllä ja selaa älypuhelintaan.
Pexels


viihde /

7 syytä, miksi nukkumaanmeno venyy, vaikka väsyttää – moni tunnistaa tämän ilmiön

Kello lähestyy puoltayötä. Tiedät, että aamulla pitäisi nousta aikaisin, mutta päätät katsoa vielä yhden videon tai selata puhelinta hetken. Lopulta nukkumaanmeno venyy jälleen tunnilla. Miksi ihminen lykkää nukkumista, vaikka tietää tarvitsevansa lepoa? Psykologit ovat tutkineet ilmiötä, jota kutsutaan nukkumaanmenon viivyttelyksi. Sen taustalla voi olla useita yllättävän tavallisia arkisia syitä.

Illalla on vihdoin omaa aikaa. Työpäivä, kotityöt ja muut velvollisuudet ovat takana, eikä kukaan odota enää mitään.

Suunnitelmana on mennä nukkumaan kello 22.30. Televisiosta alkaa kuitenkin kiinnostava ohjelma, puhelimessa on uusia viestejä ja sosiaalisessa mediassa vastaan tulee hauska video.

Kun seuraavan kerran katsot kelloa, se on jo puoli yksi yöllä.

Monille tuttu ilmiö tunnetaan tutkimuksessa nimellä bedtime procrastination eli nukkumaanmenon viivyttely.

Utrechtin yliopiston tutkijat Floor Kroese, Denise de Ridder, Catharine Evers ja Marieke Adriaanse käsittelivät ilmiötä vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa. Siinä nukkumaanmenon viivyttely määriteltiin tilanteeksi, jossa ihminen menee nukkumaan suunniteltua myöhemmin, vaikka mikään ulkoinen olosuhde ei estäisi nukkumaanmenoa.

Vuoden 2026 tutkimuskatsauksessa, joka kokosi yhteen 18 opiskelijoilla tehtyä tutkimusta ja yli 35 000 osallistujan aineiston, nukkumaanmenon viivyttely oli yhteydessä erityisesti koettuun stressiin. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että jokaisen myöhäisen illan taustalla olisi sama syy.

1. Mukavan tekemisen lopettaminen tuntuu vaikealta

Joskus nukkumaanmenon vaikein osa ei ole itse nukkuminen vaan jonkin miellyttävän tekemisen lopettaminen.

Kirja on kiinnostavassa kohdassa, tietokonepelissä pitäisi päästä vielä seuraavalle tasolle tai suoratoistosarjan jakso päättyy jännittävään tilanteeseen.

Ajatus keskeyttämisestä tuntuu epämiellyttävältä, vaikka väsyttäisi.

Vuoden 2014 tutkimuksessa tutkijat nostivat esiin juuri tämän mahdollisuuden. Nukkumaanmenoa ei välttämättä vältellä siksi, ettei haluaisi nukkua, vaan siksi, ettei halua lopettaa jotakin muuta.

Tällaisessa tilanteessa voi auttaa, että päättää jo etukäteen sopivan lopetuskohdan. Esimerkiksi uuden sarjajakson aloittamisen sijaan voi jättää sen seuraavaan iltaan.

2. Ilta tuntuu päivän ainoalta omalta ajalta

Päivä on saattanut kulua muiden ihmisten aikataulujen mukaan. Aamulla on kiire töihin, päivällä hoidetaan velvollisuuksia ja illalla huolehditaan kodista.

Kun kaikki on vihdoin tehty, tuntuu houkuttelevalta valvoa vielä hetki vain siksi, että saa päättää itse ajankäytöstään.

Vaikka ihminen olisi väsynyt, nukkumaanmeno voi tuntua siltä, että oma vapaa-aika loppuu kesken.

Tällaista kokemusta kuvataan arkikielessä toisinaan nimellä revenge bedtime procrastination, jossa yövalvomisella pyritään ikään kuin ottamaan takaisin päivän aikana puuttunutta vapautta.

Ilmiötä ei kuitenkaan pidä pitää kaikkien iltavalvojien yhteisenä selityksenä. Joku saattaa valvoa mieluummin siksi, että hänen luontainen vuorokausirytminsä painottuu iltaan.

Jos omaa aikaa ei tunnu olevan koskaan tarpeeksi, ratkaisua kannattaa etsiä myös päivän muusta ajankäytöstä eikä vain viimeisestä tunnista ennen nukkumaanmenoa.

3. Puhelimella seuraava sisältö alkaa lähes itsestään

Yhden lyhyen videon katsominen ei välttämättä vie kuin minuutin. Ongelmana voi olla, ettei katselu pääty yhteen videoon.

Sosiaalisen median palvelut tarjoavat jatkuvasti uutta sisältöä. Videon jälkeen alkaa toinen, uutisvirtaan ilmestyy uusia julkaisuja ja seuraava kiinnostava asia löytyy yhdellä pyyhkäisyllä.

Myös suoratoistopalveluissa uusi jakso voi käynnistyä automaattisesti, ellei katselija pysäytä toistoa.

Kun tekemiselle ei ole selvää päättymiskohtaa, lopettamispäätös täytyy tehdä yhä uudelleen.

Käytännöllinen ratkaisu voi olla automaattisen toiston poistaminen käytöstä tai puhelimen jättäminen lataukseen makuuhuoneen ulkopuolelle.

4. Päivän viimeiset tehtävät aloitetaan liian myöhään

Nukkumaanmenon viivästyminen ei aina tarkoita viihteen parissa valvomista.

Joku huomaa iltakymmeneltä, että pyykit pitäisi vielä ripustaa, seuraavan päivän eväät valmistaa ja keittiö siivota.

Yksittäiset tehtävät ovat pieniä, mutta niiden yhteenlaskettu kesto voi olla huomattava.

Jos nukkumaanmenoon valmistautuminen alkaa vasta silloin, kun pitäisi jo olla sängyssä, aikataulu venyy helposti.

Tällaisessa tilanteessa kannattaa erottaa välttämättömät iltatoimet niistä asioista, jotka voivat odottaa aamuun tai seuraavaan päivään.

Kaikkea keskeneräistä ei tarvitse tehdä valmiiksi ennen nukkumaanmenoa.

5. Väsymys voi vaikeuttaa päätöksistä kiinni pitämistä

Illalla ihminen on saattanut tehnyt päivän aikana lukuisia päätöksiä ja käsitellyt paljon erilaisia asioita.

Kun väsyttää, voi olla houkuttelevaa valita helpoin ja miellyttävin vaihtoehto sen sijaan, että noudattaisi aiempaa suunnitelmaa.

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa nukkumaanmenon viivyttely oli yhteydessä myös yleiseen vitkasteluun ja itsesäätelyn vaikeuksiin.

Tutkimus ei kuitenkaan todistanut, että väsymys itsessään aiheuttaisi viivyttelyä. Myös liian vähäinen uni voi vaikuttaa seuraavan päivän jaksamiseen ja päätöksentekoon.

Jos nukkumaanmeno jää joka ilta viimeiseksi tahdonvoimaa vaativaksi päätökseksi, helpotusta voi löytyä rutiineista.

Esimerkiksi säännöllinen iltatoimien aloitusaika vähentää tarvetta päättää erikseen joka ilta, milloin pitäisi alkaa valmistautua nukkumaan.

6. Stressi pitää ajatukset kiinni päivän tapahtumissa

Vaikka olisi väsynyt, mielessä voivat edelleen pyöriä työasiat, huomiselle sovitut tapaamiset ja keskeneräiset tehtävät.

Joku saattaa yrittää siirtää ajatuksensa muualle katsomalla televisiota tai selaamalla puhelinta. Tarkoituksena on rauhoittua, mutta samalla nukkumaanmeno voi viivästyä.

Vuoden 2026 tutkimuskatsauksessa nukkumaanmenon viivyttely oli opiskelija-aineistoissa yhteydessä stressiin, ahdistusoireisiin ja masennusoireisiin. Voimakkain yhteys havaittiin koettuun stressiin.

Näistä yhteyksistä ei voi kuitenkaan päätellä, aiheuttaako stressi nukkumaanmenon viivyttelyä vai liittyykö viivyttely esimerkiksi stressiä ylläpitävään univajeeseen.

Jos ajatukset pyörivät ennen nukkumaanmenoa jatkuvasti seuraavan päivän tehtävissä, voi kokeilla niiden kirjoittamista muistiin hieman aikaisemmin illalla.

Jos varsinaisena ongelmana on se, ettei uni tule nukkumaan mennessä, kyse voi olla muusta kuin nukkumaanmenon viivyttelystä.

7. Oma vuorokausirytmi ei sovi aikatauluun

Kaikille aikainen nukkumaanmeno ei tunnu yhtä luontevalta.

Toiset alkavat väsyä jo alkuillasta, kun taas iltavirkku saattaa kokea olevansa aktiivisimmillaan vasta myöhään illalla.

Jos iltavirkun täytyy herätä joka aamu hyvin aikaisin, hänen luontainen rytminsä ja arjen aikataulunsa voivat olla ristiriidassa.

Silloin nukkumaanmenon siirtyminen myöhemmäksi ei välttämättä johdu vain siitä, että ihminen haluaa katsoa vielä yhden videon.

Myös vuorokausirytmin vaikutusta nukkumaanmenon viivyttelyyn on tarkasteltu tutkimuksissa. Iltapainotteisuus voi olla yksi selittävä tekijä, mutta se ei tarkoita, että kaikki iltavirkut lykkäisivät nukkumaanmenoa tahallaan.

Miten nukkumaanmenon viivyttelyä voisi vähentää?

Yhdysvaltain tautikeskus CDC suosittelee aikuisille säännöllistä unirytmiä ja elektronisten laitteiden käytön lopettamista vähintään puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Myös makuuhuoneen pitäminen rauhallisena ja viileänä voi helpottaa hyviä nukkumistottumuksia.

Monelle hyödyllinen muutos voi olla nukkumaanmenon suunnittelun aloittaminen aikaisemmin. Jos haluaa olla sängyssä kello 23, iltatoimia ei kannata jättää alkamaan vasta viittä minuuttia ennen sitä.

Tärkeää on myös tunnistaa oma todellinen syy valvomiseen. Jos ongelmana on liian täysi päivä, puhelimen poistaminen makuuhuoneesta ei välttämättä yksin ratkaise oman ajan puutetta.

Jos nukahtaminen tai riittävän unen saaminen on toistuvasti vaikeaa, asiaa kannattaa selvittää terveydenhuollossa. Kaikki uniongelmat eivät johdu huonoista tavoista tai nukkumaanmenon lykkäämisestä.

Joskus hyvä yöuni alkaa kuitenkin yksinkertaisesta päätöksestä: seuraava jakso ehtii odottaa huomiseen.

Jaa artikkeli
WhatsApp
Myös Snapchatissa